Ravinnetutkimuksella suuri merkitys suomalaisen ruoantuotannon kehitykselle

Report this content

Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä on tutkittu lannoitteiden vaikutusta viljelyyn jo 60 vuotta. Tutkimustyön ansiosta on voitu kehittää innovatiivisia viljely- ja lannoitusratkaisuja sekä Suomen haastaviin kasvuoloihin räätälöityjä lannoitteita. Kotkaniemessä tehdään tiivistä yhteistyötä viljelijöiden, tutkimuslaitosten ja ruokaketjun toimijoiden kanssa.

Nykyisin tutkimuksen yksi tärkeä tavoite on kehittää lannoitevalikoimaa ja menetelmiä, jotka  mahdollistavat viljelijälle runsaan ja laadukkaan sadon, vastaten samalla ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Tärkeä osa tutkimusta on typenkäytön tehokkuuden parantaminen sekä kierrätyslannoitetutkimus.

Kotkaniemen pelloilla on viljoilla, nurmella ja öljykasveilla käynnissä 50 kenttäkoetta 3000 koeruudulla. Kokeissa selvitetään lannoitustasojen ja viljelytekniikan vaikutusta eri viljelykasveille sekä kasvin kykyä hyödyntää ravinteita eri muokkaustavoilla. Tutkimusaseman pelloilla sijaitsevat pitkäaikaiset fosfori- ja kaliumkokeet tuovat arvokasta tietoa ravinteiden merkityksestä sadon määrään ja laatuun sekä maan viljavuuden kehitykseen.

Typenkäytön tehokkuus keskiössä

”Lannoituksen tulisi aina perustua kasvin todelliseen tarpeeseen ja lannoituksen jakaminen on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi tehostaa typen käyttöä, kertoo Kotkaniemen tutkimusaseman esimies Juha Liespuu.

Lannoitusta jaettaessa pääosa ravinteista annetaan kasvin käyttöön kylvettäessä ja mahdollinen lisätyppi annetaan kasvukaudella kasvuston tarpeen mukaan, sääolot huomioiden. Lannoituksen jakaminen on parantanut typenkäytön tehokkuutta viljoilla keskimäärin 10 prosenttia verrattuna keväiseen kylvölannoitukseen, jolloin kaikki ravinteet annetaan kerralla.

Ravinteiden tehokasta käyttöä voidaan parantaa myös hyödyntämällä uutta teknologiaa. Kotkaniemessä testataan työkaluja, kuten Yara N-Sensoria, Yara N-Testeriä ja satelliittipohjaista Atfarmia, joiden avulla voidaan mitata kasvustoa ja optimoida typpilannoitus tarpeen mukaiseksi.

Viljelykasvin tarpeen mukaisella lannoituksella varmistetaan suuri ja laadukas sato. Hyvän sadon myötä optimoidaan peltomaan käyttö ja vapautetaan pinta-alaa biodiversiteetin lisäämiselle.

Kierrätyslannoitteet perustuvat tutkimukseen

Kotkaniemessä tehdään kierrätyslannoitteiden kehitystyötä ja luodaan niiden käyttöön liittyvää agronomista tietoa. Viljoilla kokeillaan tänä vuonna muun muassa erilaisia kierrätys- ja mineraalilannoitteiden yhdistelmiä, joilla optimoidaan ravinteiden vapautumista hyvän sadon saamiseksi. Yksi optimoinnin kohde on kierrätyslannoitteiden suositeltavan käyttömäärän selvittäminen.

Maataloustutkimus viljelijöiden tukena myös tulevaisuudessa

Pohjoinen sijainti asettaa suomalaiselle maataloudelle monia erityispiirteitä, joiden takia viljely on tehtävä täällä eri tavalla kuin muualla maailmassa. Ilmastonmuutos asettaa myös omat haasteensa, joihin maatalouden on sopeuduttava ja vastattava. On tärkeää, että maataloustutkimus säilyy Suomessa vahvana. Näin viljelijät saavat jatkossakin tietoa, mitkä viljelytekniset ratkaisut ovat parhaita juuri Suomen erityislaatuisiin ja muuttuviin olosuhteisiin.

Juha Liespuu, Yara Kotkaniemen tutkimusaseman esimies, puh 050 369 9522

Yara on maailmanlaajuinen lannoitteiden, teollisuuskemikaalien ja ympäristöratkaisujen tuottaja. Suomessa Yaralla on tehtaita Siilinjärvellä, Uudessakaupungissa ja Kokkolassa sekä kierrätyslannoitteita valmistavat tuotantolaitokset Nokialla ja Viitasaarella. Siilinjärvellä sijaitsee myös Länsi-Euroopan ainoa fosfaattikaivos, josta saadaan maailman puhtainta fosfaattia lannoitteiden raaka-aineeksi. Kotkaniemen tutkimusasemalla kehitetään viljelyratkaisuja maanviljelyn kannattavuuden ja kestävyyden parantamiseksi. Olemme osana suomalaista elintarvikeketjua tuottaneet lannoitteita yli 100 vuotta. Yara työllistää Suomessa suoraan noin 900 henkeä ja kokonaisuudessaan työllisyysvaikutus on reilu 4500 henkeä. www.yara.fi

Tilaa

Multimedia

Multimedia