VTT:ltä kestävän rakentamisen ohjauskeinoja kaupungeille

Report this content

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy esittää kunnille toimenpidesuosituksia rakentamisen ohjaamiseksi nykyistä kestävämpään ja ilmastoystävällisempään suuntaan – sekä kuntien omassa rakennustuotannossa että kaikessa luvanvaraisessa rakentamisessa viranomaistoiminnan kautta.

VTT:n toteuttamassa Omistajuus kestävässä rakentamisessa eli OKRA -tutkimushankkeessa tehtiin mm. ehdotus siitä, miten hanketavoitteet on perusteltua asettaa erityisesti kestävän rakentamisen näkökulmasta. Samoin osoitettiin, miten kunnat voivat laatia erityisesti energiatehokkuuden toimintaohjelmia. Olennaisimpana ohjaustoimena on realististen mutta tavoitteellisten hanketavoitteiden asettaminen siten, että niiden saavuttaminen on todennettavissa.

Kunta voi vaikuttaa rakennushankkeissaan tuottamalla materiaaliresursseiltaan ja energiankulutukseltaan tehokkaita ja toimivuusominaisuuksiltaan optimoituja toimitiloja ja toimimalla näin myös esimerkkinä muille rakennuttajille. Kunnan on myös mahdollista ohjata muiden rakentamista kaavoituksella, tontinluovutusehdoilla, rakennustapaohjeilla ja neuvottelemalla rakennusvalvonnan yhteydessä rakennuttajien ja suunnittelijoiden kanssa. Kuntien tulisi laatia kokonaisuudesta strategia eri keinojen käyttöönottamiseksi.

Kriittisiksi kohdiksi tunnistettiin kattavien toimivuusvaatimusten asettaminen hankesuunnitteluvaiheessa, suunnitteluvaiheen tukeminen tavoitteen tarkistamisetapein sekä tietomallipohjaisen suunnittelun hyödyntäminen toimivuusvaatimusten varmistamisessa.

Tilaajan kannalta tärkein työkalu on hankesuunnitelma, jonka laadinnassa tulisi aiempaa systemaattisemmin hyödyntää toimivuustavoitteiden kehystä, jotta kaikki osa-alueet tulisi punnittua. Esimerkiksi ISO 21929-1 -standardin kestävän rakentamisen indikaattoreita kannattaa hyödyntää tilaajakohtaisen kehyksen laatimisessa. Yhä monimutkaistuvissa hankkeissa kannattaa myös edesauttaa osapuolten välistä yhteistyötä niin yhteistyökäytännöillä kuin sopimuksellisilla kannusteilla.

VTT:n yhteistyökumppaneina hankkeessa olivat Tampereen ja Vantaan kaupungit, Senaatti-kiinteistöt ja Tekes.

Tampereen osatutkimuksen tulokset mm. osoittavat toimenpiteet, joilla kaupunki voi päästä tavoittelemiinsa päästövähennyksiin. Tampereelle laadittiin systemaattinen energiatehokkuuden toimenpideohjelma, jota on ryhdytty kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti myös toteuttamaan.

Vantaan kanssa määritettiin kustannustehokkaimmat keinot korjata olemassa olevaa rakennuskantaa. VTT kehitti Vantaalle sovelluksen rakennusten elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen ja energiankulutuksen laskemiseen, ja tätä käytettiin Vantaan 2015 asuntomessualueen tonttihaussa.

Kehitystyö jatkuu mm. Helsingin, Espoon ja Porvoon kanssa VTT:n koordinoimassa Nezer-hankkeessa, jossa laaditaan toimintasuunnitelmia lähes nollaenergiakorjausrakentamiseen (http://www.nezer-project.eu).

OKRA-hankkeen loppuraportti verkossa: http://www2.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T179.pdf

Tieteelliset artikkelit ja konferenssiartikkelit:

Steering of sustainable building in public building and renovation projects
Rekola, Mirkka; Häkkinen, Tarja; Ala-Juusela; Mia
40th IAHS World Congress on Housing December 16-19-2014. Funchal Portugal
Material Efficiency of Building Construction
Ruuska, Antti; Häkkinen, Tarja
Buildings . Vol. 4 (2014) No: 3, 266 - 294
DOI: 10.3390/buildings4030266
The significance of various factors for GHG emissions of buildings
Ruuska, Antti; Häkkinen, Tarja
International Journal of Sustainable Engineering. Published online 31 Jul 2014
DOI: 10.1080/19397038.2014.934931

Lisätietoja:

VTT
Tarja Häkkinen
Johtava tutkija
Puh. 040 727 4561
tarja.hakkinen@vtt.fi


Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
puh. 040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Pohjoismaiden johtava tutkimus- ja teknologiayhtiö. Tuotamme tutkimuksen ja tiedon kautta asiantuntijapalveluja kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaillemme ja kumppaneillemme, liike-elämälle ja julkiselle sektorille. Käytämme 4.000.000 tuntia vuodessa aivovoimaa teknologisten edistysaskelien kehittämiseen.

Avainsanat: