VTT selvitti, ovatko kertakäyttöiset suojaimet ja kangasmaskit puhdistettavissa kotikonstein

Lehdistötiedote 16.10.2020

Kun hengityssuojainten ja kasvomaskien käyttö lisääntyy koronaepidemian jatkuessa, on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota luonnossa hajoamattoman maskijätteen vähentämiseen. Siksi VTT selvitti, onko suojainten ja maskien uudelleenkäyttö mahdollista puhdistamalla ne kotikonstein. Tutkimus osoitti muun muassa, että kangasmaskien puhdistamiseen keittäminen on kotioloissa paras menetelmä, mutta kertakäyttöiset suojaimet menettävät eri menetelmin puhdistettaessa tehokkuuttaan. Kangasmaskien puhdistus onnistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusten mukaisella pesulla.

”Yhdistimme hengityssuojainjätteen vähentämiseen tähtäävässä tutkimuksessa VTT:n materiaaliteknologian ja mikrobiologian osaamista. Meille oli yllätys, että jopa 10 kertaa puhdistettu kertakäyttöinen kirurginen suu-nenäsuoja on ainakin yhtä tehokas kuin kangasmaski”, toteaa tutkimusprofessori Ali Harlin.

Tutkimukseen valittiin seuraavat menetelmät: keitto, konepesu, höyrytys, lämpökäsittely, silittäminen sekä pitkä säilytys ilmavasti huoneenlämmössä. Kangasmaskien huolto kotona onnistuu hyvin, mutta kertakäyttöisten hengityssuojainten puhdistaminen mikrobeista on haastava tehtävä.

Yhteenveto erilaisista puhdistusvaihtoehdoista

• Yleinen johtopäätös on niinkin yksinkertainen kuin: pese lika pois. Se on desinfiointia tehokkaampaa.
• Kangasmaskit puhdistuvat kotona parhaiten keittämällä ainakin 5 minuuttia. Pesuohjeiden mukainen konepesu on toiseksi paras keino. Testeissä käytettiin 60 celsiusasteen pesuohjelmaa.
• Kangasmaskit kestävät konepesuja ja myös kertakäyttösuojainten rakenne kestää mekaanisesti jopa kymmenen pesua.
• Kertakäyttösuojaimet puhdistuvat keittämällä ja konepesulla, mutta käsittely heikentää nopeasti pienimpien hiukkasten erotuskykyä. Suojaimet ovat kuitenkin puhdistuksen jälkeen suodatusteholtaan kangasmaskeja parempia. Koska kertakäyttösuojainten puhdistus heikentää merkittävästi suojausominaisuuksia, ei niiden puhdistusta kotikonstein voi suositella ammattikäyttöön.
• Lämpökäsittely uunissa on lupaava vaihtoehto edellyttäen, että uunin lämpötila on lähellä 100 celciusastetta, mikä on kuitenkin riski erityisesti suojaimien rakenteelle. Puoli tuntia alemmassa 70 celciusasteen lämpötilassa ei riittänyt tuhoamaan viruksia tehokkaasti. Menetelmä on epävarma, koska kotitalouksien uunien lämpötilan säätö ei ole tarkka tällä lämpötila-alueella.
• Puhdistushöyryttimellä ei pystytä eliminoimaan viruksia luotettavasti.
• Silitys viruksia tappavalla lämpötilalla heikentää etenkin suojaimien ilmanläpäisyä lisäten hengitysvastusta.
• Esimerkiksi Espanjassa on suositeltu maskeille pitkää säilytysaikaa kuivassa ja aurinkoisessa paikassa, mutta syksyn koleassa säässä Suomessa ohjetta on vaikea noudattaa.
• Mahdollisesti tehokasta UV-C-ultraviolettikäsittelyä ei tutkittu VTT:llä tällä kertaa, vaikka laitteita on tulossa markkinoille. UV-käsittelyllä on pinnoilla sama ominaisuus kuin muillakin desinfioinneilla: se ei poista mikrobeja suojaavaa likaa. VTT:n aiemmissa hygieniatutkimuksissa on havaittu, että lika alentaa desinfiointitehoa ja suojaa mikrobeja.
• Mikroaaltokäsittelyn vaikutuksia ei tutkittu, koska maskit sisältävät usein metalliosia, jotka tuhoaisivat tuotteet ja mahdollisesti mikroaaltouunin.

Tutkimus tehtiin Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC, European Centre for Disease Preventention and Control) 8.6.2020 julkaiseman Hengityssuojainten puhdistus ja uudelleenkäyttö COVID-19 pandemian aikana -asiakirjan menetelmien tarkistamiseksi. VTT tutki asiaa ECDC:n pyynnöstä, ja raportti valmistuu syksyllä 2020.

VTT oli keväällä 2020 mukana Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen kehityshankkeessa, jossa osoitettiin, että kertakäyttöisten hengityssuojainten puhdistaminen on teollisesti mahdollista kaasumaisella vetyperoksidikäsittelyllä ilman että suojainten ominaisuudet heikentyisivät. Vetyperoksidikäsittely ei ole turvallista kotioloissa.

VTT tutki keväällä nopeasti syntyneen hengityssuojain- ja kasvomaskikysynnän vuoksi niiden käyttökelpoisuutta koronaviruksen torjunnassa. Samaan aikaan suojain- ja maskikokeiden kanssa VTT on avustanut materiaalien kotimaisen tuotannon käynnistämisessä sekä tutkinut vaihtoehtoisia raaka-aineita ja valmistusmenetelmiä, kuten vaahtorainausta.

Ohjeet maskien käytöstä ja huoltamisesta on aikaisemmin julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla: Pese kangasmaski 60 asteen pesuohjelmalla aina käytön jälkeen tai keitä sitä viisi minuuttia vedessä, johon on lisätty hieman pesuainetta. Huuhtele maski ja kuivata se paikassa, jossa on raitis ilma.

Lisätietoja:

VTT
Tutkimusprofessori Ali Harlin
ali.harlin@vtt.fi, puh. 040 533 2179

Lisätietoja VTT:stä:

Paula Bergqvist, viestinnän asiantuntija
Puh. 020 722 5161, paula.bergqvist@vtt.fi
www.vttresearch.com

VTT on visionäärinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokumppani. Tartumme globaaleihin haasteisiin ja luomme niistä kestävän kasvun mahdollisuuksia. Autamme yhteiskuntaa kehittymään ja yrityksiä kasvamaan teknologisten innovaatioiden avulla – ajattelemme beyond the obvious. Meillä on yli 75 vuoden kokemus huippututkimuksesta ja tieteeseen perustuvista tuloksista.

VTT luo vaikuttavuutta, kun innovaatiot ja liiketoiminta kohtaavat.

VTT – beyond the obvious