Rakennuskoneiden vuokramarkkinat  notkahtavat  kuluvana vuonna – ensi vuonna markkinat kääntyvät taas kasvuun

Rakennuskoneiden ja -kaluston vuokraustoiminnan volyymi laskee VTT:n tuoreen ennusteen mukaan tänä vuonna 2 %, mutta kasvaa ensi vuonna 3 %. Keskeisenä syynä lyhytaikaiseksi jäävään notkahdukseen on talouskasvun lykkääntyminen ja sen seurauksena uudisrakentamisen kysynnän keväällä arvioitua heikompi kehitys. Hankkeita on vireillä, mutta käynnistämispäätöksiä lykätään.

Markkinoiden myönteiseen kehittymiseen ensi vuonna vaikuttavat uusien hankkeiden käynnistämisen kasvu niin uudis- kuin korjausrakentamisessa, kaluston vuokraus muille toimialoille sekä vuokraamisen lisääntyminen omien koneiden käytön sijaan.

Rakennuskoneiden vuokraustoiminnan arvo oli 600 miljoonaa euroa vuonna 2012. Siitä rakentamisen kolmen osasektorin eli talojen uudisrakentamisen, korjausrakentamisen ja infrarakentamisen osuus oli yli 70 %. Loppuosa sisältää vuokrauksen muille toimialoille, kuten teollisuudelle, palvelujen tuottajille, julkishallinnolle ja yksityishenkilöille huolto-, asennus- ym. töihin.

Uusi ennuste on tämän vuoden osalta hieman aiempaa pessimistisempi, mutta ensi vuoden osalta optimistisempi kuin kesäkuussa tehty edellinen ennuste. Toimitilahankkeiden käynnistämisen siirtyminen ennakoitua myöhäisemmäksi vie vuokrausvolyymia ensi vuodelle.

Uudisrakentamisen kuluvan vuoden vuokrakonekysynnälle ennakoidaan 9 % miinusta. Muut käyttökohderyhmät pysyvät plussan puolella ja korjausrakentamisen konekäytössä on 2 %:n kasvu. Asuinkerrostalojen hyvä aloitustahti alkuvuonna näkyy rakennuskoneiden vuokraamisessa tänä vuonna ja ao. vuokramarkkinat ovat tänä vuonna vain prosentin miinuksella, mutta ensi vuonna vähennystä on 8 %. Toimitilapuolella mennään päinvastoin. Tänä vuonna vuokraus vähenee peräti 15 %, mutta kasvaa ensi vuonna 10 %.

Vuonna 2014 vuokrauksen volyymin ennakoidaan kasvavan. Uudisrakentamisen aloitukset kääntyvät lievään kasvuun ja sen myötä myös koneiden vuokraustoiminta sille sektorille. Korjausrakentamisen kasvu piristyy vuonna 2014, osin elvytyshankkeiden ansiosta. Koneiden vuokraustoiminta korjausrakentamisessa lisääntyy 5 %. Infrarakentamisen sinänsä melko pieni koneiden vuokraustoiminta kasvaa hieman. Muilla toimialoilla konevuokrauksen ennakoidaan olevan hivenen pirteämpää kuin tänä vuonna, erityisesti teollisuudessa ja kuluttajilla.

Korjausrakentamisen lievä kasvu on ylläpitänyt teline- ja suojauskaluston kysyntää. Kaikkien muiden koneryhmien käyttö vähenee tänä vuonna. Torninosturien käyttö supistuu eniten johtuen uusien kerrostalojen rakentamisen vähenemisestä. Toimitilapuolen kasvu ensi vuonna vetää nostimien ja henkilönostimien vuokrauksen selvään kasvuun.

Rakennuskoneiden ja laitteiden käytön arvo vuonna 2012 oli noin 2,8 mrd. euroa. Koneiden käytön arvoon on laskettu sekä omien että vuorattujen koneiden käytön arvo ilman koneiden käyttäjiä. Kokonaiskäytön arvo on noin 10 % rakentamisen kokonaisarvosta. Talonrakentamisen rakennuskonekäytöstä vuokrakoneiden osuus on yli 40 %. Osuus on kasvussa, mutta kasvun suuruus vaihtelee ja on yhteydessä suhdanteisiin. Korjausrakentamisessa vuokrakoneiden osuus on uudisrakentamista pienempi lähinnä erilaisen konetarpeen takia.

Rakennusmarkkinoiden painottuminen korjausrakentamiseen tulee jatkumaan, mikä näkyy ja korostuu myös rakennuskonemarkkinoilla. Kun talouden ennakoidaan kasvavan hitaasti lähivuosina, myös uusien asuntojen ja tilojen tarve kasvaa hitaasti. Tällä hetkellä talonrakentamiseen käytettävästä rahasta noin puolet käytetään korjauksiin. Osuus nousee yli 60 %:iin seuraavien 5 – 10 vuoden aikana, kun korjaustarpeet kasvavat edelleen.

Talonrakentamisessa käytettävien rakennuskoneiden maahantuonti kasvoi viime vuonna. VTT:n arvion mukaan maahantuonti kasvoi pari prosenttia vuonna 2012. Yritysten arvioiden perusteella maahantuonti jää tänä vuonna viimevuotisesta, arvioitu väheneminen on 5 %.

Suomessa rakennuskonealan, -vuokraamojen, maahantuojien ja VTT:n yhteistyönä kehittämä ennakointisystematiikka pohjautuu talouden ja rakentamisen muutoksista aiheutuviin eri koneryhmien kysynnän muutoksiin. Se on osoittautunut paitsi tärkeäksi työkaluksi alan seurannassa sekä toimintojen suunnittelussa ja kehittämisessä, myös ainutlaatuiseksi maailmassa.

Lisätietoja:

VTT

Johtava neuvonantaja
Pekka Pajakkala
puh. 040 047 6249
pekka.pajakkala@vtt.fi

Asiakaspäällikkö
Markku Riihimäki
puh. 040 704 1187
markku.riihimaki@vtt.fi

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry
Johtaja
Heikki Ojanperä
puh. 09 6824 1322
heikki.ojanpera@tekninen.fi

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
puh. 040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Joka kolmas suomalainen teknologiainnovaatio sisältää VTT:n osaamista. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.

Avainsanat: