Vesi- ja viemäriverkostojen kunnostamisella on kiire Vesihuollon turvaamiseksi kehitetään uusia yhteistyömalleja

Vesi- ja viemäriverkostojen kasvava saneeraustarve pakottaa vesihuoltolaitokset etsimään kunnossapitoon yhteistyökumppaneita. VTT:n, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteisessä SerVesi-hankkeessa tutkitaan, kuinka kumppanuussuhteita voitaisiin kehittää ja niihin liittyviä riskejä hallita.

Suomen vesi- ja viemäriverkostot vanhentuvat nopeammin kuin niitä tällä hetkellä saneerataan. Rappeutuminen näkyy muun muassa putkirikkoina ja siinä, että viemäreihin valuu hule-, eli sade- ja sulamisvesiä. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY on arvioinut, että jätevedenpuhdistamoille tulevasta vedestä keskimäärin jopa 40 prosenttia on puhdistamoja tarpeettomasti kuormittavaa hulevettä.

Rakennetun omaisuuden tila 2011 -raportin mukaan Suomessa on vesijohtoverkostoa noin 100 000 kilometriä ja jäte- ja hulevesiviemäreitä noin 50 000 kilometriä. Vesihuoltopalvelujen tason säilyttäminen vaatisi verkostojen aktiivista saneeraamista. Kuitenkin vain harva vesihuoltolaitos on kasvattanut saneerausmäärärahojaan ja ainoastaan 0,4–0,9 prosenttia verkostopituudesta saneerataan vuosittain. Lähivuosien korjaustarve on VVY:n mukaan kolminkertainen, mikä tarkoittaisi 120 miljoonan euron vuosittaisten saneerausinvestointien merkittävää kasvattamista.

Kasvavan saneeraustarpeen vuoksi vesihuoltolaitosten on etsittävä verkostojen kunnossapitoon yhteistyökumppaneita yksityiseltä sektorilta sekä muista vesihuoltolaitoksista. Kunnossapidon ulkoistamiseen liittyy kuitenkin riskejä, jotka jarruttavat kumppanuuksien syntyä. Kunnossapitäjät eivät esimerkiksi uskalla ottaa vastuulleen verkostoja, koska niiden nykytilasta on vaikea saada varmuutta. Kunnon voi usein varmistaa vain epäsuorasti vuotovesimäärien ja vikatapausten lukumäärien perusteella. Toisaalta myös vesihuoltolaitokset epäröivät kunnossapidon ulkoistamista, sillä työn laadun arvioimiseen ei ole olemassa yleispäteviä mittareita. Kumppanuuden myötä laitosten oma osaaminen voi rapautua ja riippuvuus kumppanista kasvaa.

VTT, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu tutkivat SerVesi-hankkeessa, miten vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapitoon liittyviä riskejä voidaan hallita sekä palvelun tilaajan että tarjoajan näkökulmasta. Kumppanuussuhteiden kehittämiseen tähtäävässä hankkeessa ovat yrityskumppaneina Grundfos Pumput Oy, Porin Vesi, NCC Rakennus Oy ja Suomen Putkisto Tarvike Oy. Tutkimuksen rahoittavat Tekes, hankkeeseen osallistuvat tutkimuslaitokset, yrityskumppanit sekä Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto.

Tampereen teknillinen yliopisto kartoittaa tutkimuksessa public–private-partnership-toimintamallia vesihuoltoalan näkökulmasta. Tampereen yliopiston vastuualueena on kilpailuttaminen ja sopimusriskit vesihuoltoverkostojen kunnossapidossa ja VTT:n erityisosaamisena riskienhallinnan menetelmäkehitys ja soveltamiskokemus muilta teollisuuden aloilta. Tutkimus on alkanut syksyllä 2010 ja jatkuu syksyyn 2012 saakka.

Lisätietoja:
Tero Välisalo
Tutkija
Puh. 0400 830 542
tero.valisalo@vtt.fi

Helena Kortelainen
Teknologiapäällikkö
Puh. 040 726 2977
helena.kortelainen@vtt.fi

Lisätietoja VTT:stä:

Sakari Sohlberg
Tiedotuspäällikkö
Puh. 020 722 6744
sakari.sohlberg@vtt.fi
www.vtt.fi

VTT on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 2900 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 280 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.

Avainsanat: