VTT: Suomesta kestävän liikenteen mallimaa vuoteen 2020 mennessä
Liikkumisen palvelut vaihtoehdoksi oman auton käytölle
Vuonna 2020 teillämme kulkee uusiutuvaa energiaa, sähköä ja vetyä sekä kestäviä biopolttoaineita käyttäviä vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Joukkoliikenteen ja yhteiskuljetusten osuus erityisesti tiheästi asutuilla alueilla kasvaa. Oman auton hankkimisen vaihtoehtona liikkuminen voidaan hoitaa helppokäyttöisten palvelujen avulla.
VTT:n TransSmart-visiossa kestävän liikenteen mallimaassa korostuu tehokkuus – ajoneuvoissa, järjestelmissä ja palveluissa. Liikenteessä yhdistyvät kestävät energialähteet, kehittynyt teknologia, turvallisuus, korkea palvelutaso, liikkumisen vaihtoehdot ja uudet toimintatavat.
”Ajoneuvojen hienosäätö tai uusiutuvien polttoaineiden kehittäminen pelkästään eivät riitä pitkässä juoksussa. Pitää kehittää kokonaisjärjestelmää. Maailma ei parane esimerkiksi täyttämällä Helsingin niemi sähköautoilla, koska sähköauto tarvitsee tilaa siinä, missä polttomoottoriautokin. Muutosta saadaan aikaiseksi mm. lisäämällä joukkoliikenteen osuutta ja miettimällä liikkumisen ja logistiikan palvelut uusiksi unohtamatta liikkujan näkökulmaa”, korostaa tutkimusprofessori ja TransSmart-ohjelman päällikkö Nils-Olof Nylund VTT:ltä.
”Älyliikenteen ratkaisut mahdollistavat sujuvammat matka- ja logistiikkaketjut sekä liikenteen ajantasaisen tilannekuvan. Tavoitetilanteessa liikkujalla on valittavana useampia helppokäyttöisiä palveluja, joiden avulla hän voi yhdistää itselleen sopivia matkaketjuja monista eri vaihtoehdoista: oma auto, kävely, pyöräily, bussi, taksi, kutsujoukkoliikenne, kimppakyyti, yhteiskäyttöiset autot ja kuljetukset, raitiovaunu, metro, juna tai lentokone. Tällöin myös tarve auton omistamiselle sekä pysäköintipaikkojen ja katujen rakentamiselle vähenee. Keskeistä ajattelussa on matkaketjujen sujuvuuden ja helppokäyttöisyyden lisääminen. Palvelun helppokäyttöisyyteen kuuluu myös vaivaton ja turvallinen maksaminen”, toteaa TransSmart-ohjelman Liikennepalvelut-teeman vetäjä, erikoistutkija Raine Hautala.
Ladattavista hybrideistä suosittuja
Vuonna 2020 uudet ajoneuvot liikkuvat enenevässä määrin uusiutuvan energian voimin. Sähköautojen osuus henkilöautojen uusmyynnissä kasvaa ja on 10 - 15 %:n luokkaa. Varsinkin ladattavista hybrideistä tulee suosittuja.
Myös bussiliikenteen sähköistäminen on käynnissä, ja pääkaupunkiseudulla arvioidaan tuolloin olevan käytössä jo yli 100 sähköbussia.
Suomessa on myös käynnistynyt uusia kestäviä biopolttoaineita tuottavia laitoksia.
Liikenteen energiankulutus on saatu käännettyä laskuun. Biopolttoaineiden laskennallinen osuus on vuodelle 2020 asetetun kansallisen tavoitteen mukaisesti vähintään 20 %.
Liikkumisen muutos luo yrityksille uusia mahdollisuuksia
Yksi merkittävimpiä älyliikenteen tutkimushankkeita on DRIVE C2X, jossa testataan ja kehitetään uusia, ajoneuvojen väliseen tiedonvaihtoon pohjautuvia älykkään liikenteen palveluja. Daimlerin koordinoimassa hankkeessa on mukana eurooppalaisten tutkimuslaitosten lisäksi joukko eurooppalaisia autonvalmistajia. Suurin työpanos hankkeessa on VTT:llä.
Myös Helsingin ja Pietarin välinen älyliikennekäytävä tuo uusia palveluja: matkustajille, yksityisautoilijoille ja joukkoliikenteelle. VTT:n ja Vediafi Oy:n johdolla kehitetty VEDIA-monipalvelu sujuvoittaa itärajan ylittävää liikennettä sekä parantaa matkustuskokemusta ja liikenneturvallisuutta. Palveluista ensimmäisinä otetaan käyttöön automaattiset tiesää- ja kelitietopalvelut, automaattinen liikennehäiriötiedotus- ja varoitusjärjestelmä, ajantasainen liikenne- ja ruuhkatietopalvelu sekä julkisen liikenteen tietopalvelu.
Esimerkkinä liikenneturvallisuutta parantavasta viranomaispalvelusta on hätänumeroon 112 perustuva eCall-hätäviestipalvelu, jonka kehittämiseen VTT on osallistunut aktiivisesti yhteistyössä Euroopan komission, jäsenvaltioiden, teollisuuden ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. eCall otetaan käyttöön EU:n jäsenvaltioissa viimeistään vuonna 2017, jolloin se tulee pakolliseksi kaikissa uusissa henkilö- ja pakettiautomalleissa. Onnettomuuden tapahtuessa autossa olevat sensorit tunnistavat törmäyksen ja ajoneuvolaite lähettää hätäkeskukselle automaattisesti auton tarkan sijainnin ja muut pelastustoimien kannalta tarpeelliset tiedot. Samalla avautuu puheyhteys auton ja hätäkeskuksen välille.
Yhteistyöllä tavoitteeseen
Älyliikenteen kansainvälisten laitemarkkinoiden arvioidaan kasvavan vuosittain noin 20 %. Uudet älyliikenteen palvelut mahdollistavat uuden liiketoiminnan syntymisen myös suomalaisyrityksille.
Esimerkiksi käynnissä oleva ”Finnish Road Weather Excellence” -projekti (Vaisala, Arctic Machine, Foreca, Teconer, VTT) on osoittanut, että suomalaisella korkealaatuisella tiesää- ja talvihoito-osaamisella on merkittävää lisäpotentiaalia markkinoilla, jos osaaminen pystytään paketoimaan laitteista ja teknisistä järjestelmistä kohti kokonaisvaltaisempia tuote- ja palveluratkaisuja.
”Älyliikenteen ympärillä riittää kiinnostusta, mutta lähitulevaisuudessa nähdään, missä mittakaavassa tästä alkaa syntyä kannattavaa liiketoimintaa suomalaisille toimijoille. Yritysten on pystyttävä kehittämään kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita”, huomauttaa asiakaspäällikkö Karri Rantasila.
Tavoitteeseen pääseminen edellyttää kaikkien keskeisten tieliikennealan toimijoiden yhteistyötä. Tämän toteutumiseksi VTT:n käynnistämä ja koordinoima TransSmart-kärkiohjelma kokoaa tärkeimmät vaikuttajat saman pöydän ääreen. Sujuvaan, kustannustehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen liikennejärjestelmään tähtäävässä ohjelmassa ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), valtiovarainministeriö (VM), ympäristöministeriö (YM) sekä LVM:n alaiset virastot (TraFi, LiVi), Tekes, useat alan yritykset, kuntasektori ja tutkimuslaitokset.
Visio verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2014/V5.pdf
Lue myös aiheesta tehty blogikirjoitus VTT:n Blogista: Vähä-älyisestä hiililiikenteestä älykkääseen vähähiiliseen liikenteeseen
Mediamateriaali verkossa: http://www.vtt.fi/news/2014/17062014_VTT_Suomesta_kestavan_liikenteen_mallimaa_vuoteen_2020_mennessa.jsp?lang=fi
Lisätietoja:
VTT
Nils-Olof Nylund
TransSmart-ohjelmapäällikkö, tutkimusprofessori
Puh. 0400 703 715
nils-olof.nylund@vtt.fi
Karri Rantasila
Asiakaspäällikkö
Puh. 040 156 0107
karri.rantasila@vtt.fi
Raine Hautala
TransSmartin Palvelut-teeman vetäjä, erikoistutkija
Puh. 040 584 1114
raine.hautala@vtt.fi
Tietoa VTT:stä
Viestintäjohtaja Olli Ernvall
Puh. 020 722 6747
olli.ernvall@vtt.fi
Lisätietoja VTT:stä:
Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
puh. 040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi
VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Joka kolmas suomalainen korkean teknologian innovaatio sisältää VTT:n osaamista. VTT:llä työskentelee 2900 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 310 M€. VTT:n päätoimipisteet Suomessa ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Avainsanat: