VTT 70 vuotta (tiedote julkaisuvapaa 16.1.2012)
Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori: ”Suomen kilpailukyvyn vahvistaminen vaatii nykyisten rakenteiden ravistelua”
Suomen hyvinvointi on rakentunut viime vuosikymmeninä korkean teknologian ja huippututkimuksen varaan. Nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa on varmistettava, että Suomi pysyy huipputeknologian kärkimaana eikä nousujohteinen kehitys katkea. Nykyinen toimintamalli on saavuttanut lakipisteensä. Paras hyöty yhteiskunnalle saataisiin, jos julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus sekä innovaatioihin liittyvä riskirahoitus yhdistettäisiin yhdeksi instrumentiksi, sanoo VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori.
Korkean teknologian merkitys Suomen työllisyyteen ja sitä kautta koko yhteiskuntaan on nykyisin huomattava. Vuoden 1995 jälkeen syntyneistä teollisista työpaikoista valtaosa on tullut korkean teknologian aloilta. Vuosina 1997–2008 korkean teknologian vienti oli selvästi vastaavaa tuontia suurempaa.
Vuonna 2009 myönteinen kehitys katkesi ja korkean teknologian vienti heikkeni maailmanlaajuisen finanssilaman seurauksena rajusti. Lasku jatkui edelleen vuonna 2010, jolloin korkean teknologian tuonti nousi ensimmäistä kertaa pariin vuosikymmeneen vientiä suuremmaksi. VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori pitää tätä huolestuttavana, sillä Suomen hyvinvointi riippuu voimakkaasti teknologisesta osaamisesta, korkealuokkaisesta tutkimuksesta ja innovaatioista.
Nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotekijöiden merkitys, kansallisen kilpailukyvyn ohella, korostuu entisestään. Leppävuoren mukaan Suomi ja Eurooppa tarvitsevat vahvoja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolinjauksia, sillä päällekkäiseen tutkimukseen ja rahoitukseen ei ole varaa. Yliopistojen keskeisenä roolina on uutta luova tieteellinen tutkimus ja siihen nivoutuva opetus. Tutkimusorganisaatioiden tehtävänä on puolestaan saattaa tutkimustieto systemaattisesti ja nopeasti yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyödyksi. Tavoitteena on yritysten kilpailukyvyn varmistaminen sekä uuden liiketoiminnan kehittäminen. Tässä työssä korostuvat radikaalit ja monipuoliset, erilaisia osaamisia yhdistävät innovaatiot, jotka syntyvät tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kesken.
Leijonanloikalla kasvuun
”Suomi on hyvä esimerkki korkean teknologian maasta, jossa teknologinen osaaminen sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminta ovat lisänneet kansalaisten hyvinvointia, yritysten menestystä ja viennin kilpailukykyä”, Leppävuori sanoo. ”Nyt meidän on otettava uusi leijonanloikka ja varmistettava, että kasvuyrityksiä syntyy ja että vahvat yritykset pystyvät kehittämään uutta, kansainväliseen kasvuun tähtäävää liiketoimintaa. Samalla on huolehdittava elinkeinoelämän rakenteiden uudistumisedellytyksistä. Tarvitsemme uusia kyvykkyyksiä, uusia tekemisen tapoja ja nykyisten rakenteiden ravistelua.”
Suomen ainutlaatuista tutkimusta ja osaamista on Leppävuoren mukaan siirrettävä vientituotteisiin ja näin luotava työllisyyttä ja hyvinvointia. Perinteisten toimialojen rajapintojen muutokset avaavat uusia markkina- ja asiakastarpeita. Suomi voisi ottaa uusien liiketoimintojen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolaboratorion roolin. Uuden toimintamallin rakentaminen edellyttää ennakkoluulottomuutta ja nykyisten rakenteiden ja toimintatapojen ravistelua. Kasvuhakuisiin pk-yrityksiin panostaminen ei saa jäädä uusien kasvuyritysten synnyttämisinnon jalkoihin.
Karsimalla päällekkäisyyksiä ja kohdentamalla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset oikein Suomen kaltaisen pienen kansantalouden on mahdollista menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Leppävuoren mukaan paras hyöty yhteiskunnalle saataisiin, jos julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus sekä innovaatioihin liittyvä riskirahoitus yhdistettäisiin yhdeksi instrumentiksi. Näin voitaisiin parantaa julkisen rahoituksen vaikuttavuutta ja ottaa yritysten ja eri toimialojen kehitysvaiheet entistä paremmin huomioon. On myös varmistettava, että korkealuokkainen tutkimus- ja kehitystoiminta sekä teknologioiden kehitys mahdollistavat elinkeinoelämän uusiutumisen ja uuden kansainvälisen liiketoiminnan syntymisen.
”Korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden keskinäistä vuorovaikutusta ja toimintojen vaikuttavuutta on tehostettava yhteisellä strategisella ajattelulla. Siiloista on päästävä eroon ja perisuomalainen kateus muutettava yhteistyöksi. Yhdessä tekemällä voimme synnyttää kansainvälisestikin katsoen huippuluokan ’innovaatioinstituutin’. Tämä olisi hyödyllistä sekä taloudellisesti että elinkeinoelämän, toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta”, Leppävuori sanoo.
VTT on jo 70 vuoden ajan ollut kehittämässä suomalaisille entistä parempia työllisyyden ja hyvinvoinnin edellytyksiä. VTT:n toiminta alkoi 16. tammikuuta 1942, tasan 70 vuotta sitten.
VTT:n laaja teknologinen osaaminen yhdistettynä liiketoimintaosaamiseen, kansainvälisiin tutkimus- ja innovaatioverkostoihin sekä osaavaan henkilöstöön on avain myös tulevaan menestykseen. Tiivistyvä yhteistyö VTT:n, yritysten, yliopistojen sekä muiden korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden kesken luo ainutlaatuisen pohjan yhteiskuntamme tulevaisuudelle.
Tutustu VTT:n historiaan, ihmisiin ja tutkimusesimerkkeihin 70-vuotissivustolla 16.1.2012 alkaen: http://www.vtt.fi/vtt70vuotta
Lisätietoja:
Erkki KM Leppävuori
Pääjohtaja
Puh. 020 722 4100
Lisätietoja VTT:stä:
Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
Puh. 020 722 6747
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi
VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Avainsanat: