Väitös: Ekoteollinen puisto säästää ympäristöä
Tuotantotavalla voidaan vaikuttaa teollisuuden aiheuttamaan ympäristökuormitukseen. VTT:n erikoistutkija, MMM Laura Sokka havaitsi väitöstutkimuksessaan, että ekoteollinen puisto, eli teolliseen symbioosiin perustuva tuotantotapa vähentää sellu- ja paperituotannon ympäristövaikutuksia ja lisää kilpailukykyä. Vähennyksiä syntyy erityisesti energiantuotannon kautta.
Ekoteollisella puistolla ja teollisella symbioosilla tarkoitetaan joukkoa paikallisia yrityksiä, yhteisöjä tai muita toimijoita, jotka vaihtavat keskenään ainetta ja energiaa. Teollisessa symbioosissa osapuolet toimivat tuottajien ja kuluttajien verkostona hyödyntäen toistensa jätemateriaali- ja energiavirtoja. Toiminnan tavoitteena on taloudellinen hyöty luontoa vahingoittamatta.
Laura Sokka analysoi väitöstutkimuksessaan teollisen symbioosin ympäristövaikutuksia koko elinkaaressa, raaka-aineen tuotannosta jätehuoltoon. Sokka käytti teollisen symbioosin tapaustutkimuksena UPM Kymin tehtaiden ympärille muodostunutta integraattia, joka on tyypillinen esimerkki teollisesta symbioosista. Hän vertasi integraatin tuloksia neljään teoreettiseen vertailuskenaarioon, joissa toimijat toimivat erillään. Vertailuskenaariot oli rakennettu vastaamaan mahdollisimman hyvin todellisia tilanteita, ja ne erosivat toisistaan muun muassa energiantuotantotavoissa.
Tulosten mukaan teollisen symbioosin nettoympäristövaikutukset olivat lähes kaikissa tutkituissa vaikutuksissa vertailuskenaarioita pienemmät. Tämä johtui pääasiassa energiantuotannosta. Eniten teollinen symbioosi vähensi happamoittavia vaikutuksia, ilmastonmuutosvaikutuksia ja hiukkasvaikutuksia.
Tutkimuksen mukaan teollisena symbioosina toimimalla on mahdollista samalla pienentää kokonaisympäristövaikutuksia ja tuottaa taloudellista hyötyä sellu- ja paperintuotannossa. Tuloksia tulkittaessa on kuitenkin otettava huomioon, että vertailuskenaariot olivat hypoteettisia ja lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan.
Sokan tutkimus on ensimmäisiä, joissa teollisen symbioosin ympäristövaikutuksia arvioitiin koko elinkaaren ajalta. Raaka-aineiden ja energiantuotannon vaikutukset ovat perinteisesti jääneet tarkastelujen ulkopuolelle. Teollisen symbioosin sisäiset ympäristövaikutukset, kuten toimijoiden omat kasvihuonekaasupäästöt, olivat tutkitussa tapauksessa kuitenkin vain alle puolet systeemin kokonaisvaikutuksista. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida myös raaka-aineiden ja energian tuotanto teollisen symbioosin ympäristövaikutusten tarkastelussa.
Sokan käyttämän elinkaariarvioinnin (LCA) avulla on mahdollista myös havaita ne tuotannon kohdat, joita kehittämällä ympäristövaikutuksia voitaisiin edelleen pienentää. Esimerkiksi tutkitussa tapauksessa suurimmat lisävähennykset kokonaisympäristövaikutuksissa olisi saavutettu jos vertailuajankohtana olisi ollut mahdollista käyttää puutuhkaa metsälannoitteena ja läheisten yhdyskuntien jätevedenpuhdistamon jätevedet olisi voitu puhdistaa sellu- ja paperitehtaan jätevedenpuhdistamolla.
Laura Sokka väittelee Helsingin yliopistossa perjantaina 16. syyskuuta 2011 klo 12.00 (päärakennus, Unioninkatu 34, auditorio XII).
Lisätietoja:
Laura Sokka
Erikoistutkija, VTT
Puh. 040 1879067
laura.sokka@vtt.fi
Laura Sokan väitös Local systems, global impacts. Using life cycle assessment to analyse thepotential and constraints of industrial symbioses: http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2011/P768.pdf
Lisätietoja VTT:stä:
Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
Puh. 020 722 6747
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi
VTT on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Avainsanat: