Finland

Jaa

Lainaukset

Näiden sarvikuonojen tappamiseksi tarvittiin korkean tason rikollista suunnittelua sekä huomattavia taloudellisia resursseja, mikä osoittaa kuinka paljon rahaa salametsästyksessä liikkuu. Tämä oikeudenkäynti kuitenkin osoittaa, ettei kukaan ole lain yläpuolella.
Sami Tornikoski
Valitse ajanjakso -
Avainsanat ( Aktiivinen)

Hyvät tavoitteet vaarassa vesittyä kalastuslain uudistuksessa

Uuden kalastuslain on tarkoitus turvata uhanalaisten kalalajien tulevaisuus. WWF kuitenkin pelkää, ettei nykyinen lakiesitys riitä toteuttamaan sinänsä erinomaista tavoitetta. Erityisesti vapaa-ajan verkkokalastukseen ehdotetut rajoitukset ovat täysin riittämättömiä. Toinen iso epäkohta on äärimmäisen uhanalaisten lajien laintasoisen rauhoittamisen jättäminen pois esityksestä.Vuosikausien valmistelun jälkeen vapaa-ajan verkkokalastukseen ehdotetaan 240 verkkometrin rajoitusta, mikä vastaa kahdeksaa kalaverkkoa. Käytännössä kyse on siis lähes rajoittamattomasta verkkopyynnistä. ”240

Silakka ei kelpaa suomalaisille – saalis päätyy turkiseläinten rehuksi

Suomalaiset ammattikalastajat pyytävät silakkaa valtavat määrät, mutta suurin osa saaliista menee turkiseläinten rehuksi. WWF:n laskelmien mukaan elintarviketuotannon ulkopuolelle on pelkästään 2000-luvulla päätynyt pian miljardi kiloa silakkaa.Vielä vuosituhannen vaihteessa keskivertosuomalainen söi 1,2 kiloa silakkaa vuodessa, nykyisin enää 300 grammaa. Määrä vastaa muutamaa annosta. ”Silakka on hyvä ja vastuullinen valinta ruokalautaselle, sillä sen kantojen tila ja kalastus ovat kestävällä tasolla. Sen elintarvikekäyttöä pitäisikin lisätä selvästi”, WWF:n suojeluasiantuntija Matti

WWF: Aikeet koskiensuojelulain purkamiseksi vastuuttomia

Ympäristöjärjestö WWF vastustaa tiukasti aikeita purkaa niin sanottu koskiensuojelulaki, joka suojelee vapaita virtavesiä vesivoimarakentamiselta. Vesivoima on uusiutuvaa energiaa, mutta ympäristön kannalta erittäin haitallista. ”Vesi on uusiutuvaa, tuhotut ekosysteemit ja lajit eivät”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder toteaa.Suomen virtavesistöt on padottu laajasti. Koskiluonnon rippeiden turvana on ollut vuonna 1987 säädetty laki, jonka murtamiseen on viime aikoina ilmennyt halukkuutta. ”Vesivoimayhtiöt saattavat olla halukkaita vaikuttamaan lain uudelleenarviointiin, ja osan

WWF ja Soppa365 tarjoavat vastuullisia kalareseptejä

Silakka on ympäristön kannalta hyvä valinta, mutta mitä kaikkea siitä voi valmistaa? Sushia tekisi mieli, mutta voiko tonnikalaa syödä? Ympäristötietoisen kalansyöjän elämä helpottuu, kun WWF Suomi ja Sanoman yhteisöllinen ruokapalvelu Soppa365 yhdistävät voimansa ja tarjoavat suomalaisille syksyn aikana eettisiä ja herkullisia kalareseptejä.Soppa365-palvelussa julkaistavissa resepteissä on noudatettu WWF:n Kuluttajan kalaopasta, jonka tarkoituksena on helpottaa vastuullisten ostopäätösten tekemistä. ”Olemme innoissamme alkavasta yhteistyöstä. Vaikka suuri osa suomalaisista jo käyttää

WWF: Villin lohen suojelun vastustamiselle ei ole perusteita

Itämeren villin lohen suojelussa on otettu selviä edistysaskelia. Esimerkiksi Tornionjokeen on noussut kutemaan lohia ennätystahtia suojelutoimenpiteiden kiristämisen ansiosta. WWF Suomi pitää tärkeänä, ettei hyvältä tieltä poiketa tulevina vuosina. Itämeren villin lohen tilasta ja tulevaisuudesta keskusteltiin WWF:n SuomiAreenassa järjestämässä paneelissa.Useat Itämeren villit lohikannat olivat 1990-luvulla tuhon partaalla jokien patoamisen ja liikakalastuksen takia. Tänä vuonna lohia on noussut kutemaan Tornionjokeen ennätystahtia, jo yli 80 000 yksilöä. ”Pääsyy positiivisiin uutisiin

Kutsu seuraamaan WWF:n järjestämää lohikeskustelua SuomiAreenassa

Kädenvääntö Itämeren villin lohen tilasta ja tulevaisuudesta jatkuu kiivaana. WWF Suomi järjestää SuomiAreenassa 16. heinäkuuta Suuren lohikeskustelun, jossa ääneen pääsevät eri tahoja ja mielipiteitä edustavat kala-alan asiantuntijat. Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleiksi seuraamaan paneelia.Useat Itämeren villit lohikannat olivat 1990-luvulla tuhon partaalla jokien patoamisen ja liikakalastuksen takia. Tänä vuonna lohia on noussut kutemaan Tornionjokeen ja Simojokeen ennätystahtia, mutta onko hopeakyljen tulevaisuus turvattu? WWF:n järjestämässä paneelissa pohditaan ajankohtaisia

Kotimainen kirjolohi vihreälle listalle WWF:n Kuluttajan kalaoppaassa

WWF Suomen Kuluttajan kalaopas on päivitetty. Suomalainen kirjolohi on nyt suositeltavien, kestävien kalavalintojen joukossa.Kotimainen kirjolohi saa WWF:n Kuluttajan kalaoppaassa ensimmäistä kertaa vihreän valon. Kirjolohen kasvatusta ohjaa Suomessa tiukka ympäristölainsäädäntö ja lupajärjestelmä. Osin alan oman kehitystyön tuloksena kalankasvatuksen kuormitus on puoliintunut reilussa kymmenessä vuodessa. ”Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia on vähentänyt varsinkin ruokintatekniikoiden ja rehun koostumuksen kehittyminen. Lisäkasvun saavuttamiseksi tarvitaan yhä vähemmän kalaproteiinia”

MUISTUTUSKUTSU: WWF julkaisee uuden kalaoppaan 10.3.

WWF Suomen päivitetty Kuluttajan kalaopas julkaistaan maanantaina 10.3.2014. Se tarjoaa entistä tarkempaa tietoa Suomessa tarjolla olevien kalojen alkuperästä ja kalastuksen vastuullisuudesta. Tervetuloa lehdistötilaisuuteen! Aika: 10.3.2014 klo 13.00-15.00 Paikka: Flavour Studio (Kalasatama, Työpajankatu 2, Rakennus 1 D, Helsinki) Käsiteltäviä aiheita: · WWF:n Kuluttajan kalaoppaan uudet suositukset · Selvitykset ja perustelut suositusten taustalla · Lohikalat, tonnikalat ja silakka · Kalamarkkinoiden muutokset ja vastuullisuus Kysymyksiä, keskustelua ja aikaa

KUTSU: WWF julkaisee uuden kalaoppaan 10.3.

WWF Suomen päivitetty Kuluttajan kalaopas julkaistaan maanantaina 10.3.2014. Se tarjoaa entistä tarkempaa tietoa Suomessa tarjolla olevien kalojen alkuperästä ja kalastuksen vastuullisuudesta. Tervetuloa lehdistötilaisuuteen! Aika: 10.3.2014 klo 13.00-15.00 Paikka: Flavour Studio (Kalasatama, Työpajankatu 2, Rakennus 1 D, Helsinki) Käsiteltäviä aiheita: · WWF:n Kuluttajan kalaoppaan uudet suositukset · Selvitykset ja perustelut suositusten taustalla · Lohikalat, tonnikalat ja silakka · Kalamarkkinoiden muutokset ja vastuullisuus Kysymyksiä, keskustelua ja aikaa

WWF iloitsee: uhanalainen Saimaan nieriä rauhoitetaan

Valtioneuvosto on päättänyt asetuksella rauhoittaa äärimmäisen uhanalaisen Saimaan nieriän kaikelta kalastukselta. Päätös on merkittävä, sillä Saimaan nieriä on ensimmäinen Suomen uhanalaisista kaloista, joka rauhoitetaan kalastukselta. Lisäksi neljän muun lohikalan alamittaa nostetaan.Saimaan nieriä rauhoitetaan täydellisesti pyynniltä ensi vuoden alusta lähtien. Saimaan nieriä on yksi Suomen 12 uhanalaisesta kalalajista tai -muodosta, ja se on olemassa enää lähes pelkästään istutusten ansiosta.  Lisäksi äärimmäisen uhanalaisten meritaimenen ja järvilohen, erittäin uhanalaisen

WWF:n uusi ruokaopas johdattaa vastuullisiin ruokavalintoihin

Ruoka on merkittävin arkipäivän kulutusvalinta ympäristön kannalta. Valitsemalla vastuullisesti ja ympäristöystävällisesti tuotettua ruokaa jokainen voi vaikuttaa oman hyvinvointinsa lisäksi ympäristön tilaan ja edistää oikeudenmukaisuutta. WWF:n juuri julkaistu ruokaopas-verkkosivu paneutuu ruoan ympäristövaikutuksiin ja antaa käytännön vinkkejä arjen vastuullisiin valintoihin.Ruoka muodostaa noin 20 prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, saman verran kuin liikenne. Ruoantuotantoon myös käytetään selvästi enemmän maa-alaa kuin mihinkään muuhun ihmistoimintaan ja se

Tutkijoiden suositukset ja Suomen kanta lohikiintiöistä jäivät huomiotta EU:ssa

EU:n maatalous- ja kalastusministerit neuvottelivat tänään ensi vuoden lohenkalastuskiintiöksi Itämeren pääaltaalle ja Pohjanlahdelle noin 106 000 lohta. Suomenlahden kiintiötä puolestaan pienennettiin 15 prosentilla edellisvuodesta noin 13 000 loheen. Kiintiöt ovat jälleen merkittävästi tutkijoiden suositusta korkeampia.Suomi ja Ruotsi ajoivat pienempää lohikiintiötä, joka olisi ollut lähempänä Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) suositusta. Euroopan komission alkuperäisestä esityksestä, 108 000 lohesta, leikattiin kuitenkin lopulta pois vain kaksi prosenttia. ICES:n parhaaseen

Uudet ravintosuositukset säästävät ympäristöä

Eilen julkistetut uudet pohjoismaiset ravintosuositukset ovat hyväksi myös ympäristölle. Punaisen lihan osuutta pitäisi suositusten mukaan vähentää ja kalan osuutta lisätä. Lihan, ja erityisesti naudanlihan tuotannon, kielteiset ympäristövaikutukset ovat elintarvikkeista suurimpia. Ympäristön kannalta parasta olisi lisätä kestävästi kalastetun kalan, esimerkiksi kotimaisten pikkukalojen, kulutusta. Roskiin heitetyn syömäkelpoisen ruoan osuutta on myös varaa pienentää: jokainen suomalainen heittää roskiin keskimäärin 23 kiloa syömäkelpoista ruokaa vuosittain.Jatkuvasti kasvava lihan kysyntä

WWF: Silakkaa voitaisiin syödä yli viisinkertainen määrä nykytasoon verrattuna

Silakan syönti on romahtanut Suomessa, ja suurin osa silakkasaaliista menee nykyisin turkiseläinten rehuksi. Silakka on kuitenkin hyvä ja vastuullinen valinta ruokalautaselle, koska sen kantojen tila ja kalastus ovat kestävällä tasolla. WWF innostaa suomalaisia syömään enemmän silakkaa Helsingin Silakkamarkkinoilla 6. lokakuuta.Vielä vuosituhannen vaihteessa suomalaiset söivät silakkaa 1,2 kiloa vuodessa henkeä kohti, mutta nykyisin enää vain 300 grammaa. Määrä vastaa vain muutamaa silakka-annosta vuodessa. Esimerkiksi kasvatettua lohta syödään henkeä kohti jopa 4,2 kiloa ja tonnikalaakin 1,

Vaellussiika vaihtoi väriä WWF:n kalaoppaassa

WWF on päivittänyt Kuluttajan kalaoppaansa suositusta vaellussiian osalta. Laji on siirretty oppaan punaiselta eli vältettävien lajien listalta keltaiselle eli harkiten käytettävien listalle. Muutoksen mahdollisti kauan kaivattu siiankalastuksen säätely- ja tutkimusohjelma, jota koskeva asetus astui voimaan tänään.Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen tavoitteena on uhanalaisten luonnossa lisääntyvien vaellussiikakantojen sekä muiden merellisten siikakantojen tilan parantaminen. Lisäksi laaditaan tutkimusohjelma siikakannoista ja siiankalastuksesta. Tutkimustuloksia käytetään perusteena,

Selvitys: Kalakaupan vastuullisuus lisääntynyt WWF:n kalaoppaan julkaisuvuosina

Tuoreen selvityksen mukaan merkittävä osa suomalaisista kalaa myyvistä yrityksistä on viime vuosina kehittänyt määrätietoisesti kalavalikoimiensa vastuullisuutta. Yritykset ovat käyttäneet työkaluna muun muassa WWF:n Kuluttajan kalaopasta ja jättäneet pois valikoimistaan esimerkiksi uhanalaisia lajeja. Suomalaisten kanta tukee yritysten valitsemaa linjaa: selvä enemmistö kansasta haluaa uhanalaiset kalat pois kauppojen tiskeiltä.WWF Suomen teettämää selvitystä varten lähetettiin 26 kalakaupan yritykselle kysely, jolla kartoitettiin kalavalikoimissa tapahtuneita muutoksia vuosina 2005–2012.

WWF: Kalojen suojelun parantamiseen monia älykkäitä ratkaisuja

WWF Suomi katsoo, että kalojen suojelussa on siirryttävä sanoista tekoihin, ja esittää keinoja, joilla uhanalaisten kalalajien tilannetta voitaisiin parantaa. WWF vaatii myös toimintakulttuurin täyskäännöstä maa- ja metsätalousministeriöltä, jossa asiantuntijoiden esitysten sivuuttamista näyttää tapahtuneen jo 1990-luvulla.”Kalastusasioiden siirtäminen maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön ei ole saanut kannatusta puolueiden eduskuntaryhmiltä, joten nyt tarvitaan niin kutsuttuja fiksuja ratkaisuja”, sanoo WWF Suomen meriasiantuntija Sampsa Vilhunen. Mahdollisuuksia on

Suomalaiset: äärimmäisen uhanalaiset kalalajit on rauhoitettava kalastukselta

Lähes 90 prosenttia suomalaisista haluaisi, että Suomen äärimmäisen uhanalaiset kalat rauhoitettaisiin kalastukselta. Tämä kävi ilmi WWF Suomen Think if Laboratories –tutkimusyrityksellä teettämästä kyselystä. Todellisuus on kaukana suomalaisten tahtotilasta. Kalojen suojelun vaikeus näkyy ajankohtaisena esimerkiksi Savitaipaleen Kuolimojärvellä, jossa kalastusalue ei pystynyt suojelemaan Saimaan nieriöitä niille vahingolliselta ammattikalastukselta.Think If Laboratories -tutkimusyrityksen tuottamaan gallupkyselyyn vastasi lähes 2200 yli 18-vuotiasta suomalaista. Suomalaisilta kysyttiin

Uhanalaisten haiden ja rauskujen kauppaa tiukennetaan tuntuvasti

Bangokissa meneillään olevan CITES-kokouksen viimeisenä päivänä hyväksyttiin päätös tiukentaa viiden uhanalaisen hailajin sekä molempien paholaisrauskulajien kansainvälistä kauppaa.Uhanalaisten eläinten kansainvälistä kauppaa säätelevään CITES-sopimukseen lisättiin tänään valkopilkkahai, sillihai sekä kolme vasarapäähailajia. Lajien kannat ovat taantuneet jatkuvasti kaupallisen pyynnin takia. Nyt niiden myynnistä tulee luvanvaraista. ”Näillä lajeilla käytävän kaupan saaminen kansainvälisten säädösten piiriin on valtava edistysaskel niiden säilymisen kannalta. Seuraava askel on varmistaa

Itämerestä nostettiin yli 130 kilometriä vaarallisia haamuverkkoja

Puolalaiset ja liettualaiset kalastajat keräsivät viime vuoden aikana Itämerestä yhteensä 22 tonnia kadonneita ja hylättyjä kalaverkkoja. Niin kutsutut haamuverkot verottavat Itämeren kalansaalista sekä tappavat lintuja ja merinisäkkäitä. Hylättyjä verkkoja helposti keräävistä kohteista on koottu interaktiivinen kartta, jonne kuka tahansa Itämerellä liikkuva voi täydentää tietoja.Viime vuonna Itämerestä kerättyjen haamuverkkojen yhteenlaskettu pituus on noin 135 kilometriä, mikä vastaa matkaa Helsingistä Kotkaan. Verkkojen kerääminen toteutettiin osana WWF Puolan, Liettuan luonnonsäätiön ja

WWF: Esitys vaellussiian kalastuksen säätelystä jättää paljon toivomisen varaa

Uhanalaisen vaellussiian kestävää kalastusta käsitellyt työryhmä on saanut työnsä päätökseen. Ryhmässä mukana ollut WWF Suomi katsoo, että työryhmän esittämä ohjelma on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei ole riittävä. WWF ottaa uudet toimet huomioon arvioidessaan villin vaellussiian listausta Kuluttajan kalaoppaassa.Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli antaa esityksiä siitä, miten merellisten siikakantojen kalastuksen kestävyyttä voitaisiin parantaa. Syyskuussa aloittaneessa työryhmässä mukana ollut WWF allekirjoitti työryhmän mietinnön, mutta jätti siihen

Iso valliriutta vaarassa menettää UNESCOn maailmanperintökohde -statuksensa

Australian hallituksen heikko toiminta suojeluasioissa vaarantaa Ison valliriutan aseman yhtenä maailman luonnonperintökohteista. Tätä mieltä ovat WWF Australia ja australialainen meriensuojelujärjestö Australian Marine Conservation Society, jotka ovat osana valliriutan suojelukampanjaansa arvioineet Queenslandin osavaltion ja Australian toimia.UNESCO antoi viime vuonna Australialle määräajan, jonka puitteissa sen tuli parantaa merkittävästi Ison valliriutan suojelua ja hoitoa. Epäonnistuminen tehtävässä vaarantaisi UNESCOn mukaan koralliriutan aseman yhtenä maailmanperintökohteista.

WWF: Uhanalaiset kalat yhä vailla lain suojaa

Rauhoitetun perhosen surmaamisesta voi joutua maksamaan tuhansien eurojen korvauksen, mutta uhanalaista kalaa voi Suomessa pyytää ilman rajoituksia. WWF toistaa parin vuoden takaisen vetoomuksensa maa- ja metsätalousministeriölle ja vaatii, että äärimmäisen uhanalaisia kalalajejamme suojeltaisiin yhtä tehokkaasti kuin muitakin eläinlajeja.WWF Suomi vetoaa maa- ja metsätalousministeriöön Suomen uhanalaisimpien kalalajien ja -kantojen rauhoittamiseksi. WWF lähetti tällä viikolla ministeri Jari Koskiselle kirjeen, jossa se tuo esille huolensa äärimmäisen uhanalaisten järvilohen, Saimaan

Hakusi ei tuottanut tuloksia
Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
Takaisin alkuun

Multimedia

Youtube

Twitter