Talvirenkaiden kunto parantunut selvästi, silti lähes joka kymmenennessä autossa on vähintään yksi huono tai välttävä rengas
Talvirenkaiden kunto on VTT:n johdolla tehdyn selvityksen mukaan parantunut selvästi yhdeksässä vuodessa. Silti edelleen lähes joka kymmenennessä autossa on vähintään yksi urasyvyydeltään vaihtokuntoinen, alle 5,5 mm:n talvirengas. Huonoimmat talvirenkaat löytyvät nuorimpien kuljettajien autoista.
Vaikka huonokuntoisten renkaiden osuus on vähentynyt selvästi, ns. vaihtokuntoisia renkaita löytyi tutkimuksessa edelleen huomattavan paljon. Urasyvyydeltään huonoimmat renkaat löytyivät edelleen nuorimpien kuljettajien autoista. Toisaalta mitä nuorempi kuljettaja oli kyseessä, sitä useammin muu perheenjäsen päätti auton talvirengashankinnoista. Ajoneuvotyyppejä vertailtaessa maastoautoista löytyi sekä ura- että nastakunnoltaan parhaimmat talvirenkaat.
Tutkimuksen mukaan nastattomien talvirenkaiden osuus oli pysynyt jokseenkin samana vuodesta 2001 vuoteen 2010 (11,8 -> 12,3 %), mutta pakettiautoissa nastattomien renkaiden osuus oli vähentynyt 6,2 %:sta 3,1 %:iin.
Vastaajista 74 % ei kannattanut nastarenkaiden käytön rajoittamista tietyillä, tarkemmin määrittelemättömillä alueilla. 15 % vastanneista kannatti nastarenkaiden käytön rajoittamista lisämaksuilla, mutta 11 % toivoi, että rajoittamiseen löydettäisiin jokin muu ratkaisu.
Haastatelluista kuljettajista noin 79 % arvioi, että nykyinen pakollinen talvirenkaiden käyttöaika 1.12.–28.2. on sopiva. Melkein kaikki loput olivat sitä mieltä, että käyttöaikaa tulisi pidentää.
Talvirenkaiden kuntoa käsittelevä tutkimus oli osa Turvallinen liikenne 2025 -tutkimusohjelmaa. Tavoitteena oli selvittää henkilö- ja pakettiautojen talvirenkaiden tyyppiä ja kuntoa talvella 2009–2010 ja verrata tuloksia talven 2000–2001 havaintoihin. Lisäksi selvitettiin, miten kuljettajat tuntevat renkaidensa kunnon ja suhtautuvat talvi- ja nastarenkaiden käyttöaikoihin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 508 henkilö- ja pakettiauton kuljettajaa.
Talvirenkaiden kunnon kehittyminen 2001–2010 -tutkimusraportti verkossa.
Lisätietoja:
VTT
Tutkimusprofessori Juha Luoma
Puh. 020 722 4533
juha.luoma@vtt.fi
Innomikko Oy
Konsultti, diplomi-insinööri Mikko Malmivuo
Puh. 050 570 6065
mikko.malmivuo@innomikko.fi
Lisätietoja VTT:stä:
Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
Puh. 020 722 6747
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi
Avainsanat: