VTT arvioi: Lupaavat tulokset voivat jouduttaa ITER-reaktorin fuusiokokeita

JET-koelaitoksen uudet materiaalit askel kohti seuraavan sukupolven fuusioreaktorin rakentamista

JET-fuusiokoelaitteesta saadut uudet tulokset jouduttavat seuraavan sukupolven ITER-fuusioreaktorin rakentamista ja alentavat sen kustannuksia. Ranskan Cadaracheen rakennettava ITER-reaktori on olennainen askel matkalla kohti fuusioenergian kaupallistamista ja laajempaa käyttöönottoa. Suomessa kansainvälisen ITER-hankkeen puitteissa tehtävää tutkimusta koordinoi VTT.

JET eli Joint European Torus on Euroopan maiden yhteinen projekti, jonka tavoitteena on edistää ITER-fuusioreaktorin rakentamista Ranskaan. Englannissa sijaitsevan JET-koelaitteen plasmakammion seinämateriaalit vaihdettiin viime vuonna hiilestä volframiksi ja berylliumiksi, jolloin sen olosuhteet vastaavat paremmin tulevaa ITER-reaktoria. Kokeet osoittivat, että plasma hallitaan hyvin myös uudenlaisessa ympäristössä. Polttoaineen pidättyminen seinämateriaaleihin väheni ainakin 90 %.

VTT:n erikoistutkija Markus Airila pitää tuloksia lupaavina: ”Saadut tulokset nopeuttavat ITER-fuusioreaktorin aikataulua ja pienentävät sen kustannuksia, jos niiden perusteella voidaan luopua ITERin alkuvaiheeseen suunnitelluista hiilipohjaisista komponenteista.”

Koeohjelma tähtää vuodeksi 2015 suunniteltuun isomman mittakaavan kokeeseen, jossa käytetään todellista fuusiopolttoainetta. Reaktorilla voidaan tuolloin saavuttaa kymmenien megawattien fuusioteho.

ITER on kansainvälinen hanke, jolla pyritään osoittamaan, että täysimittaisen fuusioreaktorin rakentaminen on tieteellisesti ja teknologisesti mahdollista. Tavoitteena on tehdä fuusiosta turvallinen, ympäristöystävällinen ja pitkäaikainen energianlähde tuleville sukupolville. Suomi osallistuu eurooppalaiseen fuusiotutkimukseen Euratom-Tekes-assosiaation kautta. Tutkimusta koordinoi Suomessa VTT.

VTT keskittyy hankkeessa Euratomin fuusiokokeisiin (JET ja AUG) ja tekee massiivista laskentaa fuusioplasmoille ja plasma-materiaalivuorovaikutuksille. Lisäksi VTT kehittää etähuoltojärjestelmiä, uusia hitsausmenetelmiä ja hitsausrobotteja, materiaaleja, magneettista diagnostiikkaa (MEMS-magnetometrit) ja ensiseinämädiagnostiikkaa (smart tiles). Näillä kaikilla osa-alueilla on tärkeä merkitys ITERin rakentamiselle, turvallisuusasioille ja koeohjelmalle.

VTT:n fuusiotutkija Antti Salmi väittelee perjantaina 9.11. Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa aiheesta Nopeat ionit ja liikemäärän kuljetus JET-tokamakin plasmoissa (Fast ions and momentum transport in JET tokamak plasmas). Väitöstyössä tutkitaan fuusioplasman pyörimisen ominaisuuksia ja lähteitä. Pyöriminen parantaa olennaisesti fuusioenergian tuottoa reaktoreissa.

VTT:n lisäksi tutkimukseen osallistuvat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhteistyössä teollisuuden kanssa.

Kuvia ja videoita JETistä: http://www.efda.org/multimedia/

Lisätietoja:

VTT
Erikoistutkija Markus Airila
Puh. 020 722 5094
markus.airila@vtt.fi

Tutkija Antti Salmi
Puh. 020 722 6396
antti.salmi@vtt.fi

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

________________________________________________________________________________________________________

VTT - 70 vuotta teknologiaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Lue ja katso lisää VTT:n historiasta ja visiosta 2020.

Avainsanat:

Yrityksestä

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on yksi Euroopan johtavista tutkimus- ja teknologiaorganisaatioista. Tuotamme teknologiseen ja tieteelliseen osaamiseemme pohjautuvia innovaatiopalveluja asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme. Käytämme vuosittain 4 000 000 tuntia aivovoimaa uusien älykkäiden teknologioiden, kilpailukykyä tehostavien ratkaisujen sekä innovatiivisten palvelujen tuottamiseen.

Tilaa