Sähköhuollon suurhäiriöt edellyttävät toimijoiden yhteistyötä parantavaa tietojärjestelmää
Tampereen teknillinen yliopisto ja VTT ovat kehittäneet tietoteknisiä ratkaisuja, joilla sähköyhtiöiden, pelastuslaitosten, kuntien ja sähkönkäyttäjien yhteispeliä voidaan parantaa kriisitilanteissa. Suurhäiriötilanteessa nykyistä tarkemman tilannekuvan muodostuminen helpottaa oikeiden korjaus- ja pelastustoimenpiteiden tekemistä.
Kesän 2010 rajuilmat ja 2011 Tapanin myrsky osoittivat, miten vakavia häiriöitä laaja ja pitkäkestoinen sähkökatko voi yhteiskunnalle aiheuttaa. Välittömien ongelmien lisäksi häiriöihin liittyvä viestintä on osoittautunut ongelmaksi.
Suurhäiriöriskiin liittyvä yhteiskunnan haavoittuvuus oli lähtökohtana vuonna 2009, kun Tampereen teknillinen yliopisto ja VTT käynnistivät tutkimushankkeen, jonka tavoitteena oli kehittää tietoteknisiä menetelmiä sähkönjakelun suurhäiriöiden hallintaan.
Projektissa tehty kyselytutkimus ja toukokuussa 2011 pidetty suurhäiriöharjoitus osoittivat, että tilannekuvan luominen ja sen välittäminen on suurhäiriötilanteessa erityinen haaste. Tilannekuvan muodostamiseen liittyvä kehittämistarve nousi esiin myös Onnettomuustutkintakeskuksen rajuilmaraportissa annetuissa suosituksissa.
Projektissa luotiin konsepti tietojärjestelmäkokonaisuudesta, joka laajentaa sähköyhtiöiden nykyisiä sähkökatkoihin liittyviä internetpalveluita niin, että viranomaiset saavat suurhäiriötilanteessa käyttöönsä graafista informaatiota sähkökatkoista sekä tiedon kriittisten sähkönkäyttökohteiden sijainnista. Palvelu helpottaisi eri toimijoiden tilannekuvan muodostamista ja korjaus- ja pelastustoimien kohdistamista. Tekninen toteuttamiskelpoisuus on testattu pienimuotoisessa demonstraatiossa.
Kokonaisuuden rakentaminen edellyttää sähkökatkoille kriittisten kohteiden syöttämistä järjestelmään. Kriittisistä sähkönkäyttökohteista vastuussa olevat tahot voisivat ylläpitää tietoja itse internetpalvelun avulla.
Järjestelmäkokonaisuutta voidaan hyödyntää myös suunnittelutyökaluna yhdistämällä eri sähkökäyttökohteiden kriittisyysarviot toteutuneisiin keskeytystilastoihin tai laskennallisiin keskeytysten todennäköisyyksiin. Tämä parantaisi mahdollisuuksia kohdistaa suurhäiriöriskiä pienentävät toimenpiteet (esimerkiksi kaapelointi) kriittisimpiin kohteisiin. Järjestelmää voitaisiin hyödyntää myös simulaattorina suurhäiriöharjoituksissa.
Järjestelmän toteuttamisessa on haasteita muun muassa teknisen toteutuksen, organisoinnin ja kustannusten kohdentamisen osalta. Lisäksi sähköyhtiöiden nykyiset toimialueet poikkeavat kuntien ja pelastuslaitosten toimialuerajoista.
Vaikka järjestelmä toteutettaisiin, tulisi verkkoyhtiöiden ja sähkön käyttäjien kehittää suurhäiriöihin varautumista. Useimmat verkkoyhtiöt ovat jo suositusten mukaisesti tehneet varautumissuunnitelman. Jatkossa varautumissuunnitelmat voitaisiin määrätä pakollisiksi ja viranomaiset voisivat valvoa niiden laatua kuten nykyisin sähköturvallisuusmääräysten toteutumista. Viranomaisvalvonnan ja regulaation tulisi myös ohjata verkkotoimintaa nykyistä voimakkaammin keskeytysriskiä pienentäviin investointeihin ja varautumistoimiin suurhäiriöriskin pienentämiseksi. Yksityisten sähkönkäyttäjien varautumista häiriötilanteisiin voidaan parantaa tiedottamalla ja luomalla keinoja selviytyä pitkistä sähkökatkoista. Yhteiskunnan kannalta kriittisten kohteiden toiminnan turvaamiseksi voitaisiin ottaa käyttöön palotarkastusta vastaava prosessi, jossa tarkastetaan kohteiden varautumistaso ja määritetään kehityskohteet.
Tampereen teknillisen yliopiston (hankkeen koordinaattori) ja VTT:n ja lisäksi ”Sähköhuollon suurhäiriöiden riskianalyysi- ja hallintamenetelmien kehittäminen” -hankkeessa ovat vuosina 2009 – 2011 olleet mukana Fortum Sähkönsiirto Oy, Vattenfall Verkko Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Turku Energia Sähköverkot Oy, ABB Oy, Sähkötutkimuspooli, Huoltovarmuuskeskus, Tampereen aluepelastuslaitos sekä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos. Hankkeen johtoryhmän puheenjohtajana toimi Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi.
Hankkeen päärahoittaja oli Tekes. Muina rahoittajina olivat tutkimustahot sekä mukana olevat yritykset, Sähkötutkimuspooli ja Huoltovarmuuskeskus.
Lisätietoja:
VTT
Tutkija Janne Sarsama (riskienhallinta ja käyttövarmuus)
Puh. 020 722 3259
janne.sarsama@vtt.fi
Tampereen teknillinen yliopisto, Sähköenergiatekniikan laitos
Professori Pekka Verho
Puh. 040 849 0456
pekka.verho@tut.fi
Onnettomuustutkintakeskus
Johtaja Veli-Pekka Nurmi
Puh. 050 5436066
veli-pekka.nurmi@om.fi
Lisätietoja VTT:stä:
Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
Puh. 020 722 6747
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi
VTT - 70 vuotta teknologiaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi
VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.