Robotiikan tulo osaksi sairaalan arkea vaatii laaja-alaista yhteispeliä
Teknologian tutkimuskeskus VTT selvitti logistiikkarobottijärjestelmän käyttöönottoa Seinäjoen keskussairaalassa. Tavoitteena on vähentää kuljetuskustannuksia, parantaa tarvikkeiden saatavuutta ja helpottaa sairaalakäytävien ruuhkia, kun kuljetukset saadaan toimimaan ympäri vuorokauden kaikkina päivinä. Useita ammattiryhmiä koskevan muutoksen onnistuminen on vaatinut keskustelua ja yhteissuunnittelua eri osapuolten kesken.
Robotiikkapalvelujen tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Uuden teknologian käyttöönotto hoito- ja hoivatyön tukena ei ole yksinkertaista. Itsenäisesti toimivat palvelurobotit ja robottijärjestelmät herättävät kysymyksiä muun muassa turvallisuudesta, vaikutuksista hoidon laatuun ja työpaikkojen kohtalosta.
VTT on tutkinut uuden sukupolven logistiikkarobottijärjestelmän käyttöönottoa Seinäjoen keskussairaalassa. Automaattisten kuljetusjärjestelmien tulo osaksi sairaaloiden arkea on Suomessa vasta aluillaan, ja Seinäjoen keskussairaala on yksi pioneereista. Seinäjoen robottijärjestelmään tulee kuulumaan kaikkiaan 5-8 automaattista kuljetusrobottia, joista kaksi ensimmäistä otettiin käyttöön tutkimuksen aikana.
Kun kuljetukset saadaan toimimaan 24/7-periaatteella, järjestelmän avulla voidaan parantaa tarvikkeiden saatavuutta ja vähentää ruuhkia käytävillä. Ensimmäisen puolen vuoden kokemusten perusteella kuljetushenkilöstön kuluja ja kuljetustyön fyysistä kuormittavuutta on jo saatu vähennettyä. Henkilöstön suhtautuminen kuljetusrobotteihin on kehittynyt positiivisesti, ja myös muista sairaaloista on osoitettu paljon kiinnostusta Seinäjoen kokemuksia kohtaan.
Eri ammattiryhmien näkökulmasta järjestelmän käyttöönotto on vaikuttanut eri tavoin sekä koettuun työn hallintaan ja arvostukseen että osaamisvaatimuksiin. VTT:n työntutkimuksen lähestymistapoja ja systeeminäkökulmaa korostava tarkastelu toi esille sen, miten tärkeää muutosprosesseissa on huomioida eri toimijoiden keskinäiset yhteydet ja riippuvuudet sekä roolit sairaalan perustehtävässä.
Kun uusia robotteja otetaan käyttöön, on huolehdittava kokonaisuuden toimivuudesta huolellisen suunnittelun, pilotoinnin ja käyttöönoton avulla. ”Ohjausta, tiedotusta ja keskustelua tarvitaan entistä enemmän, kun järjestelmää laajennetaan uusilla roboteilla ja kuljetuslajeilla. Eri osapuolet samaan pöytään tuovan yhteissuunnittelun avulla voidaan varmistaa järjestelmän käyttöönoton sujuminen mahdollisimman hyvin, jolloin tavoiteltujen kokonaishyötyjen saavuttaminen helpottuu”, toteaa VTT:n erikoistutkija Inka Lappalainen ROSE-hankkeesta.
VTT:n tutkimus kuuluu Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE) –hankkeeseen (2015 - 2020), joka selvittää Suomen edellytyksiä ottaa avustavaa robotiikkaa käyttöön ikääntyvän väestön itsenäisen asumisen, hyvinvoinnin ja hoidon tueksi. Aiheesta on julkaistu blogikirjoitus: http://roseproject.aalto.fi/fi/blog/32-blog8.
Tiekartta
Hankkeen välituloksena on julkaistu Robotics in Care Services: A Finnish Roadmap -tiekartta, jossa annetaan suosituksia sekä poliittiseen päätöksentekoon että tutkimukseen. Tiekartta on saatavilla ROSE-hankkeen verkkosivuilla http://roseproject.aalto.fi/ tai http://roseproject.aalto.fi/fi/blog/29-roadmap-blog-fi.
Tiekartan on toteuttanut hankekonsortio, johon kuuluu hankkeen koordinaattori Aalto-yliopisto ja tutkimusorganisaatiot Laurea ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja VTT.
Kuva: Logistiikkarobotti Seinäjoen keskussairaalassa (kuva Marketta Niemelä, VTT).
Lisätietoja:
VTT
Inka Lappalainen, erikoistutkija
050 341 1233, inka.lappalainen@vtt.fi
Marketta Niemelä, erikoistutkija
040 574 6549, marketta.niemela@vtt.fi
Seinäjoen keskussairaala
Ville Ruuskanen, logistiikkapäällikkö
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
040 544 5066, ville.ruuskanen@epshp.fi
Lisätietoja VTT:stä:
Milka Lahnalammi-Vesivalo
Viestintäpäällikkö
puh. 040 545 7828
milka.lahnalammi-vesivalo@vtt.fi
www.vtt.fi
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Pohjoismaiden johtava tutkimus- ja teknologiayhtiö. Tuotamme tutkimuksen ja tiedon kautta asiantuntijapalveluja kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaillemme ja kumppaneillemme, liike-elämälle ja julkiselle sektorille. Käytämme 4 miljoonaa tuntia vuodessa aivovoimaa teknologisten edistysaskelien kehittämiseen.VTT:n löydät sosiaalisen median kanavilta: Twitter @VTTFinland, Facebook, LinkedIn, YouTube ja Instagram.
