Sähkön kulutusjouston tarve kasvaa – nyt pilotoitava markkinapaikka tehostaisi joustoresurssien käyttöä
VTT ja Vaasan yliopisto kehittävät yhdessä uutta reaaliaikaista markkinapaikkaa sähkön kulutusjoustolle. Markkinapaikka ratkaisisi energiamurroksen haasteita tehostamalla joustoresurssien käyttöä. Samalla se mahdollistaisi kuluttajien nykyistä aktiivisemman roolin energiamarkkinoilla.
Energian jatkuva saatavuus on tärkeää kaikille suomalaisille ja Suomen teollisuudelle. Energian laajamittainen varastointi ei ole mahdollista, joten sähkön kulutuksen ja tuotannon on oltava tasapainossa saatavuuden varmistamiseksi. Tasapainon saavuttaminen on entistä vaikeampaa, sillä tuotanto painottuu yhä enemmän uusiutuviin, sään vaihtelulle alttiisiin tuotantomuotoihin kuten tuuli- ja aurinkovoimaan. Jouston tarve kasvaa, mutta samaan aikaan tuotannon säätövoima vähenee.
Ratkaisuna sähkön kulutusjousto
VTT:n koordinoimassa Business Finland -rahoitteisessa Fleximar-hankkeessa ratkaisua haetaan sähkön kulutusjoustosta eli kulutuksen hetkellisestä vähentämisestä. Esimerkiksi rakennusmassa tarjoaa tärkeän resurssin kulutusjoustoon, sillä jopa 40 % kaikesta sähkönkulutuksesta liittyy rakennuksiin. Joustoresurssien hyödyntämistä kuitenkin rajoittaa se, että nykyiset markkinapaikat eivät mahdollista pienten säätövoimaerien kauppaa. Fleximar-hankkeessa luodaan uusi markkinapaikka pienten joustoresurssien hyödyntämiseksi.
– Nykyiset sähkön kulutusjoustoon tarkoitetut järjestelmät on luotu suurten toimijoiden ehdoilla ja niihin liittyminen on liian kallista esimerkiksi yksittäisille kuluttajille. Nyt kehitämme kustannustehokasta markkinapaikkaa, johon myös pienet toimijat voivat liittyä. Tarkoitus on kerätä pieniä joustokomponentteja eri toimijoilta ja yhdistää niitä myyntiä varten, kertoo johtava tutkija Klaus Känsälä VTT:ltä.
Kuluttajille aktiivinen rooli
Uusi markkinapaikka vakauttaisi säätövoimamarkkinoita ja vahvistaisi kuluttajien roolia näillä markkinoilla. – Tähän asti kuluttajilla on ollut passiivisen sivustakatsojan ja maksajan rooli – teollisuuslaitokset maksavat sähköstä huomattavasti vähemmän kuin kuluttajat, jotka eivät voi vaikuttaa markkinoihin. Ratkaisumme toisi kuluttajat aktiivisiksi toimijoiksi. He voisivat kytkeytyä säätövoiman tuottajiksi ilman välikäsiä ja myydä esimerkiksi itse tuottamaansa aurinkoenergiaa samoilla markkinoilla, missä tukkukauppiaat toimivat.
Tutkimushankkeessa kehitetään myös jakeluverkkoon liitettyjen joustoresurssien käyttämistä tukevia uusia hallintaperiaatteita ja liiketoiminta- ja markkinamalleja.
– Joustoresursseja aktiivisesti ja älykkäästi hyödyntämällä on mahdollista parantaa merkittävästi sähköverkkojen kokonaistehokkuutta ja luotettavuutta sekä maksimoida uusiutuvien energialähteiden integrointi, sanoo hanketta Vaasan yliopistossa johtava sähkötekniikan professori Hannu Laaksonen.
Tarvetta joustoresurssien hyödyntämiselle on tulevaisuudessa kasvavissa määrin kantaverkon lisäksi myös jakeluverkoissa. Sen vuoksi joustoresurssien potentiaalisten kokonaishyötyjen maksimoimiseksi tulisi myös kanta- ja jakeluverkkoyhtiöiden välisen tiedonsiirron läpinäkyvyyttä ja joustoresursseihin liittyvien pelisääntöjen kehittämistä parantaa. Hannu Laaksonen muistuttaa, että rajoitteiden joustoresurssien hyödyntämiselle tulisi olla reaaliaikaisesti tiedossa. Kun esimerkiksi asiakastarpeista tai verkon teknisistä ominaisuuksista johtuvat rajoitteet tiedetään ja ymmärretään, niin vasta silloin voidaan arvioida todellinen tarjolla oleva joustoresurssien määrä kullakin ajan hetkellä.
Pilottiversio jo testikäytössä
Uuden markkinapaikan pilottiversio on valmis, ja sen arkkitehtuuria, toimintaa ja reaaliaikaista ohjausta testataan nyt kumppaniyritysten kanssa. Markkinapaikka tulee soveltamaan pörssikaupan mekanismeja ja hyödyntämään kaupankäynnissä älykkäitä botteja sekä reaaliaikaista hinnoittelua. Ratkaisuun yhdistetään myös paikkatietoa, jolloin kuormaa voidaan ohjata alueellisesti jopa kaupunginosittain. Paikallinen jousto voisi tapahtua pienten joustoresurssien avulla, ja suuremmat säätövoimat varattaisiin poikkeustilanteisiin.
Lisätiedot:
Principal scientist Klaus Känsälä, VTT, +358 40 546 0131, klaus.kansala@vtt.fi ja
Professori Hannu Laaksonen, Vaasan yliopisto, puh. +35829 449 8303, hannu.laaksonen@univaasa.fi
Lisätietoja VTT:stä:
Ulla Henttonen, viestintäpäällikkö
Puh. 040 183 2228, ulla-stina.henttonen@vtt.fi
www.vtt.fi
VTT on visionäärinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokumppani. Tartumme globaaleihin haasteisiin ja luomme niistä kestävän kasvun mahdollisuuksia. Autamme yhteiskuntaa kehittymään ja yrityksiä kasvamaan teknologisten innovaatioiden avulla – ajattelemme beyond the obvious. Meillä on yli 75 vuoden kokemus huippututkimuksesta ja tieteeseen perustuvista tuloksista. VTT:n liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot ovat 268 miljoonaa euroa.
VTT luo vaikuttavuutta, kun innovaatiot ja liiketoiminta kohtaavat.
VTT – beyond the obvious.
Lue lisää: www.vtt.fi Twitter @VTTFinland, Facebook, LinkedIn, YouTube ja Instagram.
Avainsanat:
