Vanhoille kaupunginosille arvonnousua, uusia asukkaita ja lisäpalveluja

Parhaimmillaan alueen täydennysrakentaminen ja taloyhtiöiden lisärakentaminen nostavat alueen arvostusta

Asuinrakennuskannan energiatalous ei parane riittävän nopeasti nykyisellä taloyhtiöiden korjaustoiminnalla, jotta rakennuskannan energiankulutus- ja päästötavoitteet saavutettaisiin. Vanhojen asuinkerrostalojen ja rivitalojen uudistavalle korjaamiselle on selkeä tarve. Tarvitaan myös kunnan ohjausta ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksia koko asuinalueen palveluja ja vetovoimaa parantavan täydennysrakentamisen suunnittelemiseksi.

Kasvukeskusten asuinalueiden tiivistämiseen ja eheyttämiseen tähtäävällä täydennysrakentamisella on suuri merkitys alueiden vetovoimaisuuden, asukasrakenteen ja asuntojen markkina-arvon parantamisessa. Parhaimmillaan täydennysrakentaminen parantaa alueen arvostusta ja ekologista kehitystä sekä lisää kiinteistöjen ja asuntojen arvoa. Täydennysrakentaminen on kunnalle edullista, koska aiemmille investoinneilla saadaan lisää käyttäjiä. Kunnan ja yksityisten osapuolien yhteistyöllä voidaan nostaa vanhojen alueiden arvostusta ja siten vaikuttaa alueen kiinnostavuuteen asuin- ja liiketoimintaympäristönä, sen ikärakenteeseen ja asuntojen markkinahintaan.

Asukkaiden saaminen mukaan asuinrakennusten ja alueiden uudistamiseen on välttämätöntä. Muutoksiin liittyvät laadulliset hyödyt ja kustannukset on pystyttävä perustelemaan asukkaille.

Lisärakentaminen voi olla asunto-osakeyhtiölle keino rahoittaa osa yhtiön suurista korjaushankkeista. Hankkeeseen liittyy useita näkökohtia rahoitusratkaisuista lupa-asioihin ja pysäköintipaikkojen riittävyyden varmistamiseen. Lisärakennushankkeita voi käynnistyä, jos ne ovat taloudellisesti kannattavia sekä taloyhtiöille että rakennusliikkeille. Monissa tapauksissa olisi mahdollista rakentaa tonteille lisää uusia asuntoja ja rahoittaa siten perusparannuksia ja esimerkiksi esteettömyyttä hissien avulla. Lisärakennushankkeet tarjoavat myös alueen nykyisille asukkaille mahdollisuuden hankkia kooltaan ja ominaisuuksiltaan tarpeisiin paremmin sopiva uusi asunto.

ApRemodel-projekti kehitti korjausrakentamisen toimintatapoja

VTT, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Suomen Kiinteistöliito ry ja Salfordin yliopisto (UK), ovat kehittäneet ApRemodel-projektissa toimintatapoja, joilla voidaan edistää asuinkerrostalo- ja rivitaloyhtiöiden korjausrakentamista sekä vähentää korjaushankkeiden päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta taloyhtiöissä.

Projektin päätavoitteena oli kehittää toimintamalleja ja menettelyjä, joilla voidaan edistää asuinkerrostalo- ja rivitaloyhtiöiden uudistavaa korjausrakentamista sekä vähentää korjaushankkeiden päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta taloyhtiöissä.

Asuinalueiden täydennysrakentaminen taloyhtiöiden ja asukkaiden näkökulmasta korostui projektin aikana ja siitä muodostui hankkeen keskeisin tutkimustehtävä.

Karakallio, Tammela ja Myyrmäki täydennysrakentamiskohteiksi?

ApRemodel-projektissa selvitettiin kolmen vanhan kaupunginosan Espoon Karakallion, Tampereen Tammelan ja Vantaan Myyrmäen - kehittämisen ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Asukaskyselyjen avulla muodostui käsitys asuinalueiden vahvuuksista, heikkouksista, parannuskohteista ja uhkista.

Tammelassa projekti keskittyi asukkaiden osallistumiseen alueen kehittämiseksi, taloyhtiöiden lisärakennushankkeiden käynnistämiseen liittyviin seikkoihin, taloyhtiöiden lisärakentamisen kannattavuuden arviointiin ja rahoitusasioihin. Kaupunginosan korttelikehittämishankkeeseen ilmoittautui yli 30 taloyhtiötä vuonna 2013. Osa niistä todennäköisesti käynnistää lisärakennushankkeen joko rakentamalla itse tai myymällä osan tontistaan lisärakentamistarkoitukseen. Osa yhtiöistä tähtää energiataloudellisiin ja muihin parannuksiin.

Karakallio osoittautui kaupungin kannalta hyväksi täydennysrakentamiskohteeksi. Enemmistö asukkaista kuitenkin vastusti alueen täydentämisrakentamista. Taloyhtiöitä huolestuttaa lisärakentamiseen liittyvät riskit ja pysäköintipaikkojen uudelleenrakentamisen aiheuttamat kulut. Alueelle tarvittaisiin kokonaissuunnitelma täydennysrakentamisen kokonaisvaikutusten selvittämiseksi. Karakallion laajeneminen Karamalmin ja Kilon suuntaan tai Kehä II:n myötä Viherlaakso-Laaksolahden suuntaan lisäisi alueen asukasmäärää, mikä voisi tuoda alueelle merkittävästi lisää palveluja ja turvaisi nykyisten palveluiden säilymisen.

Asuntoyhtiöiden uudistava korjaustoiminta ja lisärakentaminen -julkaisu verkossa

ApRemodel-projektin tulokset on koottu julkaisuun, joka tarjoaa tietoa mm. vanhojen asuinalueiden yhteiskehittämismalleista, taloyhtiöiden lisärakentamisen kannattavuudesta, energiatehokkuuden parantamisesta sekä lisärakentamiseen ja korjaustoimintaan liittyvistä lainsäädännöllisistä esteistä:
http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T97.pdf

Lisätietoja:

VTT
Asiakaspäällikkö Veijo Nykänen
puh. 020 722 3415, veijo.nykanen@vtt.fi

Johtava tutkija Pekka Lahti
puh. 020 722 6276, pekka.lahti@vtt.fi

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
puh. 040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Joka kolmas suomalainen teknologiainnovaatio sisältää VTT:n osaamista. VTT:llä työskentelee 2900 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.

Avainsanat: