Suomi edelläkävijäksi aurinko- ja tuulienergian varastointiin liittyvän energiajärjestelmän kehityksessä
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja pyrkimykset energiaomavaraisuuteen kannustavat päästöttömän energiantuotannon kehittämiseen. Aurinko- ja tuulivoiman kehitystä on johtanut Saksa, josta painopiste näyttää siirtyvän Kiinaan ja Aasiaan. On mahdollista, että tämä kehitys tuo tullessaan ydinvoiman ja fossiilisten energialähteiden rinnalle kolmannen energiavaihtoehdon.
Uusi energiajärjestelmä ja siihen liittyvät teknologiat voivat olla Suomen elinkeinoelämälle merkittävä mahdollisuus menestyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. NEO-CARBON ENERGY -projektissa luodaan osaamista, jolla saadaan suomalaisyritykset mukaan energiantuotannon ympärillä tapahtuvaan kansainväliseen kehitykseen. Tavoitteena on luoda osaamispohjaa ja mahdollisesti myös testialueita, joilla Suomi voi osoittaa olevansa kärkiosaaja maailmassa.
”Aurinko- ja tuulienergia voi tarjota Suomellekin merkittävän mahdollisuuden uusien työpaikkojen ja vientituotteiden luomisessa. Projektin tavoitteena on kehittää energiajärjestelmä, joka perustuu energian varastointiin hiilivetyjen eli tavanomaisten polttoaineiden muodossa”, toteaa projektin koordinaattori, johtava tutkija Pasi Vainikka VTT:ltä.
Kotitaloudet mukana päästöttömässä energiajärjestelmässä
Aurinko- ja tuulienergiaan perustuva päästötön energiajärjestelmä on suuri haaste
epätasaisen tuotannon takia. Lisäksi tällainen energiantuotanto hajautuu nykyistä huomattavasti pienempiin yksiköihin, kun kotitaloudetkin toimisivat energiantuottajina.
Kotitalouksilla voi tulevaisuudessa olla merkittävä osuus sähköenergian tuottamisessa yleiseen verkkoon. Ne voivat myydä omaa tuotantoaan ja ostaa sen esimerkiksi auton polttoaineena takaisin käyttöönsä.
Muutos edellyttää paitsi uudenlaisten energian varastointiteknologioiden ja palvelujen myös energialiiketoimintaan liittyvän lainsäädännön, energiamarkkinoiden ja uusien liiketoimintaketjujen luomista. Suomen lainsäädäntö ei ota vielä huomioon tarpeita, joita uudet energiamuodot, niihin liittyvä jakelu ja varastointi sekä esimerkiksi kotitalouksien tai yksityishenkilöiden aurinko- ja tuulienergialla tekemä kaupankäynti synnyttävät.
Haasteena epätasainen aurinko- ja tuulituotanto
Kolmannen energiavaihtoehdon laajan hyödyntämisen haasteena on liittää sähkö, lämpö, liikenne ja energiaa käyttävä teollisuus käyttämään tuotannoltaan vaihtelevaa aurinko- ja tuulivoimaa. Erityisesti sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen on oltava tarkasti tasapainossa.
Aurinko- ja tuulisähkön avulla valmistetut hiilivedyt, kuten esimerkiksi synteettinen maakaasu, voitaisiin varastoida ja käyttää jo nykyisessä energiajärjestelmässä. Järjestelmä olisi hiilidioksidin suhteen neutraali, koska sähköenergiajärjestelmän hiilidioksidikierto suljettaisiin ja liikenteen sekä teollisuuden päästöt otettaisiin uudestaan käyttöön käyttämällä ilmakehän hiilidioksidia energiajärjestelmän hiilenlähteenä.
Energiajärjestelmän muutos toisi mukanaan myönteisiä sosio-ekonomisia muutoksia: energiaomavaraisuutta ja kehitysmaissa energiaköyhyyden vähenemistä.
NEO-CARBON ENERGY -projekti
Uusi NEO-CARBON ENERGY -projekti tähtää siihen, että Suomen teollisuus saadaan paalupaikalle tulevaisuuden energiajärjestelmän kehityksessä. Projekti on monitieteellinen tulevaisuuden energiajärjestelmän toiminnallisiin periaatteisiin, teknologioihin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin keskittyvä tutkimushanke. Sen tavoitteena on luoda näkemys pääasiassa aurinkoon ja tuuleen perustuvan päästöttömän energiajärjestelmän tarpeista ja järjestelmän liiketoiminnallisista mahdollisuuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.
Projektissa kehitetään muun muassa sähköverkkoon kytkettyä laajamittaista energiavarastointia ja sen integrointia muihin energiasektoreihin.
”Hanke osuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston strategiseen ytimeen, vihreään energiaan ja yhdessä tekemiseen erinomaisten kumppaneiden kanssa. Voimme jalostaa energiamarkkinoiden, sähkö-, energia- ja ympäristötekniikan vahvaa osaamista uudenlaisen energiajärjestelmän kehittämiseen. Uskomme hankkeen johtavan entistä laajempaan yhteistyöhön kansainvälisten huippuyliopistojen kanssa”, toteaa professori Christian Breyer Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
”Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ennakointiosaamista kohdennetaan toimintaympäristön muutosten ja niiden avaamien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja tulkintaan. Erityistä huomiota kiinnitämme systeemisten muutosten kautta syntyviin radikaaleihin innovaatioihin. Energiajärjestelmän murros hahmotetaan laajemmassa koko yhteiskunnan ja elintyylien muutosten valossa. Suomen liiketoimintamahdollisuuksia kartoitetaan Kiinan ja Afrikan kanssa tehtävässä yhteistyössä”, kertoo professori Sirkka Heinonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 7 milj. euroa vuosille 2014−2016, josta Tekesin rahoitusosuus on 5 milj. euroa.
Hanke jakautuu kolmeen osaan: energiajärjestelmiin liittyvään tulevaisuudentutkimukseen, energiajärjestelmien kehittämiseen sekä energiavarastoteknologioihin liittyvään teknologian kehittämiseen.
Mediamateriaali verkossa: http://www.vtt.fi/news/2014/01072014_Suomi_edellakavijaksi_aurinko_ja_tuulienergian_varastointiin_liittyvan_energiajarjestelman_kehityksessa.jsp
Lisätietoja:
VTT
Projektin koordinaattori
Johtava tutkija Pasi Vainikka
puh. 020 722 2514, pasi.vainikka@vtt.fi
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Professori Christian Breyer
puh. 050 443 1929, christian.breyer@lut.fi
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Professori Sirkka Heinonen
puh. 040 5811 229, sirkka.heinonen@utu.fi
Lisätietoja VTT:stä:
Sakari Sohlberg
Tiedotuspäällikkö
Puh. 020 722 6744
sakari.sohlberg@vtt.fi
www.vtt.fi
VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Joka kolmas suomalainen korkean teknologian innovaatio sisältää VTT:n osaamista. VTT:llä työskentelee 2900 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 310 M€. VTT:n päätoimipisteet Suomessa ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Avainsanat: