VTT ja MTT kehittivät kasvihuoneviljelijöille rahkasammalesta ympäristöystävällisiä kasvualustoja

Kosteutta ylläpitävä, elävä rahkasammal on hyvä kasvualusta kasvihuoneessa viljeltäville kasveille. VTT ja MTT ovat kehittäneet sammaleeseen perustuvia kasvualustaratkaisuja kasvihuoneviljelyyn.   Valmistusmenetelmä perustuu VTT:n kehittämään menetelmään, jossa sovelletaan vaahtorainausteknologiaa. MTT:n kasvatuskokeissa alustat osoittautuivat vähintään yhtä hyviksi kuin nykyisin käytettävät kivivilla- ja turvealustat.

Tällä hetkellä Suomen kasvihuoneissa käytettävät kasvualustat on tehty joko perliitistä, kivivillasta, turpeesta tai erilaisista seosmateriaaleista. Epäorgaanista kivivillaa ei voi polttaa eikä kompostoida, mutta sitä voidaan käyttää uudestaan esimerkiksi tienrakennuksessa. Hyvälaatuinen kasvuturve uusiutuu hitaasti. Keski-Euroopassa se on hupenemassa ja sen saatavuus on ajoittain huono. Kasvualustojen valmistajat kehittävät uusia kasvualustamateriaaleja esimerkiksi polyuretaanista ja kookosrouheesta.

Kasvihuoneen kasvualustaksi ei sovellu enää mikä tahansa materiaali lukuisten laatuvaatimusten takia. Raaka-aineen tulee olla mahdollisimman ympäristöystävällinen. Hyvä kasvualusta sitoo riittävästi vettä ja mahdollistaa tehokkaan ilmanvaihdon juuristolle. Rahkasammalella on nämä ominaisuudet.

Rahkasammal on uusiutuva luonnonvara. Sen on todettu rajoittavan luontaisesti mikrobien kasvua. Tästä ominaisuudesta on hyötyä niissä kasvihuoneissa, joissa kastelulannoitus perustuu liuoksen kierrätykseen, jolloin kasvitautien leviäminen on suuri riski.

Hyvät satonäkymät  

VTT ja MTT kehittivät Tekes-rahoituksen tuella erityyppisiä, sammaleeseen perustuvia kiinteitä kasvualustoja. Ne soveltuvat muun muassa siementen idätykseen, taimien kasvatukseen, salaatin viljelyyn ja korkeiden kasvustojen, kuten tomaatin ja kurkun, viljelyyn.

Alustojen valmistus perustuu VTT:n kehittämään menetelmään, jossa sovelletaan vaahtorainausteknologiaa. Alustavat laskelmat osoittavat, että erityyppisten tuotteiden hinta on kilpailukykyinen nykyisin markkinoilla olevien tuotteiden kanssa.

Hankkeen viljelykokeissa on verrattu erityisesti kurkun pitkäaikaista sadontuottoa sammal-, kivivilla- ja turvealustalla. Sammalalustalla sadontuotto oli vähintään yhtä hyvä kuin muilla alustoilla viljeltyjen kasvien sato. Tutkijat uskovat, että sadontuottoa voidaan vielä parantaa kasvatusolosuhteita optimoimalla.

VTT ja MTT etsivät tuotantoketjusta kiinnostuneita yrittäjiä

VTT:n ja MTT:n tavoitteena on nyt herättää maanomistajien, turvetuottajien, kasvualustavalmistajien ja kasvihuoneviljelijöiden kiinnostus uusiin rahkasammalkasvualustoihin.

Sammalraaka-aineen keräämiseen soveltuvia alueita ovat luontaisesti vanhat ojitetut suoalueet, ns. kitumaat, jotka eivät ole soveltuneet metsänkasvatukseen. Suomessa on tällaisia laajoja ja käsiteltyjä alueita on noin 800 000 hehtaaria. Laskelmien mukaan Suomen kitusoilla on mahdollista tuottaa kasvualustasammalta myös Keski-Euroopan tarpeisiin.

Rahkasammalen nosto kitusoilla

Rahkasammalta nostettaessa kitualueilta kerätään ainoastaan rahkasammalen pintakerros eli noin 20−30 senttimetrin syvyydeltä. Sammal jatkaa käsittelyn jälkeen kasvuaan, ja maiseman ulkonäkö palautuu 3−5 vuoden kuluessa. Rahkasammal uusiutuu luonnossa puustoa nopeammin, ja suolta voidaan korjata rahkasammalsato kerran 30 vuodessa. Nosto voidaan tehdä sekä talvella että kesällä.

Sammalta käytetään nykyisellään erikoiskäyttöihin, kuten orkideoiden alustoihin. Näihin sovelluksiin sammalta kuljetetaan Eurooppaan toiselta puolelta maailmaa, esimerkiksi Chilestä ja Uudesta-Seelannista.

Kasvualustamarkkinat Euroopassa ja Suomessa

Euroopan mittakaavassa käytetään vuosittain arvioita 22 miljoonaa kuutiometriä kasvatusalustamateriaalia ammattikäyttöön. Kasvihuonekasvatusalustojen osalta markkinoiden koko Euroopassa oli yli 2,5 miljardia euroa. Ammattikäyttöön tarkoitettujen kasvihuonekasvualustojen markkinat ovat Suomessa noin 9 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 ruukkuvihanneksia tuotettiin Suomessa ennätysmäärä: 87 miljoonaa ruukkua. Tästä ruukkusalaatteja oli 69 miljoonaa.

VTT = Teknologian tutkimuskeskus VTT

MEDIAMATERIAALI verkossa: http://www.vtt.fi/news/2014/19032014_foamoss.jsp

Lisätietoja:

VTT
Liiketoiminnan kehityspäällikkö Inka Orko
puh. 020 722 6630, inka.orko@vtt.fi

MTT
Erikoistutkija Kari Jokinen
puh. 050 408 3042, kari.jokinen@mtt.fi

MTT
Liiketoiminnan kehityspäällikkö Pauli Saarenketo
puh. 050 590 7704, pauli.saarenketo@mtt.fi

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
puh. 040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Joka kolmas suomalainen korkean teknologian innovaatio sisältää VTT:n osaamista. VTT:llä työskentelee 2900 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 310 M€. VTT:n päätoimipisteet Suomessa ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.

Avainsanat: