Finland

Jaa

Yhteyshenkilöt


  • Mechelininkatu 1a, 00180 Helsinki
    010 215 111
    010 215 2126
    http://www.yara.fi
    • Valitse ajanjakso -
    Avainsanat ( Aktiivinen)

    Reilu Teko -säkkikeräys juhlii 50-vuotisjuhlavuotta kaikkien aikojen ennätystuloksella

    Suomen pisimpään jatkunut maatalousmuovin kierrätyskampanja, Reilu Teko -säkkikeräys, saavutti tänä kesänä kaikkien aikojen ennätyksen: 916 000 kiloa lannoite-, rehu- ja siemensäkkimuovia palautettiin kierrätykseen maatiloilta eri puolilta Suomea.Reilu Teko on 4H-järjestöjen, Yara Suomen ja yhteistyökumppaneiden yhteinen ympäristöteko, jossa viljelijät tuovat tyhjät lannoite-, siemen- ja suursäkit paikallisiin 4H-yhdistysten keräyspisteisiin. Keräyspisteitä hoitavat palkatut 4H-nuoret. Säkit kuljetetaan Lassila & Tikanojalle, joka vastaa muovin kierrätyksestä ja uusiokäytöstä. Säkkimuovista

    Yara investoi Uudenkaupungin tehtaalle 23 miljoonaa euroa

    Yara panostaa vahvasti Uudenkaupungin tehtaan tulevaisuuteen toimipaikan juhliessa 60-vuotista taivaltaan. Yhtiö investoi 23 miljoonaa euroa lannoitetehtaan uusiin reaktoreihin, mikä vahvistaa tehtaan roolia turvallisuuden, laadun ja kasvun edelläkävijänä.Valmistelutyöt ovat jo alkaneet, ja uuden reaktorirakennuksen rakentaminen käynnistyy syksyllä 2025. Investointi valmistuu toukokuussa 2027. Uusien reaktoreiden myötä lannoitetehdas 1:n vuosituotanto kasvaa noin 50 000 tonnilla eli kymmenen prosenttia nykyisestä kapasiteetista.  Reaktoreiden tehtävänä on muuntaa ravinteet kasveille

    Lannoituksen peltopäästöjä selvittänyt hanke paljasti viljelijän työn ilmastohaasteet

    Yaran lannoituksen peltopäästöjä selvittänyt hanke on valmistunut. Tulokset tuovat esiin viljelijöiden arjen haasteet viljelyn päästöjen vähentämisessä: laadukasta ja runsasta satoa edistävät sääolosuhteet lisäävät myös kasvihuonekaasupäästöjen riskiä. Suurempi sato kuitenkin pienensi päästöjen määrää tuotettua satokiloa kohden.Kaksivuotisessa hankkeessa 2023–2024 selvitettiin, miten typpilannoituksen ajoituksella ja jakamisella voidaan vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen määrään ja hiilensidontaan kevätviljalla ja apilapitoisella nurmella. Hanke toteutettiin Yaran Kotkaniemen

    Reilu Teko -säkkikeräys on kierrättänyt muovia ja työllistänyt nuoria jo 50 vuotta

    Vuonna 1975 alkanut Reilu Teko -säkkikeräys on pitkäaikaisimpia kierrätystekoja. Keräyksessä varmistetaan, että maatalouden lannoite-, rehu- ja siemensäkkimuovit päätyvät kiertoon ja uusiokäyttöön. Samalla keräys työllistää nuoria ympäri Suomen.Keräyksen historian aikana on kierrätetty yhteensä jo noin 42 miljoonaa kiloa maatalouden muovia. Määrä vastaa 35 miljoonaa suursäkkiä. Jos säkit asetettaisiin jonoon pitkittäin, jono kiertäisi maapallon ympäri lähes kaksi kertaa.  Reilu Teko -keräyksessä viljelijät tuovat tyhjät lannoite-, siemen- ja rehusäkit paikallisiin 4H-yhdistysten

    Yaran vähähiiliset lannoitteet osaksi Fazerin uudistuvaa viljelyohjelmaa

    Fazer uudistaa viljelyohjelmaansa ja investoi kestävän viljelyn edistämiseen. Osana uudistusta Fazer ja Yara ovat allekirjoittaneet pitkäaikaisen sopimuksen vähähiilisten lannoitteiden ja täsmäviljelyä edistävien työkalujen käyttöönotosta."Yhteistyö eri toimijoiden välillä on keskeisessä roolissa ruokaketjun päästövähennystavoitteiden edistämisessä. Olemme iloisia nyt käynnistyvästä yhteistyöstä, jossa Yaran vähähiiliset lannoitteet ovat osa viljelyohjelmaa, jota Fazer vie määrätietoisesti eteenpäin”, sanoo Yara Suomen kaupallinen johtaja Roland Westerberg. Fazerin ohjelmassa mukana

    Lannoittamalla metsistä jälleen hiilinielu

    Metsänlannoitus on nopein tapa lisätä puuston kasvua ja sitä kautta kasvattaa metsien hiilinieluja. Oikein kohdennetulla kasvatuslannoituksella voidaan saada merkittäviä tuloksia ja kasvattaa metsistä taas hiilinielu jo alle kymmenessä vuodessa.Metsäteho on julkaissut uuden paikkatietoaineiston, jonka avulla metsänlannoitukset voidaan aiempaa paremmin kohdentaa sellaisille alueille, joilla lannoituksen kasvua ja hiilensidontaa lisäävät vaikutukset ovat voimakkaimmat ja lannoituksen ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Aineiston mukaan lannoitusta voidaan hyödyntää 1,4 miljoonan hehtaarin

    Yara Siilinjärvelle myönnetty Louhi-tasa-arvopalkinto

    Women in Mining Suomi ry (WiM Suomi) on yhdessä riippumattoman tuomariston kanssa myöntänyt Louhi-tasa-arvopalkinnon Yara Siilinjärvelle.Palkinto on tänä vuonna myönnetty yritykselle, joka on tehnyt pitkäjänteistä työtä tasa-arvon, monimuotoisuuden ja osallistamisen puolesta. WiM Suomen puheenjohtaja Hanna Junttila kertoo palkinnon perusteluista näin: "Yara on panostanut näkyvästi tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden edistämiseen. Yaran joustavat perhevapaat helpottavat työn ja muun elämän yhteensovittamista. Erittäin positiivista, että tällaiseen panostetaan." Palkinto

    Yaran vähähiilinen lannoite osaksi Lantmännenin kestävän viljelyn ohjelmaa

    Maatalousosuuskunta Lantmännen ottaa Yaran tuottaman vähähiilisen lannoitteen osaksi kestävän viljelyn ohjelmaansa Suomessa. Lannoite vähentää merkittävästi viljelyn hiilidioksidipäästöjä.Vähähiiliset lannoitteet tuotetaan uusiutuvasta ammoniakista, jossa maakaasusta saatava vety on korvattu uusiutuvalla energialla  tuotetulla vedyllä. Käytännössä vety tuotetaan hajottamalla vesi elektrolyyttisesti vedyksi ja hapeksi vesi- tuuli- tai aurinkoenergian avulla. Yara tuottaa uusiutuvaa vetyä ja ammoniakkia vesivoiman avulla uudella pilottilaitoksellaan Norjan Porsgrunnissa. Vähähiilisten

    Yaran Siilinjärven kaivoslaajennuksen YVA-selostus julkaistu

    Pohjois-Savon ELY-keskus on tänään 1.8.2024 kuuluttanut Yaran Siilinjärven kaivostoiminnan laajentamista koskevan ympäristövaikutusten arviointiselostuksen.Yara on käynnistänyt selvitykset Siilinjärven kaivostoiminnan laajentamisesta, koska nykyisen luvan mukainen kaivostoiminta on mahdollista enää noin 10 vuotta. Toiminnan jatkuminen vuoden 2035 jälkeen vaatii uusien malmivarojen hyödyntämistä sekä lisätilavuutta sivukiven ja rikastushiekan läjitysalueille. Laajennus mahdollistaisi Yaran toiminnan jatkumisen Siilinjärvellä 2060-luvun puoliväliin saakka. Yhteistyö ja osallistaminen

    Kesäharjoittelijoiden palkkaaminen on toimiva tapa löytää hyviä osaajia

    Yara Suomi palkkaa vuosittain noin 100 kesäharjoittelijaa ja niistä 30 on aloittanut Uudenkaupungin tehtaalla. Harjoittelijoiden palkkaamisesta on muodostunut erittäin toimiva ja tehokas tapa löytää hyviä osaajia.Usean harjoittelijan palkkaaminen mahdollistaa se, että Yaran Uudenkaupungin tehtaalla menee hyvin ja tuotanto käy täysillä. Uudessakaupungissa valmistetuille laadukkaille lannoitteille on kysyntää myös maailmalla. Vuonna 2023 Ukin toimituksista 86 prosenttia suuntautui vientiin 42 eri maahaan. Suurimmat vientimaat olivat Ruotsi, Tanska, Brasilia ja Kiina. Omassa satamassamme

    Yara Suomen tehtaiden välinen rautatieliikenne ajetaan nyt täysin sähkövedolla

    Yaran Siilinjärven ja Kokkolan tehtaiden välinen rautatieliikenne ajetaan nyt sataprosenttisesti sähkövedolla Iisalmi – Ylivieska -rataosuuden sähköistämisen valmistuttua. Tämän myötä Yara Suomen tehtaiden väliset rautatiekuljetukset hoidetaan nyt lähes päästöttömästi."Radan sähköistys parantaa sekä toimintavarmuutta että rautatielogistiikan tehokkuutta. Siilinjärvi-Kokkola välisen rautatieyhteyden merkitys Yaran Siilinjärven toimipaikalle on lisäksi kasvanut sen jälkeen, kun Saimaan kanavan käyttö on loppunut", toteaa Yaran Siilinjärven tehtaanjohtaja Tuomas Girsén. Sähköveto on

    Helsingin Myllyn kaurankuoret hyötykäyttöön Yaran kierrätyslannoitteissa

    Yara ja Helsingin Mylly ovat sopineet Helsingin Myllyn kaurankuorijauhon toimittamisesta Yaran kierrätyslannoitteiden raaka-aineeksi.Yaran kierrätyspohjaisissa peltolannoitteissa raaka-aineena käytetään teollisuuden puhtaita sivuvirtoja, joista yksi on Helsingin Myllyn kaurankuorijauho. Kaurankuori parantaa lannoitteen fyysistä laatua. ”Olemme tosi tyytyväisiä tästä yhteistyöstä. Puhtaiden raaka-aineiden hankinta on avainasemassa kierrätyslannoitteiden tuotannossa ja Helsingin Myllyllä on sekä toimituskykyä että toimitusvarmuutta. Kaurankuorien ja muiden puhtaiden sivuvirtojen käyttö

    Yara ja Rauanheimo yhteistyöhön Kotkan Mussalon satamassa

    Yara Suomi ja Rauanheimo ovat solmineet pitkäkestoisen sopimuksen alkuainerikin käsittelystä ja varastoinnista Kotkan Mussalon satamassa. Vuodesta 2025 lähtien Yara kuljettaa Siilinjärven lannoitetuotannossa tarvittavan alkuainerikin Mussalon sataman kautta.Sopimus liittyy Yaran Siilinjärven rikkihappotuotannon uudistukseen. Rikkihappotuotannossa käytetään tällä hetkellä raaka-aineena Pyhäsalmen kaivoksen sivutuotteena syntynyttä pyriittiä, mutta uudistuksen jälkeen rikkihapon valmistus tulee perustumaan alkuainerikin polttoon. Alkuainerikki on öljyjalostuksen sivutuote ja sen saatavuus on

    Yara ja Kokkolan Energia ovat solmineet sopimuksen LNG:n toimittamisesta

    Yaran Kokkolan tehtailla raskas polttoöljy tullaan korvaamaan nesteytetyllä maakaasulla, LNG:llä. Yara ja Kokkolan Energia ovat 17.10.2023 solmineet sopimuksen LNG:n toimittamisesta. Yara tulee siirtymään täysimääräisesti LNG:n käyttöön Kokkolan Energian rakentaman terminaalin ja kaasuverkon valmistumisen jälkeen vuonna 2025.”Kokkolan Energian yhteisterminaalin ja kaasuverkon avulla saamme luotua alueelle luotettavan infrastruktuurin vähäpäästöisemmän energialähteen käytölle Kokkolan teollisuuspuistossa.”, kertoo tehtaanjohtaja Miika Uusitalo. Vuonna 2021 Yara käynnisti

    Yaran Uudenkaupungin tehtaan kipsikasan fosforirippeet pestään pois

    Yaran Uudenkaupungin tehtaan kipsikasan pesuhanke on käynnistynyt. Tavoitteena on, että uuden menetelmän avulla saadaan poistettua kasan viimeisetkin pienet fosforipäästöt.Pesuprosessi etenee niin, että kipsikasalta suotautuvat sadevedet kerätään ja käsitellään Yaran jätevedenpuhdistamolla, jossa fosfori otetaan talteen. Tämän jälkeen puhdistettu vesi pumpataan takaisin kipsikasalle imeytysaltaiden kautta. Pesuhanke on pitkä prosessi ja kestää useita vuosia. Ensimmäinen vedenpuhdistusvaihe kestää 3-5 vuotta, jonka jälkeen kipsikasalle tullaan johtamaan myös tehdasalueella syntyvää

    Yara avaa uuden lannoitekauden

    Hinnat laskevat merkittävästi viime kauden aloituksesta.Tänään avautuva uusi lannoitekausi käynnistyy viime vuoden aloitushintaan nähden noin 300 euroa alhaisemmalta tasolta. Talven huippuhinnoista on tultu alle puoleen. Lannoitteiden hinnanmuutoksen taustalla ovat muun muassa kysynnän ja tarjonnan sekä raaka-aineiden hintojen muutokset maailmanmarkkinoilla.  ”Ravinteiden maailmanlaajuinen kysyntä ja tarjonta on paremmassa tasapainossa, mikä on laskenut lannoitteiden hintoja merkittävästi talvesta lähtien. Hinnat ovat nyt kauden alussa samalla tasolla kuin kesällä 2021”, toteaa Yara

    Yaran Kokkolan tehtaalle myönnetty Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinto

    Turvallisuuspalkinto myönnettiin Yaran Kokkolan tehtaalle keskisuurten yritysten sarjassa. Tehtaalla on toimittu lähes kaksi vuotta yhtäjaksoisesti ilman tapaturmia. Tulokseen on vaikuttanut vahvan turvallisuuskulttuurin luominen systemaattisella ja ennakoivalla työllä.Yaran Kokkolan tehtaan työntekijät ja urakoitsijat ovat toimineet yli 720 päivää yhtäjaksoisesti ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia. Yaran turvallisuuskulttuurin ytimessä on Safe by Choice -toimintamalli, jonka käyttöönotosta on tänä vuonna kulunut 10 vuotta. Toimintamallin ytimessä on, että jokainen työntekijä sitoutuu

    Yara käynnistää tutkimushankkeen lannoituksen peltopäästöjen selvittämiseksi

    Yara on käynnistänyt uuden tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on selvittää, millä toimilla voidaan vaikuttaa viljelyn kasvihuonekaasupäästöihin ja hiilen sidontaan. Hanke toteutetaan Yaran Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä yhteistyössä HKScanin ja Fazerin kanssa.Kaksivuotisessa hankkeessa testataan, miten eri lannoitusohjelmat ja viljelytoimet vaikuttavat typenkäytöstä aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin kevätvehnällä ja nurmilla. Mittaamalla hiilidioksidi-, typpioksiduuli-  ja metaanipäästöjä selvitetään päästöjen määrä ja ajoittuminen. Lisäksi mittauksilla selvitetään vaikutuksia

    Yara investoi 235 miljoonaa euroa Siilinjärven rikkihappotuotantoon

    Yara on päättänyt investoida Siilinjärven rikkihappotuotannon uudistukseen yhteensä 235 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana. Muutosprojektin yhteydessä tuotantoprosessi yksinkertaistuu, tuotannon luotettavuus paranee ja lämmön talteenotto tehostuu.Rikkihappoa tarvitaan fosforihapon, lannoitteiden ja rehufosfaattien valmistuksessa. Se on siten merkittävä kemikaali huoltovarmuuden kannalta. Rikkihappotuotannossa raaka-aineena käytetään tällä hetkellä Pyhäsalmen kaivoksen sivutuotteena syntynyttä pyriittiä, jota riittää vielä noin viisi vuotta. Sen jälkeen rikkihapon valmistus tulee

    Kierrätys- ja mineraalilannoitteiden yhdistelmäkäytöllä lupaavia tuloksia

    Yara on tutkinut YaraSuna-peltolannoitteita ja niiden sisältämien ravinteiden liukoisuutta Yaran Hanninghofin tutkimuskeskuksessa Saksassa ja kenttäolosuhteissa Yaran Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä. Tutkimuksissa on selvitetty kierrätyslannoitteiden tehokkuutta mineraalilannoitteisiin verrattuna sekä niiden yhdistelmäkäyttöä. Kierrätys- ja mineraalilannoitteiden yhdistelmäkäytöstä on saatu lupaavia tuloksia.Kotkaniemessä tehdyissä tutkimuksissa saatiin parhaimmillaan kierrätys- ja mineraalilannoitteiden yhdistelmälannoituksella 7700 kg/ha:n sato kauralla (kuvaaja 1). Kokeessa

    Yaran Uudenkaupungin typpihappotehtaan päästöt pienenivät 95 prosenttia

    Yaran Uudenkaupungin typpihappotehtaalla otettiin elokuussa käyttöön uusi prosessikattila. Reilun kahden kuukauden käytön jälkeen tehtaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet 95 prosenttia.Reilu viisi metriä halkaisijaltaan olevan kattilan asennus vaati tehdasrakennuksen muutostöitä ja asennuksineen prosessikattila oli 12 miljoonan euron investointi. ”Tavoitteena oli, että uuden kattilan avulla saataisiin aikaan noin 90 prosentin päästövähennys. Alustavien tulosten pohjalta voimme todeta, että tavoite on ylittynyt ja olemme tulokseen erittäin tyytyväisiä”, toteaa tehtaanjohtaja Teija

    Ravinnetutkimuksella suuri merkitys suomalaisen ruoantuotannon kehitykselle

    Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä on tutkittu lannoitteiden vaikutusta viljelyyn jo 60 vuotta. Tutkimustyön ansiosta on voitu kehittää innovatiivisia viljely- ja lannoitusratkaisuja sekä Suomen haastaviin kasvuoloihin räätälöityjä lannoitteita. Kotkaniemessä tehdään tiivistä yhteistyötä viljelijöiden, tutkimuslaitosten ja ruokaketjun toimijoiden kanssa.Nykyisin tutkimuksen yksi tärkeä tavoite on kehittää lannoitevalikoimaa ja menetelmiä, jotka  mahdollistavat viljelijälle runsaan ja laadukkaan sadon, vastaten samalla ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Tärkeä osa tutkimusta on

    Yaran Uudenkaupungin tehtaan kipsikasan pesu käynnistymässä

    Yaran Uudenkaupungin tehtaan kipsikasan pesuhanke on käynnistynyt. Tavoitteena on, että uuden menetelmän avulla saadaan poistettua kasan viimeisetkin pienet fosforipäästöt.Kipsikasan pesu toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kerätään kipsikasalta suotautuvat sadevedet ja käsitellään ne Yaran jätevedenpuhdistamolla fosforin poistamiseksi. Puhdistettu vesi pumpataan takaisin kipsikasalle imeytysaltaiden kautta. Ensimmäinen vaihe kestää 3-5 vuotta. Toisessa vaiheessa kipsikasalle johdetaan myös tehdasalueella syntyvää puhdasta vettä. ”Parhaillaan kipsikasalle rakennetaan

    Hakusi ei tuottanut tuloksia
    Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
    Takaisin alkuun

    Tilaa