VTT: CCS-teknologialla voi olla merkittävä rooli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä Suomessa

​VTT:n alustavien laskelmien mukaan 10–30 % Suomen hiilidioksidipäästöistä voidaan vähentää CCS-teknologian eli hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin avulla vuonna 2050. Tämä edellyttää kuitenkin päästöoikeuden hintatason nousua noin 70–90 euroon/hiilidioksiditonni vuoteen 2050 mennessä.

CCS-teknologia (Carbon Capture and Storage) on tehokas keino vähentää hiilidioksidipäästöjä tulevaisuudessa. CCS perustuu hiilidioksidin talteenottoon voimalaitoksissa tai teollisuuslaitoksissa. Talteenoton jälkeen hiilidioksidi puhdistetaan, paineistetaan ja kuljetetaan pitkäaikaiseen säilytykseen putkiston tai säiliöalusten avulla. CCS on parhaillaan voimakkaan maailmanlaajuisen kehitystyön kohteena. Menetelmän haasteina ovat suuret talteen otettavat hiilidioksidimäärät, hiilidioksidin pitkäaikaiseen varastointiin liittyvät epävarmuudet ja vastuukysymykset sekä CCS:stä aiheutuvat kustannukset.

VTT koordinoimassa CCS Suomi -projektissa (2008–2011) VTT ja GTK ovat tutkineet CCS:n soveltamista Suomen olosuhteissa. CCS:n soveltamista on tarkasteltu sekä kansallisella energiajärjestelmätasolla että muutamien yksittäisten esimerkkilaitosten tasolla.

Projektin tulokset osoittavat, että CCS:llä voisi olla merkittävä rooli myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, olettaen että päästöoikeuden hinta on tarpeeksi korkea voimakkaiden päästövähennystavoitteiden johdosta. VTT:n alustavien laskelmien mukaan 10–30 % Suomen hiilidioksidipäästöistä voidaan vähentää CCS-teknologian avulla vuonna 2050. Tämä edellyttää, että päästöoikeuden hintataso nousee noin 70 – 90 euroon per hiilidioksiditonni vuoteen 2050 mennessä. Nykytaso on 15 – 20 euro per tonni.

Huomattavia päästövähennyksiä olisi mahdollista saada aikaan soveltamalla CCS:ää muutamiin suuriin laitoksiin teollisuudessa sekä sähkön- että yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannossa. Suurimmat hiilidioksidin päästäjät Suomessa ovat voimalaitoksia, terästehtaita ja öljynjalostamoja. Lisäksi voitaisiin liikenteen biopolttoaineiden ja suurten voimaloiden yhetydessä ottaa talteen myös bioperäinen hiilidioksidi. Kaksi viidesosaa hiilidioksidipäästöistä Suomen 77 suurimmista laitoksista on peräisin biomassasta, joka on päästökaupassa määritelty hiilineutraaliksi polttoaineeksi. Kolme viidesosaa on peräisin hiilen, maakaasun, öljyn ja turpeen käytöstä.

Hiilidioksidin talteenotto happipolton avulla nähdään lupaavana teknologiana Suomelle sekä teknologiaviennin että voimalaitossoveltamisen kannalta. Uudet vuoden 2020 jälkeen rakennettavat voimalaitokset tulevat sisältämään varaukset CCS:n käyttöönotoon. Monille teollisuuslaitoksille - terästehtaille, polttoainejalostamoille, sementtitehtaille ja kalkinpolttolaitoksille - CCS on yksi harvoista menetelmistä, joilla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä tuntuvasti.

CCS-teknologian toteuttaminen Suomessa edellyttää hiilidioksidin kuljetusta Suomen rajojen ulkopuolelle, koska Suomen kallioperästä ei ole löytynyt pitkäaikaisvarastointiin soveltuvia geologisia muodostumia. Potentiaalisimmat varastointipaikat sijaitsevat Pohjanmerellä ja Barentsin merellä. Lähes kaikki suurimmat hiilidioksipäästölähteet sijaitsevat rannikolla, josta hiilidioksidia on edullisinta kuljettaa säiliöaluksilla. Pitkä kuljetusmatka tekee kuitenkin CCS-teknologian kalliimmaksi soveltaa Suomessa kuin esimerkiksi Norjassa tai monissa manner-Euroopan maissa.

CCS-seminaari Espoon Hanasaaressa 11.11.2010

VTT järjestää 11.11. Espoon Hanasaaressa kansainvälisen seminaarin, jossa esitellään hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kehitystä. Seminaari järjestetään Tekesin ClimBus-ohjelmaan kuuluvan CCS Suomi -projektin puitteissa ja seminaarissa esitellään projektin tuloksia. Seminaari antaa yleiskuvan CCS:n tämänhetkisestä teknologiakehityksestä maailmalla ja näyttää, minkälaisia mahdollisuuksia CCS tuo energia- ja teknologiateollisuudelle. Samalla pohditaan CCS:n roolia Suomessa. Mukana on sekä kansainvälisiä että suomalaisia teknologian kehittäjiä ja demohankkeita.

VTT:n CCS Suomi -projekti: http://www.vtt.fi/proj/ccsfinland

VTT:n CCS-yleiskatsaus (2009): http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2503.pdf

Lisätietoja:

Asiakaspäällikkö Matti Nieminen
matti.nieminen@vtt.fi, puh. 020 722 6587

Projektipäällikkö Sebastian Teir
sebastian.teir@vtt.fi, puh. 020 722 4653

Tiimipäällikkö Antti Arasto
antti.arasto@vtt.fi, puh. 020 722 4016

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
Puh. 020 722 6747
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

Avainsanat: