Yritysten digikypsyydessä on selkeitä toimialakohtaisia eroja

Yritykset ovat voineet selvittää organisaationsa digitalisaation kypsyystason ja verrata sitä muihin organisaatioihin VTT:n verkkotyökalulla. Vuodesta 2017 asti käytetyn digikypsyystyökalun vastausten analysointi osoittaa, ettei digitalisaation eteneminen yrityksissä ole kiihtynyt. Eri aloilla on suuria eroja digitalisaation hyödyntämisessä.

Digikypsyystyökalu ei tarkastele tiettyjä teknologioita vaan kokonaisvaltaisesti organisaation toimintaa. Sen kuusi dimensiota ovat Strategia, Liiketoimintamalli, Asiakasrajapinta, Organisaatio ja prosessit, Ihmiset ja kulttuuri sekä Informaatioteknologia.

Digikypsyys kehittyy hitaasti

Digitalisaation eteneminen yrityksissä on pysynyt digikypsyystyökalun vastausten perusteella hyvin samanlaisella tasolla kahden vuoden tarkastelujaksolla. Havaintoa tukee myös kesäkuussa julkaistun Digibarometri 2019 -raportin1 maininta siitä, että vaikka yritykset hyödyntävät yhä enemmän digitalisaatiota liiketoiminnassaan, viime vuosina kasvu on ollut verkkaista.

Kaikkien vastausten keskiarvoja tarkasteltaessa korkeimmat digikypsyystasot on saavutettu Organisaatio ja prosessit- sekä Informaatioteknologia-dimensioissa. Nämä ovatkin perusedellytyksiä digitalisaation hyödyntämiseen. Korkea kypsyystaso voi kuitenkin viitata myös siihen, että digitalisaatiossa edetään teknologia edellä. Digitalisaatio tulee kuitenkin huomioida kaikessa organisaation toiminnassa. Myös strategian, tarjoaman, työvoiman, kulttuurin ja rakenteen pitää pystyä vastaamaan digitalisaation mahdollistamiin muutostarpeisiin ja huomioda asiakkaiden, työntekijöiden sekä yhteistyökumppaneiden odotukset2,3.  Strategia-dimensiossa on päästy myös melko korkealle tasolle, ja hieman alempana ovat Liiketoimintamalli- sekä Ihmiset- ja kulttuuri-dimensio.

Sen sijaan Asiakasrajapinta-dimension keskiarvo on pysytellyt koko tarkastelujakson ajan kaikkein alhaisimmalla tasolla. ”Digitalisaation mahdollisuuksia muun muassa asiakkaiden osallistamisessa ja digitaalisten palvelujen kehittämisessä ei ole vielä hyödynnetty kaikkialla niin laajasti kuin voitaisiin. Tämä vaatii yleensä laajaa tiedonkeruuta ja eri järjestelmien yhteistoimintaa”, sanoo VTT:n erikoistutkija Olli Kuusisto.

Erot eri dimensioissa yksityisellä ja julkisella sektorilla ovat pieniä, vaikka yksityinen sektori näyttäisikin olevan hieman julkista sektoria edellä lähes jokaisessa dimensiossa. Asiakasrajapinnassa sekä Organisaatio ja prosessit -dimensiossa tulokset ovat hyvin samanlaiset.

Palvelualoilla yritykset ovat digikypsyydessä jo pitkällä

Eri aloilla on suuria eroja digitalisaation hyödyntämisessä. Suurimmat erot digikypsyydessä saatiin yritysten toimialakohtaisessa vertai

 


KUVA: Digikypsyystason vertailu dimensioittain valituilla toimialoilla.

Rahoitus- ja vakuutuspalvelut sekä IT-alan palvelut olivat selkeästi muita tarkasteltuja toimialoja korkeammalla kypsyystasolla jokaisessa dimensiossa. Asiakasrajapinta-dimensiossa tulevat esille mm. rahoitus- ja vakuutusalalla tehdyt satsaukset digitaalisiin kuluttajapalveluihin. Muut palvelualat ovat selvästi niitä ja IT-palveluita alemmalla tasolla, mutta kuitenkin korkeammalla tasolla kuin valmistavan teollisuuden yritykset.

Hieman pienemmät erot palvelualojen ja valmistavan teollisuuden välillä on havaittavissa Organisaatio ja prosessit- sekä Informaatioteknologia-dimensioissa. Näissä samoissa dimensioissa näkyy myös selkeä ero metallituotteita sekä koneita ja laitteita valmistavien yritysten välillä. Metallituotteita valmistavat yritykset ovat tämän tarkastelun perusteella molemmissa korkeammalla tasolla.

Digikypsyyden kartoitus on kehittämistyön lähtökohta

VTT:llä on tehty pitkäjänteistä työtä digitalisaation etenemisen analysoinnissa ja sen vaikutusten arvioinnissa sekä prosessien ja työkalujen kehittämisessä niin yksityisen kuin julkisen sektorin digitalisoitumisen kiihdyttämiseksi. Avoimesti verkossa saatavissa oleva digikypsyystyökalu antaa vastaajalle nopeasti yleiskuvan organisaation digikypsyystasosta 26 kysymyksen avulla. Kyselyyn vastaaminen vie noin 20 minuuttia, ja tuloksen saa heti kun kaikkiin kysymyksiin on vastattu.

Työkalussa digikypsyyttä arvioidaan asteikolla 0-4; alin tarkoittaa, ettei digitalisaatiota vielä ole hyödynnetty, kun taas ylimmällä tasolla organisaatio sekä soveltaa digitalisaatiota että seuraa ja kehittää sitä. Tavoitteena ei ole saavuttaa jokaisessa dimensiossa korkeinta kypsyystasoa, mutta yrityksen on tärkeää tietää tilanne ja miettiä, mikä oman organisaation tavoitetason tulisi olla.

Työkalusta on myös tehty erillinen versio organisaatiokohtaisia työpajoja varten, jolloin samasta organisaatiosta on kutsuttu useita ihmisiä ensin vastaamaan kyselyyn ja sen jälkeen työpajaan keskustelemaan tuloksista. Työpajassa digitalisaation eri näkökulmia yrityksen sisällä ja yhteistä kokonaiskuvaa on saatu hyvin esille, koska erilaisissa rooleissa toimivat henkilöt ovat vastanneet kyselyyn kukin omasta näkökulmastaan. On selvää, että jokainen kysymys ei ole jokaiselle vastaajalle yhtä selkeä tai relevantti, mutta yhteisessä keskustelussa on ollut mahdollista avata myös itselle vieraampia näkökulmia.  

Tulosten perusteella voi perustellusti miettiä omalle organisaatiolle sopivaa tavoitetasoa eri dimensioissa sekä toimenpiteitä tavoitetason saavuttamiseksi. Tämä auttaa muodostamaan koko organisaation kannalta parhaimman digitalisaatiostrategian ja kohdentamaan kehitysaskeleet strategian mukaisesti parhaimman hyödyn saavuttamiseksi.

”Olemme hyödyntäneet onnistuneesti digikypsyystyökalua osana DigiLeap EAKR-hankkeessa kehitettyä Digitilanteen kartoitus -palvelua. Hankkeessa olemme tehneet 19 PK-yritykselle digitilanteen kartoituksen, jonka pohjalta yritykset ovat voineet suunnata omaa digikehitystään. Kokemuksemme mukaan yritykset kokivat digitilanteen kartoituksen hyvänä tapana jäsentää nykytilaa ja mihin suuntaan seuraavia kehitystoimenpiteitä kannattaisi viedä”, kertoo VTT:n erikoistutkija Jukka Kääriäinen.

Tutustu digikypsyys-kyselyyn https://digimaturity.vtt.fi/

Digikypsyystyökalu on ollut käytössä vuodesta 2017 lähtien kaikille avoimena verkkokyselynä suomeksi ja englanniksi. Aineistossa on tällä hetkellä yli 300 vastausta. Tässä analyysissa on tarkasteltu sen aineistoa ajalta 3/2017 -3/2019. Tarkasteluun valittiin Suomessa toimivat organisaatiot, joissa työntekijöiden määrä on vähintään 10 henkilöä. Lisäksi aineistosta poistettiin vastaukset, joissa oli puutteita taustatietojen tai vastausten suhteen. Lopulliseen analyysiin otettiin mukaan noin 200 vastausta, joista 60 % oli yksityisellä ja 40 % julkisella sektorilla toimivia organisaatioita.

VTT on toteuttanut työkalun myös tekoälykypsyyden tarkasteluun: https://ai.digimaturity.vtt.fi/

Tukea PK-yritysten hallittuun digitalisaatiossa etenemiseen löytyy myös Apuadigiin sivustolta: https://www.apuadigiin.fi/

Lähteet:
1) Digibarometri 2019 https://www.etla.fi/julkaisut/digibarometri-2019-digi-tulee-mutta-riittavatko-resurssit/

2)Parviainen, P., Tihinen, M., Kääriäinen, J., & Teppola, S. (2017). Tackling the Digitalisation Challenge: How to Benefit from Digitalisation in Practice. International Journal of Information Systems and Project Management, 5(1), 63-77.

3) Kane, G., Palmer, D., Philips, A., Kiron, D. and Buckley, N. (2015) ‘Strategy, Not Technology, Drives Digital Transformation’, MIT Sloan Management Review



Lisätietoja

VTT
Olli Kuusisto, Erikoistutkija, Projektipäällikkö
olli.kuusisto@vtt.fi, puh: 040 737 0948


Jukka Kääriäinen, Erikoistutkija
jukka.kaariainen@vtt.fi, puh: 040 760 9529

 


 

Lisätietoja VTT:stä:

Liisa Hertz, viestintäpäällikkö 
Puh. 050 376 6613, liisa.hertz@vtt.fi
www.vtt.fi

VTT on visionäärinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokumppani. Tartumme globaaleihin haasteisiin ja luomme niistä kestävän kasvun mahdollisuuksia. Autamme yhteiskuntaa kehittymään ja yrityksiä kasvamaan teknologisten innovaatioiden avulla ajattelemme beyond the obvious. Meillä on yli 75 vuoden kokemus huippututkimuksesta ja tieteeseen perustuvista tuloksista. VTT:n liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot ovat 268 miljoonaa euroa.

VTT luo vaikuttavuutta, kun innovaatiot ja liiketoiminta kohtaavat.

VTT – beyond the obvious.


Lue lisää: www.vtt.fi  Twitter @VTTFinland, Facebook, LinkedIn, YouTube ja Instagram. Kuvat ja videot löydät VTT:n kuvapankista.

Avainsanat:

Yrityksestä

VTT on visionäärinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokumppani. Tartumme globaaleihin haasteisiin ja luomme niistä kestävän kasvun mahdollisuuksia. Autamme yhteiskuntaa kehittymään ja yrityksiä kasvamaan teknologisten innovaatioiden avulla – ajattelemme beyond the obvious. Meillä on yli 75 vuoden kokemus huippututkimuksesta ja tieteeseen perustuvista tuloksista. VTT:n liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot ovat 268 miljoonaa euroa. VTT luo vaikuttavuutta, kun innovaatiot ja liiketoiminta kohtaavat. VTT – beyond the obvious.

Tilaa

Multimedia

Multimedia