Luonnonsuojelujärjestöt vaativat Suomelta toimia ympäristöystävällisemmän maatalouden edistämiseksi
Suomalaiset luonnonsuojelujärjestöt vaativat Suomea edistämään ympäristöystävällisempää maatalouspolitiikkaa Euroopan unionin jäsenmaissa. Suomi ja useat muut EU-maat ovat olleet heikentämässä komission tavoitteita ympäristöystävällisemmästä maatalouspolitiikasta.
Suomalaiset luontojärjestöt BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF ovat esittäneet maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle, että Suomen on puolustettava EU:n komission esitystä maatalouden ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi. Viime aikoina Suomi on tukenut ehdotettuja lievennyksiä komission esitykseen ja ollut tätä kautta heikentämässä EU:n tulevia ympäristösitoumuksia.
Järjestöjen mukaan komission esitys ei ollut ympäristönäkökulmasta lainkaan kunnianhimoinen, vaan jo alkujaan kompromissi. Se sisältää kolme velvoitetta: jokainen EU:n tukea saava tila sitoutuu noudattamaan viljelykasvien kiertoa, jättämään seitsemän prosenttia alasta luonnonhoitoalaksi (esim. suojakaistat vesistön varrella) ja ylläpitämään pysyvää nurmea. Luonnonmukaisen tuotannon sertifioidut tilat vapautuvat velvoitteista.
”Ympäristöystävällisyyttä pidetään virallisissa puheissa Suomessa tärkeänä ja nyt on aika näyttää käytännön toimenpitein, että tätä myös tarkoitetaan. Komission esitys oli minimitaso, jonka alle ei pidä mennä”, kommentoi luonnonsuojelujärjestöjen maatalousasiantuntija, agroekologian dosentti Irina Herzon. ”Komission esityksen sisältämät ehdot ovat nimenomaan tieteellisesti tutkittuja, tehokkaita ja maataloustuotannon kannalta järkeviä toimia, joita voidaan soveltaa joka puolella EU:ta”.
Luonnonsuojelujärjestöt korostavat, että Suomessa on tehty paljon ympäristön kannalta arvokasta työtä. Komission ehdotus toisi Suomen maatalouskäytäntöihin vain joitakin lisävelvoitteita. Ehdotus ennen kaikkea pakottaisi muut EU-maat ympäristöasioissa samalle tasolle Suomen kanssa ja sitouttaisi koko EU:n maatalouden ympäristöhaittoja vähentäviin toimiin. Tämä olisi Suomen etu, sillä koko EU-tason ympäristötoimien lisääminen parantaisi suomalaisen maatalouden kilpailukykyä.
"Komission esittämä seitsemän prosentin ekologinen ala Suomella on jo kasassa, joten Suomen ei tule vaatia sen vähentämistä", vesiensuojeluasiantuntija Lena Avellan Natur och Miljöstä kertoo esimerkkinä.
Tutkimukset osoittavat EU:n nykyisen maatalouspolitiikan ympäristövaikutuksiltaan kestämättömäksi ja tehottomaksi: luonnon monimuotoisuus vähenee eikä vesistöjen ja kasvihuonekaasujen kuormitusta saada kuriin. Sen lisäksi maan tuotavuuden jatkuva heikkeneminen ja pölyttäjien harvinaistuminen uhkaavat kestävää maataloustuotantoa.
”On tiedossa että Euroopan kansalaiset haluavat ympäristöystävällistä maataloutta ja politiikan olisi nyt tuettava kansalaisten tahtoa”, sanoo suojelukoordinaattori Hannele Ahponen Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Lisätietoa:
Agroekologian dosentti Irina Herzon, puh. 040 5330 946
Suojelukoordinaattori Hannele Ahponen, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 050 5323 219
Suojeluasiantuntija Elina Erkkilä, WWF Suomi, puh. 050 522 4540
Vesiensuojeluasiantuntija Lena Avellan, Natur och Miljö, puh. 045 2700 314
Pääsihteeri Leo Stranius, luontoliitto, puh. 040 754 7371
Avainsanat: