Suhdanteet kurittaneet puurakentamista – markkinaosuuksia sekä menetetty että voitettu
Suhdanteet ovat kurittaneet puurakentamista siten, että rakentamisen alamäki Suomessa on kohdistunut keskimääräistä kovemmin niihin rakennustyyppeihin, joissa puurakennuksilla on suuri markkinaosuus. Asuntorakentamisessa betonivaltainen kerrostalorakentaminen on pitänyt pintansa paremmin kuin puuvaltaiset omakoti- ja rivitalot. Puun vahva alue, vapaa-ajan rakennukset ovat niin ikään reippaassa laskussa.
Puurunkoisilla kerrostaloilla on viime vuosina ollut n. 2 % markkinaosuus. Rivitaloissa markkinajohtaja puulla on yli 60 %:n ja omakotitaloissa yli 80 %:n markkinaosuus. Puisten kerrostalojen nousua ei toistaiseksi näy tämän vuoden syyskuuhun asti ulottuvissa tilastoissa monista kehityshankkeista ja panostuksista huolimatta. Suunnitteilla hankkeita on aiempaan nähden runsaasti.
Ensi vuosikaan ei lupaa hyvää rakentamiselle eikä puurakentamiselle. Keskeisen rakentamisen moottorin, bruttokansantuotteen kasvu jää hitaaksi, muuttuen kuitenkin plusmerkkiseksi kahden miinusvuoden jälkeen. Rakennuslupien määrän supistuminen 4 %:lla kuluvan vuoden tammi-syyskuussa ennakoi uusien hankkeiden aloitusten vähenemistä kuluvana loppuvuonna ja heikentää sitä kautta ensi vuoden työllisyyttä.
Rakentamisen alamäki jatkuu ensi vuonna asuntojen uudisrakentamisessa. Laskun takia korjausrakentamisen osuus asuntorakentamiseen käytettävästä rahasta nousee ensi vuonna n. 55 %:iin. Lievää kasvua odotetaan toimitilojen rakentamiseen ja korjausrakentamiseen, ja niiden myötä koko rakentamisen määrä kääntyy lievään kasvuun.
Myönteinen asia rakentamisen ja puun käytön kannalta on talouskasvuodotusten vahvistuminen Suomen viennille tärkeissä maissa. Euroopan näkymät ovat paranemassa yleensäkin ja tärkeimpien vientimaiden, Ruotsin ja Saksan, näkymät erityisesti. Kolmannen tärkeän vientimaan, Venäjän, näkymät ovat kuitenkin heikot. Näkymien paraneminen alkaa näkyä viennin kasvun myötä Suomen taloudessa ensi vuonna ja Suomen rakentamisessa pääosin vasta vuonna 2015.
Puurakentamisen roolia ja markkinaosuuksia voidaan seurata uudisrakentamisen sekä runko- että julkisivumateriaaleissa. Betoni on markkinajohtaja runkomateriaaleissa kaikki rakennukset huomioiden 43 %:lla ja puu kakkosena 38 %:lla (%-m3).
Rakennustyypeittäin puu on markkinajohtaja vapaa-ajan rakennuksissa ja yleensä pienissä rakennuksissa, omakoti- ja rivitaloissa sekä maatalousrakennuksissa. Markkinoita on saatu kasvatettua eniten hoito- ja kokoontumisrakennuksissa sekä myös toimistorakennuksissa. Menetyksiä on viime vuosina tapahtunut liikerakennuksissa.
Pääasiallisena julkisivumateriaalina puolestaan puu on markkinajohtaja n. 45 %:n (%-m2) osuudella. Osuus on kuitenkin hieman laskenut, pääasiassa siksi, että viime vuosina omakotirakentaminen on hiipunut enemmän kuin kerrostalorakentaminen. Vahvoja alueita ovat yleensä pienet rakennukset. Markkinoita on voitettu omakotitaloissa, rivitaloissa ja hoitoalan sekä opetusrakennuksissa ja menetetty mm. teollisuus-, varasto- ja maatalousrakennuksissa.
Tärkeää on tiedostaa, että materiaali ei yleensä ole asiakkaiden keskeinen valintaperuste. Rakennuksen laatu, toimivuus, ominaisuudet, rakentamisen ja käytön kustannukset, nopeus, helppous sekä nykyisin myös ympäristöystävällisyys ja kestävän kehityksen mukaisuus ovat perusasioita. Niinpä parhaat ratkaisut syntyvät useimmiten eri materiaalien yhteiskäytöstä. Korjausrakentamisen 11 miljardin euron vuosittaiset markkinat tarjoavat paljon mahdollisuuksia niin puulle kuin muillekin materiaaleille. Korjausrakentaminen on suurin rakentamisen sektori myös Euroopassa.
VTT:n johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala puhui 28.11.2013 rakentamisen näkymistä ja puun roolista valtakunnallisessa Puupäivässä 2013 Helsingin Wanhassa Satamassa.
Lisätietoja:
VTT
Johtava neuvonantaja
Pekka Pajakkala
puh. 040 047 6249
pekka.pajakkala@vtt.fi
Lisätietoja VTT:stä:
Sakari Sohlberg
Tiedotuspäällikkö
Puh. 020 722 6744
sakari.sohlberg@vtt.fi
www.vtt.fi
VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Joka kolmas suomalainen teknologiainnovaatio sisältää VTT:n osaamista. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Avainsanat: