Vety tulee sähkön rinnalle – liikenteen päästöille stoppi

Vetyyn kohdistuu maailmalla juuri nyt kiihkeitä odotuksia. Liikennesovellukset ovat jo kaupallistumisen kynnyksellä, ja edessä on investointibuumi vedyn jakeluverkostoon. Maakaasupohjaiseen vetyyn siirtyminen tarjoaisi jo miljardiluokan säästöpotentiaalin Suomen vaihtotaseeseen. Jos vety vielä tuotettaisiin kotimaisista uusiutuvista raaka-aineista, henkilöauto- ja bussiliikenteessä päästään pitkällä tähtäyksellä lähes täydelliseen omavaraisuuteen ja pieneen hiilijalanjälkeen. Tämä käy ilmi tänään 12.4. julkistettavasta vetytiekartta-selvityksestä.

VTT:n kokoamassa ja Tekesin osin rahoittamassa Suomen vetytiekartassa arvioidaan, mitä vientimahdollisuuksia kansainvälinen kehitys voi avata kotimaisille yrityksille. Raportissa visioidaan, millaisia energia-, ilmasto- ja teollisuuspoliittisia mahdollisuuksia vetyenergian laajamittainen käyttöönotto Suomelle tarjoaa sekä esitetään realistiset suositukset niihin pääsemiseksi.

Vedystä tulossa hinnaltaankin kilpailukyinen liikennepolttoaine

Vetyenergiatekniikan kehityksen moottorina toimii kansainvälinen autoteollisuus, joka on vahvistanut tuovansa vetypolttokennoautoja kuluttajamarkkinoille vuoteen 2015 mennessä.

Suomessa on kansainvälisestikin merkittävää biopolttoaineiden jalostuksen osaamista ja alalla toimiva teollisuus. Metsäbiomassasta voidaan tuottaa vetyä hyvällä hyötysuhteella leijupeti-kaasutukseen ja reformointiin perustuvilla prosesseilla. Kemian teollisuudessa syntyvä sivutuotevety ja muun tuotannon kanssa integroitu vedyn tuotanto ovat jo nyt toimiva vaihtoehto.

”VTT:n tutkimukset osoittavat, että metsänkorjuutähteestä saadaan kaasuttamalla vetyä paremmalla hyötysuhteella kuin dieseliä. Toistaiseksi edullisin vety reformoidaan kuitenkin maakaasusta. Sekin alentaa päästöjä, sillä maakaasusta reformoidulla vedyllä ajaa pidemmälle kuin suoraan maakaasulla. Vetyauto ei liioin tuota typpioksidia tai muita hiukkaspäästöjä, vaan vettä”, toteaa projektipäällikkö, johtava tutkija Jussi Solin VTT:ltä.

Henkilöauto- ja bussiliikenteen siirtyminen sähköiseen voimansiirtoon on jo käynnissä ja tarjoaa merkittäviä hyötysuhde-etuja polttomoottoreihin nähden. Talviajettavuus, yli 500 kilometrin ajomatkat ja alle 5 minuutin tankkaus on mahdollista korvaamalla sähköauton akku 5 kg:n vetoisella vetytankilla ja polttokennolla.

Tiekartassa suositellaan Suomen varautumista polttokennoautojen markkinoille tuloon hankkimalla polttokennoautoja ja -busseja koekäyttöön. Koekäyttö kannattaisi kytkeä vetytankkausasemien, muiden vientituotteiden ja palvelujen kehitykseen, testaukseen ja markkinointiin.

Vety vaatii erityisteknologiaa ja uutta materiaaliosaamista

Vetytankkausasemien rakentamiseen on jo valmius omasta takaa, sillä kotimainen kaasuyhtiö Woikoski Oy on avannut pelin ja tuo omalla innovatiivisella teknologiallaan vientikelpoisen vetytankkausaseman Vuosaareen tänä vuonna.

”Teemme nyt ennätysinvestoinnit ja panostamme voimakkaasti vetyyn. Viime talvena toimitimme vetyä arktisiin testiajoihin Lapissa, ja alkuviikosta julkistimme Hannoverissa tankkausasemakonseptin, jonka koekäyttö on alkamassa Voikoskella”, kertoo toimitusjohtaja Kalevi Korjala. Hän toivoo kotimaisten pilottien tukevan vientiponnistuksia ja kasvattavan teknologiayrityksiä kehittämään vaativia komponentteja ja ohjausjärjestelmiä.

Vedyn energia- ja liikennekäytössä nähdään merkittäviä etuja hiilidioksidi- ja muiden ympäristöpäästöjen vähentämisessä, tuontipolttoaineiden korvaamisessa kotimaisella uusiutuvalla energialla, huoltovarmuudessa, alueiden työllisyydessä ja cleentech-kehityksessä.

Sähkön varastoiminen elektrolyysillä tuotettavaan vetyyn mahdollistaa uusiutuvien energioiden osuuden kasvattamisen ja kytkemisen sähköverkkoon. Sähkön hintavaihtelun mukaan ohjattu elektrolyysilaitos voidaan saada kannattavaksi.

Suomen kannalta kyse ei kuitenkaan ole pelkästään energiasta, vaan prosessien, materiaalien, laitteiden ja komponenttien valmistuksesta. Eli vientituotteista edessä olevaan vedyn jakeluverkostojen rakentamiseen.

Japanin Fukuokasta maailman ensimmäinen vety-yhteiskunta

Japanin energiajärjestelmän haaste on riippuvuus tuonnista. Japanin analyysit osoittavat, että raakaöljyn tuontiin perustuvien liikennepolttoaineiden korvaaminen vedyllä vaikuttaa merkittävästi myös vaihtotaseeseen. Tuonnin arvon vähentyessä ja lopullisen kuluttajahinnan säilyessä ennallaan kansantaloudelle syntyy merkittävää etua vaihtotaseen ja työllisyyden paranemisen ansiosta. Vetyjakelujärjestelmän kilpailukyvyn paraneminen luo myöhemmin potentiaalia kuluttajahinnan laskulle. Tätä strategiaa voidaan soveltaa Suomessakin.

Japanin mallista kertoi Fukuokan viiden miljoonan asukaan itsehallintoalueen entinen kuvernööri Wataru Aso, joka esiintyi Tekesin Polttokennot-ohjelman Vetyseminaarissa 12.4.


Osa Tekesin Polttokennot-ohjelmaa oleva ”Vetytiekartta – vetyenergian mahdollisuudet Suomelle” verkossa: http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2013/VTT-R-02257-13.pdf

Mediamateriaali verkossa: http://www.vtt.fi/news/2013/12042013_vetyauto.jsp

Lisätietoja:

VTT, johtava tutkija, projektipäällikkö Jussi Solin, puh. 050 501 0033, jussi.solin@vtt.fi

Woikoski Oy, toimitusjohtaja Kalevi Korjala, puh. 0400 156 848, kalevi.korjala@woikoski.fi

Tekesin Polttokennot-ohjelman koordinaattori Anneli Ojapalo, puh. 040 558 8205, anneli.ojapalo@spinverse.com                                                  

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.

Avainsanat: