EU:n maatalouden kompromissi vaarantaa ympäristön tilan
WWF:n mukaan EU:n maataloustukien ehdot vuosille 2014–2020 ovat ympäristön kannalta pettymys. Brysselissä keskiviikkona tehty sopimus ei edistä ympäristön kannalta parhaita maatalouskäytäntöjä Euroopassa, vaan heikentää edelleen ympäristön tilaa. Ympäristöjärjestöt esittivät mallia, jossa olisi tuettu julkisin varoin varsinkin julkishyödykkeiden tuotantoa, mutta tämä malli tyrmättiin.
Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli ympäristöystävällisten viljelymenetelmien yleistyminen ja maatalousympäristön tilan heikentymisen pysäyttäminen. Veronmaksajien rahoja päätettiin kuitenkin suunnata aikaisempaa selvemmin tuotannon tukemiseen minimaalisin ympäristövaatimuksin.
Eurooppalaisen maatalousympäristön ongelmina ovat jo vuosia olleet lisääntynyt eroosio, kuivuus, vesistöjen saastuminen ja viljelyalueita ympäröivän luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Osa ongelmista voi nyt kehittyä peruuttamattomiksi.
”Maatalousministereillä on melkoinen taakka harteillaan. He ovat systemaattisesti vastustaneet ympäristöasioiden huomioimista joka käänteessä ja estäneet Euroopan komission ja parlamentin yritykset saada aikaan kaivattuja parannuksia ympäristön parempaan huomioimiseen eurooppalaisessa maataloudessa”, sanoo WWF:n EU-toimiston johtaja Tony Long.
WWF on erityisen tyrmistynyt päätöksestä siirtää varoja pois maatalouden kehittämisohjelmasta toimenpiteisiin, jotka eivät tue ympäristön tilan kohentumista.
WWF ajoi maatalouspolitiikan uudistuksessa mallia, jossa olisi julkisilla varoilla suunnattu maaseudulle varoja julkishyödykkeiden, kuten puhtaan veden, arvokkaan maiseman ja biodiversiteetin tuottamiseen.
”Itse ruoan tuotannolle on nyt ja tulevaisuudessa kysyntää. Markkinat eivät kuitenkaan vielä tue ympäristöarvojen huomioon ottamista, joten tukimiljardeja olisi pitänyt suunnata erityisesti siihen”, sanoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Elina Erkkilä.
Suomella näytön paikka
Hallitusohjelman mukaan Suomi vaikuttaa siihen, että ”EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen pitää edistää tehokkaita ympäristötoimenpiteitä koko Itämeren alueella”. Suomi ei kuitenkaan tukenut neuvotteluissa aitojen ympäristöhyötyjä tuottavien toimenpiteiden kuulumista viherryttämiseen.
Suomella olisi kuitenkin yhä suuria mahdollisuuksia kansallisella tasolla edistää maatalouden ympäristönsuojelua vesittyneen EU:n sopimuksen jälkeen ja vaikuttaa näin muun muassa vesistöjen tilaan.
Suomi on silti leikkaamassa varoja nyt myös maaseudun kehittämisohjelman ympäristötoimenpiteistä.
”Tuntuu käsittämättömältä, että viherryttämisellä perustellaan varojen leikkaamista maaseudun kehittämisohjelman ympäristötoimenpiteistä. Tuotantotukien viherryttäminen koko EU:n alueella oli idealtaan kannatettava, mutta se lobattiin muistuttamaan lähinnä viherpesua. Viherryttämisen kansallisista yksityiskohdista päätetään nyt ryhmässä, jossa ei ole ympäristöjärjestöjen edustusta. Nyt kun vielä ehdotetaan maaseutuohjelman ympäristötoimenpiteistä varojen siirtämistä viherryttämiseen, saavat kyllä selitykset suomalaiselle veronmaksajalle olla kunnossa”, Erkkilä kummastelee.
Suomalaiset viljelijät ovat sitoutuneet ympäristötoimenpiteisiin tällä ohjelmakaudella hyvin: yli 90 prosenttia viljelijöistä kuuluu ympäristöjärjestelmään.
”Jos ympäristöjärjestelmästä todella aiotaan leikataan varoja, olisi silloin mentävä tiukasti järjestelmään, jossa vain ympäristön kannalta kaikkein tehokkaimmat toimenpiteet jäisivät jäljelle ja niitä kohdennettaisiin juuri herkimmille alueille”, Erkkilä sanoo.
”Leikkauksia ei pidä kuitenkaan tehdä, koska rahaa tarvitaan myös toimenpiteisiin, joiden ympäristöhyöty perustuu laajaan peittävyyteen, esimerkkinä peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys. Monimuotoisuudesta on myös huolehdittava aivan kaikkialla.”
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma oli kommenttikierroksella 25.6 saakka. WWF esittää ohjelmalle uutta lausuntokierrosta, kun rahoitus on jaettu toimenpiteille ja saatu palaute on päivitetty ohjelmaan.
WWF:n lausunto maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta: http://www.wwf.fi/mediabank/4531.pdf
Lisätietoja:
Suojeluasiantuntija Elina Erkkilä, WWF Suomi, 050 522 4540
Tiedottaja Philippe Carr, WWF:n EU-toimisto, +32 476 25 68 79
Avainsanat: