Suomi etenee kohti poistotekstiilien tehokasta kiertotaloutta

Lehdistötiedote 8.5.2019

Poistotekstiili ei enää päädy Suomessa kaatopaikalle, mutta sen kierrätyksessä ja uudelleenkäytössä on paljon tehostettavaa. Kestävää kiertoa edistävän Telaketju-verkoston tutkimus- ja kehitystyön ensimmäinen vaihe on viety päätökseen. VTT:n alustavan arvion mukaan tekstiilien mekaanisen kierrätyksen vuosittainen markkinapotentiaali olisi vähintään 60 miljoonaa euroa ja voisi yltää jopa 120 miljoonaan.

”Euroopan unionin vaatimus järjestää tekstiilijätteen erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä toi tarpeen kehittää Suomeen tekstiilien kiertoja. Lisäksi suuri joukko yrityksiä on kiinnostunut uudenlaisista kiertotalouden liiketoimintamalleista, joilla edistetään tekstiilien uudelleenkäyttöä. Hankekokonaisuudessa on testattu erilaisten tuotteiden valmistusta kierrätetyistä kuiduista ja luotu pohjaa kierrätysliiketoiminnan rakentumiselle”, kertoo VTT:n erikoistutkija ja Telaketju-hankkeen koordinaattori Pirjo Heikkilä.

Tutkimuksen painopisteenä on ollut kierrätyksen prosessivaiheiden kehittäminen ja uusien hyödyntämistapojen löytäminen erilaisille tekstiilijakeille. VTT:n vaahtorainaukseen soveltuvalla pilotointilaitteistolla on kokeiltu erilaisia kierrätystekstiilijakeita kuitukankaiden valmistukseen ja uudentyyppisellä ekstruuderilla eli suulakepuristimella pystyttiin valmistamaan komposiitteihin soveltuvaa materiaalia erilaisia kuituja sisältävistä tekstiilituotteista, kuten tyynyistä.

”Hankkeessa muodostettiin arvoverkosto, joka mahdollisti yhteistyönä toteutetun ketjutetun tuotantodemonstraation. Turun seudun kuluttajilta kerättyä ja lajiteltua poistotekstiiliä toimitettiin Ranskaan avattavaksi kuiduksi, joista Telaketjun tutkimuspartnerit ja yritykset valmistivat demotuotteitaan, kuten kuitukankaita, komposiitteja ja akustiikkapaneeleita”, kertoo VTT:n erikoistutkija Eetta Saarimäki.

Kierrätyksen arvoketjuun liittyvillä kokeiluilla on osoitettu, että tekstiilien kierrätys voi olla totta myös Suomessa. Tämä edellyttää, että Suomeen saadaan tuotantoketjun puuttuvat palat.

Tekstiilijätteen hyödyntäminen uusina tuotteina ja tuotevalikoiman laajentaminen edellyttää muun muassa tekstiilienkuitujen sekä niiden sisältämien kemikaalien tunnistusta. Myös lajitteluteknologioita on kehitettävä materiaalin riittävän volyymin ja laadun takaamiseksi teollisia kierrätysprosesseja varten. Lounais-Suomen Jätehuolto, joka on yksi Telaketjun keskeisistä toimijoista, on jo suunnittelemassa Turkuun tekstiilijätteen lajittelu- ja jalostuslaitosta, ja toiminnan arvioidaan käynnistyvän vuoden kuluttua.

Uutta liiketoimintaa Suomeen: markkinapotentiaali 60 – 120 milj. euroa

VTT on laatinut alustavan arvion tekstiilikierrätyksen markkinapotentiaalista. Sen mukaan vuosittainen markkinapotentiaali olisi 60–120 milj. euroa, jolloin työllisyysvaikutus olisi 150–300 henkilöä. Ensi vaiheen investointeihin kuluisi 20–30 milj. euroa. Liiketoiminnan laajennusmahdollisuuksia on nähtävissä erityisesti Tukholman ja Pietarin alueille. VTT:n alustavassa arviossa on otettu huomioon Suomessa syntyvän tekstiilijätteen määrä, poistotekstiilin kierrätysaste, uusiomateriaalin hinta-arvio sekä vielä avoinna oleva EU:n kierrätysvaatimuksen taso, joka voi olla jopa yli 50 %.

Suomessa tutkitaan ja kehitetään erityisesti tekstiilien uudelleenkäyttöä, kemiallista kierrätystä ja hyödyntämistä energiana, koska niillä arvioidaan olevan parhaiten markkinapotentiaalia.

Tekstiilijätettä muodostuu Suomessa vuosittain arviolta 70-100 miljoonaa kiloa. Suomessa kulutetaan 13-18 kg tekstiilejä asukasta kohden, ja vaatetus- ja kodintekstiilejä myydään 3,4 miljardin euron edestä.

Telaketju-hanke 2017–2019


Telaketju on hankekokonaisuus, joka keskittyi poistotekstiilien keräykseen, lajitteluun ja hyödyntämiseen liittyvän liiketoiminnan arvoketjun luomiseen Suomeen. Hankkeen ja sen kaksi projektia käynnistivät VTT, Turun ammattikorkeakoulu, LAMK ja Lounasi-Suomen Jätehuolto ympäristöministeriön ja Tekesin (nyk. Business Finland) tukemana vuonna 2017. Hankekokonaisuutta laajennettiin vuonna 2018, kun työ- ja elinkeinoministeriö ja Varsinais-Suomen liitto tulivat mukaan rahoittamaan jalostuslaitosinvestointia.

Telaketju 2 jatkamaan tekstiiliekosysteemin rakentamista

Suunnitteilla on Telaketju 2 -hanke, johon haetaan parhaillaan rahoitusta Business Finlandilta. Hankkeessa kehitystä tekevät niin yritykset kuin julkiset tutkimuslaitoksetkin. Päämääränä on rakentaa suomalaiselle elinkeinoelämälle entistä parempia liiketoimintaedellytyksiä tekstiilien kiertotaloudessa huomioiden materiaalitehokkuuteen ja tekstiilien elinkaaren pidentämiseen tähtäävät uudentyyppiset kiertotalouden liiketoimintamallit sekä kierrätykseen liittyvä liiketoiminta.

Telaketju-hanke: www.telaketju.fi.


Lisätietoja:

www.telaketju.fi

VTT
Erikoistutkija, projektipäällikkö Pirjo Heikkilä, Telaketju-hankkeen koordinaattori
040 6891443
pirjo.heikkila@vtt.fi

Kuva: Mekaanisen tekstiilikierrätyksen pölymäinen sivuvirta osoittautui toimivan hyvin VTT:n vaahtoprosessissa erilaisina seoksina sekä sellun että sidekuitujen kanssa. (Kuvalähde: VTT)

Lisätietoja VTT:stä:

Paula Bergqvist, viestinnän asiantuntija
Puh. 020 722 5161, paula.bergqvist@vtt.fi
www.vtt.fi

VTT on visionäärinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokumppani. Tartumme globaaleihin haasteisiin ja luomme niistä kestävän kasvun mahdollisuuksia. Autamme yhteiskuntaa kehittymään ja yrityksiä kasvamaan teknologisten innovaatioiden avulla ajattelemme beyond the obvious. Meillä on yli 75 vuoden kokemus huippututkimuksesta ja tieteeseen perustuvista tuloksista. VTT:n liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot ovat 268 miljoonaa euroa.

VTT luo vaikuttavuutta, kun innovaatiot ja liiketoiminta kohtaavat.

VTT – beyond the obvious.


Lue lisää: www.vtt.fi  Twitter @VTTFinland, Facebook, LinkedIn, YouTube ja Instagram. Kuvat ja videot löydät VTT:n kuvapankista.

Avainsanat:

Yrityksestä

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on yksi Euroopan johtavista tutkimus- ja teknologiaorganisaatioista. Tuotamme teknologiseen ja tieteelliseen osaamiseemme pohjautuvia innovaatiopalveluja asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme. Käytämme vuosittain 4 000 000 tuntia aivovoimaa uusien älykkäiden teknologioiden, kilpailukykyä tehostavien ratkaisujen sekä innovatiivisten palvelujen tuottamiseen.

Tilaa

Multimedia

Multimedia