VTT uskoo Suomen mahdollisuuksiin ICT:n seuraavassa murroksessa

Esineiden ja asioiden internet mullistaa kuluttajan arjen

VTT:n mukaan ICT:n seuraava murros muuttaa suuresti taloutta ja elämäämme. Jokapaikan tietotekniikka ja esineiden ja asioiden internet ovat voimakkaassa kasvussa. Tämän vaikutuksia on nähtävissä yhä enemmän kaikkialla, niin asumisessa, liikenteessä, terveydenhuollossa, vähittäiskaupassa kuin turvallisuus- ja energia-aloilla.

”Suomalaisten on turha potea ICT-krapulaa, sillä meillä on hyvät mahdollisuudet ottaa paikkamme ICT-alan kehityksessä”, huomauttaa VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto.

”Tietotekniikan murrokset eivät ole ohi, vaikka Suomessa tuntuu nyt olevan vallalla jonkinlainen teknopessimismi. Kehityksen uskotaan jotenkin pysähtyvän. Muu maailma ei jaa tätä käsitystä, emmekä me VTT:llä myöskään ole sillä kannalla”, Ailisto toteaa.

Tietotekniikka ja elektroniikka nivoutuvat arkipäiväämme teollisuudessa, palvelusektorilla, liikenteessä, logistiikassa, terveydenhuollossa, asumisessa, koulutuksessa ja vapaa-ajalla melkein huomaamatta.

Muutokset näkyvät jo kuluttajille esimerkiksi energiasektorilla: etäluettavat mittarit yleistyvät vauhdilla ja ne mahdollistavat mm. uudenlaisen hinnoittelun, jolla voidaan esimerkiksi tähdätä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Koneiden ja laitteiden etäohjaus kasvaa merkittävästi ja leviää yhä pienempiin laitteisiin. Taloautomaatiota käyttävät älykkäät rakennukset ohjaavat yhä enemmän itse toimintaansa, ja etäterveydenhuollon sovellukset lisääntyvät väestön ikääntymisen myötä.

VTT kehittää mm. japanilaisen yhteistyökumppaninsa, Tokion yliopiston, kanssa uID (universal Identification) -teknologiaa, joka mahdollistaa tuotteiden, komponenttien ja elintarvikkeiden yksilöllisen tunnistamisen ja seurannan. Sen ansiosta arkisimpiinkin esineisiin voidaan liittää digitaalisessa maailmassa tietoa niiden alkuperästä, valmistuksesta ja historiasta elinkaaren aikana. Esimerkiksi lautaan voidaan liittää tieto siitä, mistä metsästä puu on peräisin, missä se on sahattu, monestiko se on maalattu ja millä maalilla.

”Viimeisten reilun sadan vuoden aikana voidaan tietoliikenteessä nähdä kolme isoa aaltoa. Ensin puhelin yhdisti 500 miljoonaa paikkaa ja sitten matkapuhelin 5 miljardia ihmistä. Esineiden ja asioiden internet tulee yhdistämään 50 miljardia laitetta, konetta ja esinettä. Myös sellaiset esineet ja pakkaukset, joihin ei tarvita varsinaista tietoliikenneyhteyttä, voidaan nimetä ja liittää taustajärjestelmiin tunnisteiden avulla”, Ailisto sanoo.


Esineet keskustelevat keskenään, kännykkä tunnistaa liikkeesi

Jokapaikan tietotekniikka (ubi, ubiquitous computing) sekä esineiden ja asioiden internet (IoT, Internet of Things) tuovat teknologia- ja liiketoimintamurroksen. VTT näkee murroksessa tilaisuuden, johon se haluaa tarttua yhdessä teollisuuden ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda teknologinen toimintaympäristö ja sen päälle rakentuva liiketoiminta.

VTT on kehittänyt jokapaikan tietotekniikan sovelluksia ja perusteknologiaa OPENS-ohjelmassa (Open Smart Spaces). Ohjelmassa on mm. toteutettu laitteiden yhteentoimivuusalusta Smart M3, jonka avulla kodin tai toimiston erilaiset laitteet ja esineet voivat ”keskustella keskenään” ja ymmärtää toisiaan sekä jakaa tietoa toistensa kanssa. Tämä eri valmistajien eri tarkoituksiin tekemien laitteiden yhteentoimivuusalusta perustuu ns. semanttiseen teknologiaan, jossa määritellään laitteille ja sovelluksille yhteinen ”kieli”. Yhteentoimivat laitteet edistävät energian säästöä, viihtyvyyttä ja turvallisuutta kotona ja työssä. Ratkaisu kehitettiin yhdessä VTT:n sekä teollisten kumppanien ja yliopistojen kanssa kansallisissa ja eurooppalaisissa projekteissa.

Yksi tapa saada laitteista ja palveluista käyttäjän kannalta älykkään tuntuisia on tehdä niistä tilannetietoisia. Esimerkiksi tilanne- ja paikkatietoiset ratkaisut matkaviestimissä ja muissa laitteissa on jo viety käytäntöön. VTT on tuonut tähän uuden ulottuvuuden kehittämillään ratkaisuilla, joilla myös käyttäjän aktiviteetti voidaan tunnistaa – esim. istuuko hän, käveleekö, juokseeko – sekä matkustustapa – liikkuuko hän junalla, bussilla, autolla, pyörällä. Näin käyttäjälle voidaan tarjota kuhunkin tilanteeseen sopivimmat palvelut.

Esimerkkinä laitteen ja ihmisen välisistä vuorovaikutusteknologioista on lisätty todellisuus (mixed and augmented reality), jonka alueella VTT on saanut aikaan maailmanlaajuisestikin hyviä tuloksia. Tällaisia sovelluksia ovat mm. elekäyttöliittymät sekä 3D-kamerat peleistä hyötykäyttöön. Käyttöliittymätapana lisätty todellisuus on juuri murtautumassa markkinoille ja kuluttajien tietoon esim. matkapuhelimissa.

IoT-teknologiaan ja -sovelluksiin liittyvä liiketoiminta on ensi vuonna arvoltaan 300 miljardia euroa ja se kasvaa 30 % vuodessa. VTT on päättänyt olla auttamassa suomalaisia yrityksiä saamaan osansa tuosta kasvusta. Tutkimus jatkuu vahvana ja suuntautuu erityisesti esineiden ja asioiden internetiin.

Media-aineisto verkossa: http://www.vtt.fi/news/2012/03102012.jsp

Lisätietoja:

VTT
Tutkimusprofessori Heikki Ailisto
Puh. 020 722 2233
heikki.ailisto@vtt.fi

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

________________________________________________________________________________________________________

VTT - 70 vuotta teknologiaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Lue ja katso lisää VTT:n historiasta ja visiosta 2020.

Avainsanat: