VTT: Äärisäät maksavat EU:n liikenteelle vuosittain vähintään 15 miljardia euroa
VTT:n toteuttama poikkeuksellisen laaja tutkimus osoittaa, että äärisääilmiöt aiheuttavat EU-maiden liikennejärjestelmille vuosittain vähintään 15 miljardin euron kustannukset. Tällä hetkellä suurimmat kustannukset muodostuvat onnettomuuksista ja niiden tuottamista aineellisista vahingoista sekä henkisistä kärsimyksistä. Tulevaisuudessa onnettomuuskustannuksien määrän odotetaan kuitenkin vähenevän ja esimerkiksi myöhästymisistä johtuvien aikakustannusten kasvavan. Osin tämä johtuu ilmastonmuutoksesta, jonka vaikutuksia äärisääilmiöihin ja niiden aiheuttamiin kustannuksiin tutkimus myös arvioi.
VTT tutki äärisääilmiöiden kustannuksia 27 EU-maan liikennejärjestelmille ja rahtiasiakkaille. Vastaavassa mittakaavassa ei samanlaisia laskelmia ole aiemmin tehty. Tutkimuksen mukaan haavoittuvin liikennemuoto äärisäille on tieliikenne. Se on volyymiltaan edelleen suurempaa, kuin muut liikennemuodot, eikä keskitetysti ja ammattimaisesti ohjattua kuten esimerkiksi raide- tai lentoliikenne. Äärisäät näkyvät tieliikenteessä etenkin onnettomuuksien ja niistä aiheutuvien kustannusten kasvuna. Muissa liikennemuodoissa onnettomuuksia todennäköisempi haitta ovat aikakustannukset, joita syntyy esimerkiksi myöhästymisien seurauksena. Erityisesti ilmailu on äärisäissä altis aikakustannusten kasvulle. Kokonaisvaikutukset Euroopan lentoliikenteessä ovat vuosittain miljardiluokkaa.
Teillä äärisäät aiheuttavat suuria aikakustannuksia rahtiliikenteessä. EU:n tasolla rahtiasiakkaat kärsivät vuosittain miljardien tappiot aikakustannusten lisääntymisen vuoksi, ja hyvin todennäköisesti kustannusten kasvu jatkuu tulevaisuudessa. Tämä johtuu rahtiliikennemäärän kasvusta, jonka arvioidaan vuositasolla olevan 1–2 prosenttia. Myös tuotantoketjujen tehostuminen korostaa aikataulujen merkitystä ja saattaa kasvattaa aikakustannuksia tulevaisuudessa.
Matkustajille syntyy tieliikenteessä aikakustannuksia äärisäiden hidastaessa nopeuksia ja pitäessä ihmiset pois tuottavasta työstä. Tieliikenteen onnettomuudet sen sijaan vähenevät EU:ssa. VTT:n tutkijat arvioivat, että ajoneuvojen turvallisuuden parantuminen ja ilmastonmuutoksesta johtuva lämpeneminen voivat jopa puolittaa tieliikenteen onnettomuuskustannukset vuoteen 2040–2070 mennessä.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia vaikea ennakoida
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia äärisäihin ja niiden aiheuttamiin kustannuksiin on kuitenkin vaikea arvioida tarkasti. Pohjoisessa, jossa lumi ja jää aiheuttavat suurimmat kustannukset liikenteelle, lumisateet saattavat ilmaston lämpenemisestä huolimatta lisääntyä. Etelä-Euroopassa merkittäväksi kustannustekijäksi voivat muodostua helleaallot, jotka vähentävät kävelyä ja pyöräilyä ja lisäävät moottoriliikennettä. Lisäksi hiekka- ja pölymyrskyjen todennäköisyys kasvaa kuivuuden lisääntyessä ja maaperän löystyminen nostaa maanvyöryn riskiä silloin, kun helleaallot yhdistyvät niitä seuraaviin rankkasateisiin.
Vähiten altista äärisäille on tutkimuksen mukaan meriliikenne. Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, jonka aikakustannusten nousu aiheuttaa Euroopan kuljetusliikenteelle, sillä liikennemuodon valintaa tavaraliikenteessä ohjaa edelleen kustannustehokkuus. Massakuljetukset hoidetaan raide- ja vesiliikenteessä, joissa keskinopeudet ovat hitaampia, mutta säävarmuus parempi kuin tieliikenteessä. Aikatauluherkkä arvotavara liikkuu äärisäille alttiilla, mutta nopeilla tie- ja lentoreiteillä.
Erityisesti lievissä äärisääilmiöissä aikakustannuksia on mahdollista pienentää huomattavasti tehostamalla kunnossapitoa ja tiedotusta. Todella äärimmäisten sääilmiöiden seurauksia on kuitenkin vaikea ennakoida ja ehkäistä. Tehokkaimmin vaikuttaisi liikenteen määrän väheneminen muun muassa joukkoliikennettä, virtuaaliläsnäoloa ja etätyötä hyödyntämällä. Tämä parantaisi myös ammattiliikenteen sujuvuutta ja lieventäisi liikenteen ympäristövaikutuksia.
Raportti “The costs of extreme weather for the European transport systems. EWENT project D4”: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/T36.pdf
Lisätietoja:
VTT
Pekka Leviäkangas
Johtava tutkija
Puh. 040 561 6529
pekka.leviakangas@vtt.fi
Marko Nokkala
Erikoistutkija
Puh. 040 765 8706
marko.nokkala@vtt.fi
Lisätietoja VTT:stä:
Sakari Sohlberg
Tiedotuspäällikkö
Puh. 020 722 6744
sakari.sohlberg@vtt.fi
www.vtt.fi
________________________________________________________________________________________________________
VTT - 70 vuotta teknologiaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi
VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Lue ja katso lisää VTT:n historiasta ja visiosta 2020.
Avainsanat: