VTT: Suomalaiset pk-yritykset investoivat liian helposti halpamaihin

Päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon investoinnin pitkän aikavälin kannattavuus

VTT:n näkemyksen mukaan suomalaisten pk-yritysten olisikin arvioitava yhä tarkemmin, millä perusteilla tuotantoinvestoinnit tehdään halpatuotantomaihin ja milloin ne kannattaa kohdistaa Suomeen. Investointeja kaukomaille ei kannata tehdä pelkästään edullisen työvoiman houkuttamana. Laadun tai tuotteen eurooppalaisten loppumarkkinoiden vuoksi saattaa olla kannattavampaa investoida tuotantoon kotimaassa. Tästä hyötyy sekä pk-yritys itse että Suomen talous.

Suomalaiset yritykset siirtävät tuotantoaan yhä enemmän kaukomaille edullisen työvoiman houkuttamana ja päästäkseen kasvaville markkinoille. Tämä tuottaa ongelmia Suomen kansantaloudelle, joka näkyy esimerkiksi vaihtotaseen alijäämäisyytenä. Ulkomaille siirtyminen ei kuitenkaan ole aina kannattavaa edes yritykselle itselleen, ja yllättävät laatu- ja kustannusongelmat ovatkin saaneet useat yritykset palaamaan takaisin Suomeen.

Suomen vaihtotase on jäänyt alijäämäiseksi ensimmäisen kerran kahteenkymmeneen vuoteen. Merkittävä syy tähän on niin suur- kuin pk-yritystenkin tuotannon siirtyminen ulkomaille.

”Suomen taloutta tuskin pelastaa ulkomaisten investointien aalto, joten meidän olisi saatava kotimaiset yritykset investoimaan Suomeen aina, kun se on kannattavaa”, VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori toteaa.

”VTT:n näkemyksen mukaan kotimaiset pk-yritykset siirtävät tuotantoaan halvempien työvoimakustannusten maihin liian kevein perustein. Yritykset ovat kohdanneet usein laatuongelmien lisäksi myös kannattavuusongelmia, ja nyt onkin nähtävissä merkkejä yhä useampien yritysten paluusta takaisin kotimaahan.”

Tuotannon siirtoa arvioitava myös laadun ja markkinoiden näkökulmista

Yritysten tulisikin arvioida aikaisempaa tarkemmin tuotantostrategisia päätöksiä. Viimeisen vuosikymmenen aikana tuotannon siirtämisestä halvemman työvoiman maihin on tullut muoti-ilmiö, ja sen oletetaan olevan automaattisesti kustannustehokas ratkaisu.

Virhearvio tuotannon siirtopäätöksissä tehdään aliarvioimalla siirtoon liittyvissä operaatioissa vastaan tulevat haasteet ja toisaalta yliarvioimalla käytettävissä oleva osaaminen haasteista selviämiseksi. Tuotannon siirtoa tulikin arvioida taloudellisen näkökulman lisäksi myös laadun ja strategian näkökulmasta, ja ottaa tarkemmin huomioon esimerkiksi se, missä ovat tuotteen loppumarkkinat.

Saksassa ja USA:ssa panostetaan kotimaiseen tuotantoon

Suomen hyvinvoinnin kannalta teollisuustuotantomme kilpailukyvyn säilyminen on elinehto. Kansainvälisissä vertailuissa esimerkiksi Saksaan on nähtävissä merkittävä ero: Saksan kokonaisviennistä 68 % on pk-yritysten (alle 250 hlö) vientiä, kun Suomessa vastaava luku on 20 %. Saksa onkin säilyttänyt kotimaisen tuotannon merkittävänä kilpailuvalttinaan.

Myös USA:ssa on herätty jälkiteollisen yhteiskunnan aiheuttamiin ongelmiin, kun teollisuustuotannon mukana ovat kadonneet myös työpaikat. Obaman kaudella käynnistetyt Made in USA -hankkeet ovat palauttaneet työpaikkoja takaisin USA:han.

Suomalainen Arctic Machine tehostaa tuotantoa kotimaassa

Suomalainen yritys Arctic Machine Oy tekee tuotantonsa sataprosenttisesti kotimaassa. Toimitusjohtaja Juha Jääskelä toteaa, että kustannustehokkuutta haettaessa on Suomessa paljon käyttämätöntä potentiaalia tuotannon tehostamiseen.

”Suomalaisten pk-yritysten tulee ensin keskittyä kehittämään tuotantoa kotimaassa sen sijaan, että siirretään huonosti suunniteltuja tuotantoprosesseja halpamaihin. Tuottavuuden kehittämiseen löytyy Suomesta hyvää osaamista ja kokemusta, ja nämä keinot on nyt saatettava pk-yritysten käyttöön”, Jääskelä korostaa.

Arctic Machine Oy on Pohjois-Euroopan johtava tienhoitoratkaisujen toimittaja. Yritys toimii omien ja jälleenmyyjien välityksellä yhdeksässä eri maassa. Ulkomaantoimintojen osuus yhtiön liikevaihdosta on noin puolet. Konsernin liikevaihto vuonna 2011 oli 16,4 miljoonaa euroa.

Julkaisu (maksullinen): Parempiin tuotantostrategisiin päätöksiin
Ismo Ruohomäk i- Juha-Pekka Anttila - Annika Heikkilä - Markku Hentula - Minna Kansola -
Kalevi Leino - Jukka Paro - Timo Salmi
on tilattavissa verkossa: http://www.teknologiainfo.net/Teknologia/Tuotanto/Parempiin-tuotantostrategisiin-paatoksiin/

Media-aamiaisen  24.4.2012 esitysmateriaali verkossa: http://www.vtt.fi/news/2012/04242012_VTT_Suomalaiset_pk-yritykset_investoivat_liian_helposti_alpamaihin.jsp

Lisätietoja:
VTT
Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori
puh. 020 722 4100, erkki.leppavuori@vtt.fi

VTT
Erikoistutkija Ismo Ruohomäki
puh. 020 722 3226, ismo.ruohomaki@vtt.fi

Arctic Machine Oy
Toimitusjohtaja Juha Jääskelä
puh. 040 547 3699, juha.jaaskela@arcticmachine.com
www.arcticmachine.fi/

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
Puh. 020 722 6747
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

________________________________________________________________________________________________________

VTT - 70 vuotta teknologiaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Lue ja katso lisää VTT:n historiasta ja visiosta 2020.

Avainsanat: