VTT: Supereristeet kehittyvät vauhdilla - tavanomaisia ehkä jo huomenna

Markkinoilla on selkeä tarve uusille materiaali- ja tuoteratkaisuille, joiden avulla uudis- ja korjausrakentamisessa voidaan päästä lähes nollaenergiatason edellyttämään rakennusvaipan energiatehokkuuteen. VTT:n mukaan pääpaino tulee olemaan järjestelmäkehityksessä siten, että uusien ja olemassa olevien tuotteiden ominaisuudet voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisesti yhdessä tai erikseen.

VTT on kartoittanut lämmöneristämisen kehityspolkuja, jotka tehtiin markkinoiden, määräysten, tutkimuksen sekä teollisuuden tuotteiden ja palvelujen näkökulmista Suomen oloihin. Kehityspolut antavat hyvän näkemyksen tulevaisuuden rakennusten lämmöneristämistavoista ja -tavoitteista sekä niihin pääsemiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Niitä voidaan hyödyntää käytännön apuna kehitettäessä tulevaisuuden materiaali- ja tuoteratkaisuja.

Tuotteiden kehittäminen näkyy myös kustannustehokkuutena

Pääpaino rakentamisessa ja rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa tulee olemaan järjestelmien kehityksessä. Matalaenergiarakennuksen rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien tulee olla kokonaisuutena toimivia, jotta hyvin vähän energiaa kuluttava, ns. lähes nollaenergiatason rakennus voidaan toteuttaa.

Rakennusvaipan ratkaisujen tulee osaltaan vastata energiatehokkuuden parantamisen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tavoitteisiin. Haasteina ovat mm. rakenteiden paksuudet, uusien, kehittyvien tuotteiden ominaisuudet ja niiden vaatimukset, käyttöikä sekä soveltuminen rakentamiseen.

Toimivimmat kestävän rakentamisen ratkaisut voivat olla yhdistelmiä eri toimivuusominaisuuksien tuotteista. Tarvitaan koko rakennuksen toimivuuden ymmärtämistä ja tämän huomioon ottamista suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon. Pelkkä lämmöneristemateriaali tai -tuote ei ole yksinään ratkaisu energiatehokkaaseen rakentamiseen.

Panostus uusien materiaalien, esimerkiksi ns. supereristeiden, tutkimukseen ja kehitykseen parantaa tuotteiden soveltuvuutta ja saatavuutta sekä pienentää käyttöönoton esteitä. Samalla olemassa olevien eristetuotteiden ominaisuuksien kehittäminen johtaa nykyistä edistyneempiin ja kustannustehokkaampiin ratkaisuihin. Supereristeiden lämmönjohtavuus määrittäjästä riippuen on alle 0,004 - 0,014 W/(mK). Nykyiset supereristeet voivat olla tavanomaisia tuotteita huomenna.

Rakennusten käytönaikaisen energian kulutuksen pienentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla pyritään alentamaan kokonaisenergian kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Lähes nollaenergiatalot on asetettu uudisrakentamisen tavoitteeksi EU-maissa vuonna 2020.

Hankkeen lähtökohtana oli ympäristöministeriön esittämä tarve selvittää lämmöneristysratkaisujen kehitystä rakennussovellutuksiin Suomessa, ja tavoite sopi hyvin teollisuuden ja VTT:n tarpeisiin. Rahoittajina olivat ympäristöministeriö, Rakennustuotteiden laatusäätiö ry ja VTT.

Kehityspolut ja raportti verkossa: http://www.vtt.fi/vtt_show_record.jsp?target=julk&form=sdefe&search=71954

Lisätietoja:

VTT
Projektipäällikkö, erikoistutkija Tuomo Ojanen
Puh. 040 517 3773
tuomo.ojanen@vtt.fi

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
puh. 040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Joka kolmas suomalainen korkean teknologian innovaatio sisältää VTT:n osaamista. VTT:llä työskentelee 2900 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 310 M€. VTT:n päätoimipisteet Suomessa ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.

Avainsanat: