Finland

Jaa

Lainaukset

Näiden sarvikuonojen tappamiseksi tarvittiin korkean tason rikollista suunnittelua sekä huomattavia taloudellisia resursseja, mikä osoittaa kuinka paljon rahaa salametsästyksessä liikkuu. Tämä oikeudenkäynti kuitenkin osoittaa, ettei kukaan ole lain yläpuolella.
Sami Tornikoski
Valitse ajanjakso -
Avainsanat ( Aktiivinen)

Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän palkinto Latviaan

Latvialaiset Juris Cirulis ja Vija Cirule ovat voittaneet ympäristöjärjestö WWF:n jakaman Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -palkinnon. Latvialaispariskunta vastaanotti tunnustuksen tänään Puolassa Varsovassa. Myös Suomen edustajat, Helena ja Fredrik von Limburg Stirum, menestyivät kilpailussa mainiosti.Kilpailun raadin mukaan maito- ja viljatilaa isännöivät Juris Cirulis ja Vija Cirule huomioivat ympäristöasiat kokonaisvaltaisesti. Raati kiitteli muun muassa viljelijöiden tehokasta tapaa hyödyntää raaka-aineita ja sivutuotteita. Viimeisen 20 vuoden aikana latvialaispariskunta on

Maapallon varat loppuivat tältä vuodelta

Tänään tiistaina ihmiset ovat käyttäneet loppuun maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Huomisesta lähtien elämme siis velaksi. Ylikulutus kasvaa jatkuvasti: nyt kulutimme luonnonvarat jo pari viikkoa nopeammin kuin vuonna 2000.Tiistaina 19. elokuuta vietetään maailman ylikulutuspäivää. Se merkitsee hetkeä, jolloin ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjä. Ylikulutuspäivän ajankohta perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen

WWF:n uusi ruokaopas johdattaa vastuullisiin ruokavalintoihin

Ruoka on merkittävin arkipäivän kulutusvalinta ympäristön kannalta. Valitsemalla vastuullisesti ja ympäristöystävällisesti tuotettua ruokaa jokainen voi vaikuttaa oman hyvinvointinsa lisäksi ympäristön tilaan ja edistää oikeudenmukaisuutta. WWF:n juuri julkaistu ruokaopas-verkkosivu paneutuu ruoan ympäristövaikutuksiin ja antaa käytännön vinkkejä arjen vastuullisiin valintoihin.Ruoka muodostaa noin 20 prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, saman verran kuin liikenne. Ruoantuotantoon myös käytetään selvästi enemmän maa-alaa kuin mihinkään muuhun ihmistoimintaan ja se

Virolainen viljelijä Itämeren ympäristöystävällisin

Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä löytyi tänä vuonna Virosta. Juhan Särgavaa kiitetään innovatiivisista, monipuolisista ja kustannustehokkaista keinoista, joiden avulla hänen luomumaitotilallaan vähennetään ravinnevalumia. WWF:n Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinto luovutetaan Särgavalle tänään Helsingissä.WWF, Itämeren alueen viljelijöiden ympäristöfoorumi ja paikalliset viljelijäjärjestöt ovat etsineet jo neljättä kertaa alueen ympäristöystävällisintä viljelijää kilpailun avulla. Virolainen Juhan Särgava nousi voittajaksi yhdeksästä Itämeren rantavaltiosta valittujen

EU:n maatalouden kompromissi vaarantaa ympäristön tilan

WWF:n mukaan EU:n maataloustukien ehdot vuosille 2014–2020  ovat ympäristön kannalta pettymys. Brysselissä keskiviikkona tehty sopimus ei edistä ympäristön kannalta parhaita maatalouskäytäntöjä Euroopassa, vaan heikentää edelleen ympäristön tilaa. Ympäristöjärjestöt esittivät mallia, jossa olisi tuettu julkisin varoin varsinkin julkishyödykkeiden tuotantoa, mutta tämä malli tyrmättiin.Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli ympäristöystävällisten viljelymenetelmien yleistyminen ja maatalousympäristön tilan heikentymisen pysäyttäminen. Veronmaksajien

Suomen ympäristöystävällisimmät viljelijät löytyivät Halikosta

WWF ja MTK ovat palkinneet halikkolaiset Peppi ja Marko Laineen vuoden 2013 Suomen ympäristöystävällisimpinä viljelijöinä. Laineiden maatilayritystä kiitetään ympäristöasioiden laajasta huomioimisesta tilan kaikessa toiminnassa. Tila edustaa Suomea koko Itämeren alueen viljelijöiden kesken käytävässä kilpailussa, jonka voittaja julkistetaan elokuun lopussa.Peppi ja Marko Laineen maatilayritys koostuu Mikkolan ja Muntolan tiloista. Se sijaitsee Halikon Hajalassa, joka kuuluu Salon kaupunkiin. Tilakokonaisuuteen kuuluu 190 hehtaaria peltoa ja 240 hehtaaria metsää. Laineet kasvattavat lampaita

Kemikaalien käytöstä hyötyä maatalouden valumavesien puhdistuksessa

Kemikaalien käytöstä maatalouden ravinnevalumien puhdistamisessa on saatu osin lupaavia tuloksia. EU-rahoitteisessa suomalais-virolaisessa Active Wetlands -hankkeessa tutkittiin sitä, voiko esimerkiksi rautasulfaattia käyttää tehostamaan kosteikkojen fosforinpoistoa, tai voiko kemikaaleja muuten soveltaa maatalouden valumavesien puhdistukseen.Nyt päättyneen tutkimushankkeen menetelmiä testattiin kolmen vuoden ajan kaikkiaan kahdessakymmenessä kohteessa Varsinais-Suomessa ja Etelä-Virossa Rahingen alueella. Saatujen tulosten mukaan kemikaali sitoi keskimäärin 60 prosenttia tutkimuskohteiden

Kemikaaleillako maatalouden fosforikuormitus nitistetään?

Kosteikot pidättävät parhaimmillaan tehokkaasti pelloilta ja muualta maataloudesta vesiin joutuvia ravinnepäästöjä ja ehkäisevät näin Itämeren ja muiden vesistöjen rehevöitymistä, mutta ihmeisiin nekään eivät pysty. EU:n rahoittamassa suomalais-virolaisessa Active Wetlands –hankkeessa tutkittiin sitä, voiko esimerkiksi rautasulfaattia käyttää tehostamaan kosteikkojen fosforinpoistoa, tai voiko kemikaaleja muutoin soveltaa maatalouden valumavesien puhdistuksessa. Jätevesipuhdistamoissa kemikaalit poistavat vedestä pääosan ravinteista. Tässä hankkeessa tutkittiin, onko niiden käyttö

Kemikaaleillako maatalouden fosforikuormitus nitistetään?

Kosteikot pidättävät parhaimmillaan tehokkaasti pelloilta ja muualta maataloudesta vesiin joutuvia ravinnepäästöjä ja ehkäisevät näin Itämeren ja muiden vesistöjen rehevöitymistä, mutta ihmeisiin nekään eivät pysty. EU:n rahoittamassa suomalais-virolaisessa Active Wetlands –hankkeessa tutkittiin sitä, voiko esimerkiksi rautasulfaattia käyttää tehostamaan kosteikkojen fosforinpoistoa, tai voiko kemikaaleja muutoin soveltaa maatalouden valumavesien puhdistuksessa. Jätevesipuhdistamoissa kemikaalit poistavat vedestä pääosan ravinteista. Tässä hankkeessa tutkittiin, onko niiden käyttö

Kutsu WWF Suomen soijaraportin julkistamistilaisuuteen

Suomeen tuodaan vuosittain lähes 200 miljoonaa kiloa soijaa, josta noin 85 prosenttia syötetään karjalle. Soijan viljely Etelä-Amerikassa aiheuttaa valtavia ympäristövaikutuksia, kuten metsäkatoa. Mistä soija tulee Suomeen ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Miten suurimmat suomalaiset elintarvikealan yritykset huolehtivat vastuullisuudestaan?WWF on selvittänyt soijarehun vastuullisuutta ensimmäisenä laajassa mittakaavassa Suomessa. WWF:n soijakyselyyn vastasi yhdeksän suurta elintarvikealan toimijaa, ja kyselyn tulokset julkistetaan tilaisuudessa. Tilaisuudessa soijan hankinnan

Våtmarker intresserar odlare

Odlare önskar mer information om våtmarker för bekämpning av eutrofiering. Det framgick av en undersökning beställd av WWF Finland. Odlarna anser att de inte heller får tillräckligt med information om hur fosforavrinning ska bekämpas. Mer än hälften av odlarna antar att det på deras gårdar inte förekommer någon som helst avrinning av lösliga näringsämnen. Enkäten ingick i det EU-finansierade forskningsprojektet Active wetlands.” Att utreda och beakta odlarnas attityder är mycket viktigt då vi vill främja miljövården inom lantbruket och utveckla den nya programperioden för lantbruket,

Kosteikot kiinnostavat viljelijöitä

WWF Suomen teettämässä tutkimuksessa selvisi, että viljelijät kaipaavat lisää tietoa kosteikoista vesistöjen rehevöitymisen torjunnassa.  Viljelijät eivät myöskään tunne saavansa tarpeeksi tietoa fosforivalumien torjumisesta. Yli puolet viljelijöistä arvelee, että heidän tiloiltaan ei tule lainkaan liukoisten ravinteiden valumia. Kyselytutkimus oli osa EU:n rahoittamaa Active wetlands -tutkimushanketta.”Viljelijöiden asenteiden selvittäminen ja huomioiminen on avainasemassa, kun haluamme edistää maatalouden ympäristönsuojelua ja kehittää uutta maatalouden ohjelmakautta tukimuotoineen”,

WWF ja MTK etsivät Itämeren ympäristöystävällisintä viljelijää

Nyt neljättä kertaa toteutettavalla viljelijäkilpailulla halutaan innostaa viljelijöitä siirtymään Itämeren kannalta suotuisampiin viljelymenetelmiin. Tavoitteena on esitellä hyviä esimerkkejä parhaista käytännöistä, joista muut voivat ottaa oppia.WWF Suomi ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ovat käynnistäneet kilpailun vuoden 2013 Itämeren ympäristöystävällisimmän maataloustuottajan löytämiseksi Suomesta. Suomen kilpailu on osa laajempaa, koko Itämeren alueen kattavaa kilpailua, jonka järjestävät WWF ja Itämeren alueen viljelijöiden ympäristöfoorumi (BFFE) yhdessä eri maiden

WWF:ltä uraauurtava opas vastuullisiin investointeihin

Kansainvälinen ympäristöjärjestö WWF on julkaissut uraauurtavan oppaan The 2050 Criteria, joka neuvoo vastuullisiin investointeihin kymmenellä globaalisti merkittävällä hyödyketuotannon alalla. Pankeille ja muille finanssialan toimijoille sekä talousanalyytikoille suunnattu käytännön opas ohjeistaa erityisesti maa- ja metsätaloustuotteita sekä kalatuotteita koskevissa investoinneissa.The 2050 Criteria -oppaassa määritellään keskeiset kriteerit, joiden avulla on mahdollista tunnistaa tuotannonalojen vastuulliset käytännöt ja autetaan välttämään merkittävimpiä ympäristö- ja sosiaalisia

WWF OKRA-näyttelyssä: Metsälaidunperinne tekee paluuta

WWF Suomi on mukana OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä 4.-7. heinäkuuta. Ympäristöjärjestön osastolla on tarjolla tietoa muun muassa luonnonlaiduntamisesta, kestävästä kalastuksesta, maatalouden kosteikoista ja vapaaehtoisesta metsiensuojelusta.WWF esittelee näyttelyosastollaan WWF:n ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion hanketta, joka palauttaa lehmät ja lampaat metsälaitumille. METSO-ohjelman rahoittamalla hankkeella pyritään saattamaan yhteen luonnonlaiduntamisesta kiinnostuneita karjan- ja metsänomistajia Lounais-Suomessa. ”Luonnonlaiduntamisesta hyötyvät kaikki: Karjanomistaja

Brasilian presidentti hyväksyi pääosan pelätystä metsälaista

Brasilian presidentti Dilma Rousseff on eilen hyväksynyt suurimman osan tuhoisaksi arvioidun metsälain muutoksista. Lakimuutoksen seurauksena kymmeniä miljoonia hehtaareja Brasilian sademetsää on vaarassa hävitä. Miljoonat ihmiset ja lukuisat kansainväliset ja paikalliset ympäristöjärjestöt vetosivat turhaan presidentti Rousseffiin, että hän olisi käyttänyt veto-oikeuttaan koko lakimuutoksen estämiseksi.Presidentti tyytyi torjumaan pienen osan lain pykälistä. WWF:n mielestä jo ennestäänkin monimutkaisen lainsäädännön pilkkominen tekee lain toimeenpanosta hyvin vaikean. Tuhoisan

Miljöorganisationerna kräver åtgärder av Finland för att främja ett mer miljövänligt jordbruk

De finska miljöorganisationerna förutsätter att Finland främjar en mer miljövänlig jordbrukspolitik i den Europeiska Unionens länder. Finland tillsammans med många andra EU-länder har bidragit till att försvaga EU:s målsättning gällande en mer miljövänlig jordbrukspolitik.De finska miljöorganisationerna BirdLife Finland, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Finlands Naturskyddsförbund (SLL) och WWF har framfört åt jord- och skogsbruksminister Jari Koskinen att Finland bör försvara EU-kommissionens förslag som ökar jordbrukspolitikens miljövänlighet. Finland har under den senaste tiden understött

Luonnonsuojelujärjestöt vaativat Suomelta toimia ympäristöystävällisemmän maatalouden edistämiseksi

Suomalaiset luonnonsuojelujärjestöt vaativat Suomea edistämään ympäristöystävällisempää maatalouspolitiikkaa Euroopan unionin jäsenmaissa. Suomi ja useat muut EU-maat ovat olleet heikentämässä komission tavoitteita ympäristöystävällisemmästä maatalouspolitiikasta.Suomalaiset luontojärjestöt BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF ovat esittäneet maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle, että Suomen on puolustettava EU:n komission esitystä maatalouden ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi. Viime aikoina Suomi on tukenut ehdotettuja lievennyksiä

WWF: Maatalouden ympäristötoimenpiteet tehokkaampaan käyttöön

WWF kehottaa tehostamaan maatalouden ympäristötoimenpiteiden käyttöä Itämeren alueella. Tuoreen raportin mukaan joitakin myönteisiä tuloksia on jo saavutettu, mutta vielä enemmän saataisiin aikaan selkeämpien tavoitteiden, alueen maiden tiiviimmän yhteistyön sekä paremman seurannan ja arvioinnin avulla.WWF:n Itämeriohjelman teettämässä selvityksessä tarkasteltiin maaseudun kehittämisohjelmia kahdeksassa Itämeren alueen EU-maassa. Latvian Jurmalassa tänään julkaistun raportin mukaan maissa käytetään harvoin kohdennetusti maatalouden ympäristötoimenpiteitä sovittujen tavoitteiden

Puolalainen viljelijä on tänä vuonna Itämeren ympäristöystävällisin

Puolalainen Marian Rak vastaanotti tänään Tukholmassa Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän palkinnon. Vuosittain järjestettävän kilpailun tarkoituksena on innostaa Itämeren alueen viljelijöitä torjumaan aktiivisesti rehevöitymistä. Kilpailun järjestäjiä ovat WWF, ruotsalainen Swedbank, Itämeren viljelijöiden ympäristöfoorumi ja Itämeren alueen viljelijäjärjestöt (Suomessa MTK).Viljelijä Marian Rak palkittiin toimistaan ravinnevalumien ehkäisemiseksi ja biologisen monimuotoisuuden lisäämiseksi tilallaan. Pääpalkinnon, 10 000 euroa, lahjoitti Swedbank. “Olen aina ollut kiinnostunut

Koivurinteen tila Suomen ympäristöystävällisin

Koivurinteen tila on voittanut WWF:n ja MTK:n järjestämän kilpailun, jossa etsittiin Suomen ympäristöystävällisintä viljelijää. Saarijärvellä sijaitseva Toni ja Mari Haapakosken tilan päätuotantosuunta on lypsykarjatalous. Koivurinteen tila edustaa Suomea koko Itämeren alueen viljelijöiden välisessä loppukilpailussa, jonka voittaja julkistetaan marraskuun alussa Tukholmassa. Lisäksi Suomisen luomutilalle Turun Tortinmäessä myönnettiin kunniamaininta esimerkillisen ekologisesta ja eettisestä maataloustuotannosta.Runsaan 200 hehtaarin suuruisella Koivurinteen tilalla on vuokramaineen 170

Kutsu: Mediaretki Saimaan suurkosteikolle

Medioiden edustajat ovat tervetulleita tutustumaan Saimaan Iitlahdelle perustettavan suurkosteikon rakentamistyöhön tiistaina 12. heinäkuuta klo 10.00 – 12.00. Kokoontuminen on maanomistaja Pekka Hintsasen talolla osoitteessa Iitlahdentie 91, Sulkava.Tilaisuudessa WWF Suomen suojeluasiantuntija Elina Erkkilä kertoo maatalouskosteikkojen toimintaperiaatteesta ja hyödyistä vesiensuojelulle ja luonnon monimuotoisuudelle. Maanomistaja Pekka Hintsanen kertoo miksi kosteikkojen perustaminen kiinnostaa häntä ja hankkeen paikallinen koordinoija Hannu Koponen kertoo hankkeen etenemisestä. Tämän

Hakusi ei tuottanut tuloksia
Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
Takaisin alkuun

Multimedia

Youtube

Twitter