VTT: E10 ja E5 bensiinilaaduilla ei ole merkittävää henkilöauton polttoainekulutukseen vaikuttavaa eroa
VTT:n tutkimuksen mukaan Suomessa myytävien kauppalaatuisten moottoribensiinien - 95E10 ja 98E5 - välillä ei ole käytännön tasolla juuri mitään eroa polttoaineen kulutuksessa normaaliajossa. Tieto perustuu ajokokeisiin, jotka VTT toteutti kuudella erimerkkisellä, käytetyllä henkilöautolla laboratorio-olosuhteissa 22.3.–15.4.2011.
Julkisuudessa on ollut runsaasti väitteitä, että 95E10-bensiiniä kuluu huomattavasti enemmän kuin sen edeltäjää 95E-bensiiniä tai nyt markkinoilla olevaa 98E5-laatua. Epäilys kulutuserosta on osoittautunut E10:n käytön esteeksi niillekin autoilijoille, joiden autoon bensiini valmistajan suositusten mukaan sopii.
”Halusimme tämän tutkimuksen avulla tuoda esiin oikean tavan verrata polttoainekulutuksia. Kulutuksen tarkka mittaus ei ole ihan yksinkertaista, koska kulutukseen vaikuttavat muutkin asiat kuin polttoaine. Laboratorio-olosuhteissa voimme eliminoida muut tekijät”, toteaa VTT:n erikoistutkija Juhani Laurikko.
VTT:n mittaustulosten mukaan 95E10-bensiiniä kului tutkituissa autoissa keskimäärin 10,30 litraa/100 km ja vastaavasti 98E5-bensiiniä 10,23 litraa/100 km. Kulutusero oli siten keskimäärin 0,07 litraa 98E5:n eduksi, mikä merkitsee 0,7 prosentin lisäkulutusta käytettäessä enemmän etanolia sisältävää 95E10-bensiiniä. (Ks. taulukko kokeiden tuloksista.)
Polttoaineista saadun analyysitiedon ja sen perusteella laskettujen lämpöarvojen ero on vastaavasti 0,8 prosenttia E5-laadun eduksi, joten saatu tulos – 0,7 prosenttia – on hyvin sopusoinnussa tämän arvon suhteen. Polttoaineen kulutus riippuu pääsääntöisesti polttoaineen lämpöarvosta, eli sen sisältämästä energiasta tilavuus- tai massayksikköä kohden.
Miten tutkimus toteutettiin?
VTT hankki koeajoissa käytetyt polttoaineet Neste Oilin Otaniemen asemalta samanaikaisesti. Sitä ennen varmistettiin Neste Oilin Sköldvikin jalostamon polttoainelähettämöstä, että Etelä-Suomen jakelualueelle sillä aikajaksolla toimitettavissa bensiineissä on etanolia likimain polttoainestandardin sallimat maksimäärät, jotta etanolipitoisuudet vastaisivat polttoainestandardin tarkoittamia sekotteita. Neste Oili toimitti VTT:lle myöhemmin analyysitulokset tuotannosta 15.3.2011 otetuista näytteistä.
VTT toteutti vertailun kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa, koska auton polttoaineen kulutuksen tarkka ja toistettava mittaaminen normaaleissa ajo-olosuhteissa ei ole mahdollista. Julkisuudessa esitetyt väitteet kulutuseroista saattavat perustua lukuisiin muihinkin eroavuuksiin kuin käytettyyn polttoaineeseen.
Tutkimuksessa käytettiin kuutta bensiinikäyttöistä henkilöautoa (ks. taulukko), jotka saatiin käyttöön VTT:n henkilökunnalta. Autot edustivat vuosimalleja 1999 – 2010 ja valmistajien suositusten mukaan E10-bensiini soveltui niihin. Autot tarkastettiin ja varmistettiin, että niissä ei ollut mitään tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia vikoja tai toiminnallisia puutteita.
VTT toteutti mittaamisen yksinkertaisimmalla ja varmimmalla menetelmällä eli punnitsemalla kulutettu polttoainemäärä. Näin oli mahdollista laskea polttoaineiden litramääräinen kulutus tuntemalla pelkästään polttoaineen tiheys.
Koeajoissa käytettiin ajo-ohjelmaa FTP75, jossa painottuvat voimakkaat kiihdytykset ja korkea keskinopeustaso. Kokeissa käytettiin kahta kuljettajaa - molemmat kokeneita ja päteviä ajamaan akkreditoituja pakokaasutestejä, ja sama kuljettaja ajoi aina kaikki yhden auton testit. Kummallakin polttoaineella ajettiin kaksi koetta peräkkäisinä päivinä.
Tutkimus on osa kansallista, VTT:n aloitteesta käynnistettyä TransEco-tutkimusohjelmaa, jossa kehitetään tieliikenteen energiankäyttöä ja päästöjä vähentävää teknologiaa sekä kaupallistetaan kehitystyön tuloksia.
Lisätietoja:
VTT
erikoistutkija Juhani Laurikko
puh. 020 722 5463, juhani.laurikko@vtt.fi
Lisätietoja VTT:stä:
Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
Puh. 020 722 6747
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi
VTT on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Avainsanat: