Valujen valmistus kotimaassa voi olla riskittömin vaihtoehto
Valujen käyttäjät arvostavat laatua ja toimitusvarmuutta jopa enemmän kuin halpaa hintaa
Merkittävä osa suomalaisen metalliteollisuuden alihankinnasta on siirtynyt viime vuosina ulkomaisille toimijoille. Yksi globalisaation vaikutuksista kärsivistä toimialoista on valimoteollisuus, joka häviää kansainvälisille kilpailijoilleen erityisesti hinnassa. VTT:n ja Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, että suomalaiset valimot voivat kuitenkin menestyä kovenevassa kilpailussa.
Suomalainen valimoala on melko pieni, mutta koneenrakennukselle merkittävä toimiala. Lähes kaikissa konepajatuotteissa käytetään valuja, ja erityisesti strategisissa komponenteissa niiden osuus on suuri. Komponenttien valmistus valamalla johtaa usein muita menetelmiä kevyempään, kestävämpään ja hinnaltaan edullisempaan lopputulokseen.
Valujen merkitys lisääntyy jatkuvasti tuotteissa, joissa vaaditaan korkeaa laatua. Teollisuusmaissa valimotuotanto on kasvanut vuosittain noin kaksi prosenttia ja Kiinassa, Brasiliassa ja Intiassa jopa 14–16 prosenttia. Globaalin kasvun ennustetaan olevan keskimäärin kuusi prosenttia 2010–2014. VTT ja Aalto-yliopisto selvittivät Tekesin rahoittamassa tutkimuksessa konepajojen valutuotteisiin liittyvän alihankinnan tarpeita ja suomalaisten valimoiden kykyä vastata etenkin kotimaisten asiakkaiden lisääntyviin vaatimuksiin. Tutkimuksen mukaan suomalaisilla valimoilla on edellytyksiä menestyä kansainvälisessä kilpailussa, vaikka työn hinta on Suomessa halpatyömaita korkeampi. Valujen käyttäjät arvostavat nimittäin laatua ja toimitusvarmuutta jopa enemmän kuin halpaa hintaa.
Valmistusprosessina valaminen vaatii laajaa insinööriosaamista ja korkeatasoista tuotantolaitteistoa. Jotta osaaminen säilyisi Suomessa, suunnittelijoiden, ostajien ja päätöksentekijöiden on tunnettava valamisen mahdollisuudet ja vaatimukset. Parhaiten tämä toteutuu silloin, kun valmistus säilyy kotimaassa suunnittelun lähellä.
Tuotannon siirtäminen halpatyömaihin ei myöskään ole riskitöntä. Usein se on pitkä prosessi, esimerkiksi massavalmistuksen aloittaminen Kiinassa voi kestää kaksi vuotta. Jotta päätös osoittautuisi kannattavaksi, epävarmuustekijät, kuten poliittisen ja taloudellisen tilanteen muutokset ja tuotekopiointi, on pystyttävä hallitsemaan.
Tutkimuksen mukaan suomalaisten valimoiden on tiivistettävä yhteistyötä sekä keskenään että asiakaskonepajojen kanssa luodakseen kilpailuetua ulkomaisiin toimittajiin. Kotimaassa on mahdollista hyödyntää kommunikoinnin helppoutta, yhteistä toimintakulttuuria, lyhyitä välimatkoja ja valimoiden joustavuutta. Asiakkaalle tämä näkyy muun muassa sujuvina toimituksina ja nopeana reagointina muuttuviin tarpeisiin.
Suomalaisilla valimoilla on asiantuntemusta niin materiaali- kuin valmistusosaamisessa, mutta niiden käyttämät tekniikat, materiaalit ja menetelmät poikkeavat toisistaan. Siksi yhteistä teknistä kehityskohdetta on vaikea löytää. Myös valujen käyttäjien tarpeet vaihtelevat. Yhteistyön lisäksi kilpailukyvyn parantaminen edellyttääkin entistä tehokkaampaa verkostoitumista. Verkostoja hyödyntämällä valimot voivat saavuttaa kustannussäästöjä ja nykyistä suurempia tuottoja myyntiä kasvattamatta. Esimerkkinä tästä on varhaisessa vaiheessa aloitettu suunnitteluyhteistyö. Energian hinnan kohotessa ja ympäristösäädösten kiristyessä myös kestävä kehitys on otettava entistä paremmin huomioon valimoalalla ja tulevaisuuden valujen hankinnassa.
”Valuja käyttävän teollisuuden ja valimoiden uudet yhteiset tuotantokonseptit” (VATU) -hankkeessa oli mukana neljä suurta valujen käyttäjää, yhdeksän suomalaista valimoa, kaksi koneistajaa, Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry sekä VTT ja Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu.
Lisätietoja:
VTT
Jukka Väinölä,
Tutkija
Puh. 020 722 5893
jukka.vainola@vtt.fi
Jouko Virta
Erikoistutkija
Puh. 020 722 5578
jouko.virta@vtt.fi
Aalto-yliopisto
Juhani Orkas
Professori
Puh. 050 556 2288
juhani.orkas@aalto.fi
AGCO Power Inc.
Kari Lyytikäinen
Tuotantojohtaja
Puh. 040 7760 015
kari.lyytikainen@agcocorp.com
Metalliliitto
Mika Kärkkäinen
Vastaava tutkija
Puh. 020 7741202
mika.karkkainen@metalliliitto.fi
Lisätietoja VTT:stä:
Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi
________________________________________________________________________________________________________
VTT - 70 vuotta teknologiaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi
VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Lue ja katso lisää VTT:n historiasta ja visiosta 2020.
Avainsanat: