VTT: Suomi tarvitsee talousruiskeen
Biotaloudesta mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen
Suomen haasteellisen taloudellisen tilanteen lisäksi näköalattomuus voi johtaa maatamme yhä vaikeampaan asemaan. Suomi tarvitsee biotalousruiskeen. ”Biotalouteen perustuvan yhteiskunnan kehittäminen on meille ovi parempaan tulevaisuuteen. Sen myötä luonnonvaramme on suomalaisen korkean osaamisen avulla muunnettavissa jalostusarvoltaan arvokkaiksi tuotteiksi ja palveluiksi”, totesi VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori Bioeconomy Summit 2014 -tapahtumassa Helsingissä 10.9.2014.
Suomen erityinen vahvuus ovat sen mittavat metsävarat, joiden vuotuisesta kasvusta hyödynnetään vain noin 65 prosenttia. On nähtävissä, että vuoteen 2030 mennessä eurooppalainen metsäteollisuus on uudistunut ja voi toimittaa markkinoille edistyksellisiä biopohjaisia kuituja ja polymeerituotteita. Niiden raakamateriaaleissa hyödynnetään uusia tekstiili- ja hiilikuituja, nanoselluloosan johdannaisia sekä biomuoveja. Materiaalien kierrättäminen on osa arkipäivää ja teollisista sivuvirroista hyödynnetään kaikki mahdollinen.
Valtioneuvosto on huhtikuussa julkistanut kansalliset biotaloustavoitteet, ja nyt on pitkälti elinkeinoelämän ja kansalaisten valinnoista kiinni, jahkaillaanko edelleen vai ryhdytäänkö toimeen. Biotalouden edistäminen edellyttää yhteistä tahtotilaa ja konkreettisia toimia.
Suomen hallituksen tavoitteena on kasvattaa biotalouden tuotos nykyisestä noin 60 miljardista eurosta sataan miljardiin euroon ja luoda 100 000 uutta biotaloustyöpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.
Määrätietoisesti biotalouden edelläkävijäksi
”Suomen tutkimusyhteisön ja elinkeinoelämän osaaminen yltää osaamiseltaan maailman huipulle, jos koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystyöhön sekä investointeihin panostetaan määrätietoisesti ja tavoitehakuisesti. Suomalaisten innovaatioiden pääsy maailmanmarkkinoille helpottuu, jos onnistumme olemaan edelläkävijämaiden joukossa”, toteaa VTT:n tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff.
Hollannin talousministeriön erikoislähettiläs Roel P.J. Bol kertoi Summit-tapahtumassa, miten Hollanti on ryhtynyt viemään biotaloustavoitteitaan järjestelmällisesti eteenpäin. Maa on asettanut selkeät tavoitteet esimerkiksi kemianteollisuuden volyymin kasvulle, opiskelupaikkojen määrän lisäämiselle, hiilidioksidipäästöjen pienenemiselle ja energiankulutuksen laskulle vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden toteuttaminen on lähtenyt liikkeelle yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden verkostoitumisen avulla.
Biotalous on resurssiviisautta
Biotalous on osa talouden kuudetta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän kehityksen mukainen hyödyntäminen toimivat teknologisina, taloudellisina ja sosiaalisina ajureina. Se yhdistää puunjalostusta, kemiaa, energiaa, rakentamista, teknologiaa sekä ravinto- ja hyvinvointiratkaisuja.
Fossiilisten luonnonvarojen käyttö vähenee hyödyntämällä biotaloudessa uusiutuvia luonnonvaroja. Samalla edistetään talouskehitystä ja luodaan uusia työpaikkoja, uutta yritystoimintaa ja hyvinvointia kansalaisille. Uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään ja kierrätetään tehokkaasti ja viisaasti biotaloudessa.
Uusiutuvien luonnonvarojen ja sivuvirtojen hyödyntäminen, biokemikaalien ja –polttoaineen valmistaminen biomassasta, entistä tehokkaammat valmistusmenetelmät ja kierrätys ovat tärkeitä biotaloustavoitteita ja ne ovat myös oleellisia tavoitteita VTT:n t&k-toiminnassa. VTT:n keskeisiä biotaloutta vauhdittavia teknologioita ovat biotekniikka, kemia, prosessitekniikka-, automaatio- ja valmistustekniikka.
VTT:n yksi merkittävimmistä uusista avauksista on lähikuukausina valmistuva uusi tutkimusympäristö Bioruukki Espoon Kivenlahdessa. Alkuvaiheessa Bioruukin 8000 neliötä sisältävät kaasutus- ja pyrolyysilaitteistoja sekä teollisuuden kehitystarpeita palvelevia biomassojen käsittelyprosessilaitteistoja.
VTT:llä keskeinen asema Suomen kilpailukyvyn kehittäjänä
VTT on selvittänyt, millainen vaikutus sen toiminnalla on ollut yritysten liikevaihdon kehitykseen. SFINNO-tietokantaan perustuvat analyysit osoittavat yleisesti, että VTT:n rooli on sitä merkittävämpi mitä vaativampi innovaatio on kyseessä. Biotaloudessa VTT:llä oli keskeinen vaikutus yritysten toiminnan paranemiseen (73 %). Tarkastelussa olivat seuraavat toimialat: bioraaka-aineiden kestävä käyttö ja jalostus, teollinen biotekniikka ja vihreä kemia, biotalouden prosessi- ja valmistustekniikat sekä biotalouden liiketoiminta.
Lisätietoja:
VTT
Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori
puh. 020 722 4100
Anne-Christine Ritschkoff
Tieteellinen johtaja
020 722 5546, anne-christine.ritschkoff@vtt.fi
LEHDISTÖTILAISUUDEN ESITYSMATERIAALI
Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff: Biotalous mahdollistaa kasvun ja paremman tulevaisuuden
Tutkimusprofessori Kristiina Kruus: Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita
Johtava tutkija Anna Suurnäkki: Puusta lisäarvoisia materiaaleja
TAUSTAMATERIAALI:
VTT visioi elämää biotalouden aikakaudella vuonna 2044, lehdistötiedote 12.5.2014: http://www.vtt.fi/news/2014/12052014_VTT_visioi_elamaa_biotalouden_aikakaudella_Suomessa_vuonna_2044.jsp
Lisätietoja VTT:stä:
Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
puh. 040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi
VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Joka kolmas suomalainen korkean teknologian innovaatio sisältää VTT:n osaamista. VTT:llä työskentelee 2900 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 310 M€. VTT:n päätoimipisteet Suomessa ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Avainsanat: