TraP -tutkimushankkeen seurantatulokset vahvistavat: Kipsi vähentää fosforivalumaa 60 prosenttia

Vuonna 2008 alkanut TraP -tutkimushankkeen seurantatulokset ovat valmistuneet.  Hanke testasi kipsipohjaisia ratkaisuja maatalouden fosforikuorman vähentämiseksi. MTT:n ja SYKE:n tulosten mukaan pellon kipsikäsittelyllä pystytään estämään jopa 60 prosenttia fosforin huuhtoutumisesta. Seurantatulokset osoittavat, että kipsin vaikutus kestää ainakin kolme vuotta. Kipsi vähentää myös orgaanisen hiilen huuhtoutumista ja näin ollen hiilidioksidipäästöjä. Kipsin käytöllä päästään lähelle Suomen Saaristomeren valuma-alueen fosforikuorman vähennystavoitetta.

Maatalouden aiheuttaman rehevöitymisen suurimpana syynä pidetään eroosion aiheuttamaa sameaa valumavettä, joka kuljettaa maahiukkasten mukana fosforia vesistöihin. Fosforipitoista maata siirtyy näin veden mukana järviin ja mereen. TraP -tutkimushanke testasi kipsipohjaisia ratkaisuja maatalouden fosforikuorman vähentämiseksi tutkimuskentillä sekä valuma-alueella yhteistyössä 12 maanviljelijän kanssa.

Kipsi osoittautui tehokkaaksi ratkaisuksi sitoa fosfori peltoon kasvien käytettäväksi sen sijaan, että se kulkeutuisi vesistöihin aiheuttaen rehevöitymistä. Kipsi liukenee ja imeytyy maaperään, parantaa maan rakennetta ja sitoo myös liukoista fosforia. Käsitelty maaperä kestää paremmin sateen ja sulavan lumen aiheuttamia vesivirtauksia vähentäen eroosiota ja siten fosforin valumista vesistöihin.

Yaran yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat olleet Suomen ympäristökeskus SYKE, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, TTS-tutkimus, Luode Consulting Oy ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.

MTT:n ja SYKE:n tulokset todistavat kipsikäsittelyn tehokkuuden
SYKE tutki kipsikäsittelyä Nummenpäässä 100 hehtaarin alueelta, jossa maahiukkasiin sitoutuneen fosforin kulkeuma pieneni 64 prosenttia ja liuenneen fosforin huuhtoutuminen kolmanneksella. Vastaavaa muutosta ei tapahtunut läheisellä vertailuvaluma-alueella, jossa kipsiä ei käytetty. Syksyllä 2011, kolme vuotta kipsin levityksen jälkeen, kipsin vaikutus alkoi vähentyä.

MTT:n tutkimus tehtiin Jokioisissa kahdella pellolla.  Kolmen vuoden keskiarvoina ilmaistuna kipsi vähensi maa-aineksen mukana kulkeutuvaa fosforia 70 prosenttia ja  veteen liuennutta fosforia 50 prosenttia. Vaikutus oli suurin ensimmäisenä vuonna ja hiipui asteittain ajan kuluessa.

Kipsikäsittely todettiin tutkimuksessa Nummenpään valuma-alueella vähentävän liukoisen orgaanisen hiilen huuhtoutumista pellolta. Hiilen sitominen peltoihin osaltaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja ilmaston lämpenemistä.

Kipsillä päästään lähelle Suomen Saaristomeren päästötavoitetta 
SYKEn alueellistamismallien perusteella fosforikuorman vähenemä koko Saaristomeren valuma-alueella olisi parhaimmillaan  70 tonnia vuodessa, mikäli kaikki nykyiset vilja- ja erikoiskasvien savipellot käsiteltäisiin kipsillä. Suomen tavoite Saaristomeren fosforin kokonaiskuorman vähentämiseksi on 120 tonnia vuodessa. Mikäli tavoitteeseen vastataan myös suorakylvöllä ja suojavyöhykkeillä, Saaristomeren valuma-alueen tavoite on saavutettavissa ilman suuria maankäytön muutoksia.

EU:n Itämeri-strategian mukaan maataloudessa tulisi käyttää parhaita toimintatapoja vähentämättä viljelyn tuottavuutta tai sen kilpailukykyä.

Lisätietoja:
Seija Luomanperä, viestintäpäällikkö, Yara Suomi Oy, puh. 050 5521 540
Raimo Kauppila, johtava agronomi, Yara Suomi Oy, puh. 050 5201 219

……………………………………………………………………………………………………..

Yara International ASA on globaali kemianalan yritys, joka valmistaa ja markkinoi muun muassa kivennäislannoitteita, typpipohjaisia kemikaaleja teollisuuskäyttöön sekä ympäristönsuojeluun käytettäviä tuotteita. Kivennäislannoitteiden johtavana toimittajana autamme tuottamaan ruokaa maailman kasvavalle väestölle. Yaralla on toimintaa yli 50 maassa ja työntekijöitä noin 7600.