VTT: Asuntojen energiakorjaamiseen tulisi kehittää uusia rahoitusratkaisuja
Korjausten rahoitusratkaisut yksiin kansiin
Asuinrakennusten korjaaminen on teknis-taloudellisena haasteena merkittävä, sillä tänä päivänä tehtyjen ratkaisujen vaikutus ulottuu pitkälle tulevaisuuteen. VTT:n selvityksen mukaan energiakorjaamiseen tulisi kehittää uusia rahoitusratkaisuja. Myös tukipolitiikan pitkäjänteisyyttä pitäisi lisätä. VTT on koonnut yksiin kansiin tärkeimmät, Suomessa käytössä olevat rakennusten energia- ja peruskorjausten rahoitusratkaisut.
Nykyisten rahoitusratkaisujen kannustavuus nimenomaan ympäristö- ja energiatehokkaaseen korjaamiseen on aika rajallista. Myös tuet ja tukiprosentit vaihtelevat vuosittain, mikä vaikeuttaa sekä korjauspalveluita tarjoavien yritysten toimintaa että korjauskohteiden suunnitelmallista korjaustoimintaa.
Yleisimmät keinot julkiset tuet, säästäminen ja lainaaminen
Päävastuu rakennuksen energia- ja peruskorjauskustannuksista kuuluu aina rakennuksen omistajalle. Tärkeimmät taloudellisen tuen myöntäjät ovat kunnat, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja alueelliset ympäristökeskukset.
Markkinaehtoinen rahoitus pankkien ja muiden rahoituslaitosten kautta on edelleen merkittävin rahoituskanava rakennusten perusparannusten ja energiakorjausten rahoittamiseksi niin asuinkerrostalojen kuin omakotitalojen osalta. Korkotuetut lainat ja valtion takaukset lainoille ovat kuitenkin tärkeitä tukimuotoja usein kalliiksi muodostuville remonteille. Erilaiset avustukset perus- ja energiakorjauksiin kannustavat kiinnittämään huomiota rakennuksen energiatehokkuuteen ja terveellisyyteen.
Julkisten tukimuotojen ohella taloyhtiöillä on periaatteessa kaksi pääasiallista vaihtoehtoa hankkia rahoitusta remonttia varten. Ne voivat joko varautua tuleviin korjauksiin säästämällä rahaa ennakkoon tai ottaa lainaa juuri silloin, kun siihen on tarve.
Asuintalovaraus ja rahastointi ovat tällä hetkellä asunto-osakeyhtiöiden yleisimpiä keinoja säästää rahaa tulevia korjauksia varten. Taloyhtiöt voivat joissain tapauksissa myös myydä omaisuuttaan. Lisä- ja täydennysrakentamisella saatavat tulot ovat yksi keino rahoittaa korjaushankkeita, joskin laskelmat on tehtävä huolellisesti etukäteen.
Energiansäästöpalvelutoimintaa tarjoavat yritykset (ESCOt) ovat yleistymässä ja laajentamassa toimintaansa myös asuinrakennuspuolelle. Suomessa ESCO-tyyppinen rahoitus ei vielä ole lyönyt itseään läpi asuinrakennusten remonteissa, mutta viitteitä suosion kasvamisesta on olemassa.
Selvitys tehtiin osana One Stop Shop -hanketta, jossa kehitettiin myös systeemidynamiikkaan perustuva työkalu korjauspäätösten ja -vaikutusten välisistä riippuvuuksista. Päätöksentekotyökalu auttaa asuinkiinteistömassan oikeiden korjaustoimenpiteiden valinnassa ja havainnollistaa toimenpiteiden vaikutuksia yhteiskuntaan pidemmällä aikavälillä.
Julkaisun ovat rahoittaneet osana OSS-projektia Tekes, ARA ja Porvoon kaupunki.
Rahoitusratkaisuja asuinrakennusten perusparannuksiin ja energiakorjauksiin -raportti verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/T42.pdf
Lisätietoja:
VTT
Erikoistutkija Satu Paiho
Puh. 050 331 5160
satu.paiho@vtt.fi
Tutkija Jussi Rönty
Puh. 040 098 3922
jussi.ronty@vtt.fi
Lisätietoja VTT:stä:
Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi
________________________________________________________________________________________________________
VTT - 70 vuotta teknologiaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi
VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Lue ja katso lisää VTT:n historiasta ja visiosta 2020.
Avainsanat: