Väitös: Panostaminen rakentamis- ja kunnostusinvestointeihin vähentää energiankulutusta: 5 – 7 % vuoteen 2050
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija Pekka Tuominen kehitti väitöksessään menetelmän, jolla selvitetään rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaalia ja arvioidaan energiatehokkuusparannusten taloudellisia vaikutuksia. Tuominen tunnisti rakennuskannassa huomattavan ja taloudellisesti järkevän energiatehokkuuspotentiaalin.
DI, VTK Pekka Tuominen tutki väitöksessään rakennusten lämmitysenergiatehokkuutta ja arvioi rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaalin. Väitöksen Suomea käsittelevät skenaariot osoittavat, että muutaman prosentin lisäys vuosittaisiin rakentamis- ja kunnostusinvestointeihin voi vähentää maan kokonaisenergiankulutusta 5–7 % vuoteen 2050 mennessä. Lyhyellä aikavälillä on odotettavissa lievä BKT:n ja työllisyyden pudotus, mutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vaikutukset molempiin ovat positiivisia. Lisäksi on odotettavissa huomattava haitallisten päästöjen ja siten ulkoiskustannusten pieneneminen. Kaikkiaan toimenpiteiden arvioidaan synnyttävän selkeän nettohyödyn.
Muissa tutkituissa EU-maissa tavallisesti noin 20 %:n energiansäästö oli saavutettavissa tutkitussa rakennuskannassa kustannustehokkailla korjausrakentamistoimilla vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksessa tunnistettiin siis huomattavia taloudellisesti järkeviä energiatehokkuuspotentiaaleja, mutta niiden toteutumisen vauhti on varsin verkkainen, koska rakennuskanta uudistuu hitaasti.
Rakennukset edustavat noin kolmasosaa maailman energiankulutuksesta ja ovat siksi olleet pitkään teollisuusmaiden keskeisimmistä energiatehokkuusparannusten kohteista. IEA:n jäsenmaissa erityisesti asuinrakennuksiin on menneinä vuosina kohdistettu enemmän julkisen vallan energiatehokkuustoimenpiteitä kuin millekään toiselle talouden sektorille. Näin ollen yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta keskeinen kysymys on, mitkä vaihtoehtoisista toimenpiteistä ovat pitkällä aikavälillä tehokkaimpia.
Tuomisen kehittämällä menetelmällä voidaan määrittää rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaali ja arvioida sen taloudelliset vaikutukset BKT:hen, työllisyyteen ja ulkoiskustannuksiin. Menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi erilaisten rakennuskantojen analysointiin. Menetelmän pohjalta tehtiin tutkimuksen kuluessa rakennuskannan energiamalli REMA, jolla samankaltaisia laskelmia voidaan tehdä systemaattisesti suhteellisen helposti.
REMA on bottom-up-tyyppinen fysikaalinen rakennuskannan energialaskentamalli. Rakennuskannan tuleva kehityskulku arvioidaan uudisrakentamisen, korjausrakentamisen ja purkamisen vuosittaisten määrien perusteella. Energiankulutuslaskenta perustuu rakennuskannan merkittäviä osia edustavien tyyppirakennusten käytölle.
Väitöskirja sähköisesti: http://www.vtt.fi/inf/pdf/science/2015/S117.pdf
Väitös: 18.12.2015 klo 12, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, Otaniemi, Espoo
Lisätietoja:
Pekka Tuominen, tutkija
puh. 050 5309 759, pekka.tuominen@vtt.fi
Lisätietoja VTT:stä:
Milka Lahnalammi-Vesivalo
Viestintäpäällikkö
puh. 040 545 7828
milka.lahnalammi-vesivalo@vtt.fi
www.vtt.fi
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Pohjoismaiden johtava tutkimus- ja teknologiayhtiö. Tuotamme tutkimuksen ja tiedon kautta asiantuntijapalveluja kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaillemme ja kumppaneillemme, liike-elämälle ja julkiselle sektorille. Käytämme 4 miljoonaa tuntia vuodessa aivovoimaa teknologisten edistysaskelien kehittämiseen.
Avainsanat: