Enemmistö keskusta-asukkaista kannattaa tiivistä kaupunkirakennetta

YIT OYJ Uutinen 27.12.2018 klo 06:30

Maailmanlaajuinen kaupungistumistrendi on kasvattanut kaupunkiasumisen ja tiiviimmän rakentamisen suosiota. Myös YIT:n teettämä Kestävät kaupunkiympäristöt 2018 -barometri puhuu saman asian puolesta – jopa 68 prosenttia keskusta-asukkaista on tiiviimmän kaupunkirakenteen puolesta. Lauttiksen arjessa koti, kaupat ja kulkuvälineet ovat saman katon alla.

Helsingin Lauttasaaren sydämessä, saaren pääväylän Lauttasaarentien varrella kohoaa Lauttis. Paikalla on sijainnut jo aiemminkin kauppoja ja muita päivittäispalveluita, mutta viimeiset pari vuotta saarelaisia palvellut uusi ostoskeskus on tehnyt koko Lauttasaaren arjesta entistä sujuvampaa. Lauttis tarjoaa paitsi kauppakeskuksen palvelut ruokakauppoineen, apteekkeineen, kahviloineen ja ruokaravintoloineen, myös helpon reitin niin Espoon kuin keskustan suuntaan metrolla. Lisäksi saman katon alla sijaitsee kolme asunto-osakeyhtiötä, joissa on yhteensä 136 asuntoa. Yksi asunnoista on helsinkiläisen Anja Niinin ja hänen miehensä kolmio.

Kun Niinin perheen lapset muuttivat pois kotoa, vanhemmat päättivät vaihtaa kolmikerroksisesta rivitalosta pienempään 1980-luvun kerrostaloasuntoon Lauttasaareen. Kaunis, merellinen ympäristö puistoineen ja ulkoilureitteineen vetosi.

“Merellisyys on läsnä joka paikassa, tietysti myös usein tuulisessa säässä. Lapsille sopivia uimarantoja on useita”, Niini kertoo.

Lauttiksen asunnon Niinit varasivat heti, kun se oli mahdollista, ja tekivät asuntokaupat syksyllä 2015. Uuteen kotiin he pääsivät muuttamaan alkuvuodesta 2017, kun Lauttis valmistui.

“Meille oli tärkeää, että koti on uusi ja jokapäiväiseen elämiseen tarvittavat palvelut ovat vaivattomasti lähellä. Samassa talossa on kauppoja, ravintoloita ja muita palveluita, metro sekä autopaikka sisällä tallissa. Myös terveyskeskus on lähellä”, Niini listaa.

Lauttiksen tyyppiset kaupunkiasumisen hankkeet ovat olleet viime vuosina yhä suositumpia. Kaupungistuminen, kaupunkirakenteen tiivistyminen ja jo olemassa olevan rakennuskannan vanheneminen lisäävät tarvetta kaupunkikehitykselle ja täydennysrakentamiselle. YIT:n viime syksynä teettämässä Kestävät kaupunkiympäristöt 2018 -barometrissa* selvisi, että jopa 68 prosenttia keskusta-alueella asuvista vastaajista on tiiviimmän kaupunkirakenteen puolesta. Samoista vastaajista 58 prosenttia kannattaa naapurustoon suunniteltua täydennysrakentamista, mikäli se toisi lisää ostovoimaa ja sitä kautta kauppoja alueelle.

Myös Pasilaan kohoava Tripla on Lauttiksen kaltainen hybridihanke, vaikkakin mittasuhteiltaan paljon suurempi. Samoin Helsingissä sijaitsevat Konepajan alue ja Kalasatama, Oulun juna-aseman hankkeet, Hämeenlinnan Asemanranta ja Turun Fabriikki ovat erinomaisia esimerkkejä kaupunkirakentamisen hankkeista, jotka yhdistävät asumisen, kattavat palvelut ja hyvät liikenneyhteydet.

Mutta miksi täyden palvelun kaupunkiasuminen on niin suosittua?

Kaupunkiasumista sinkuille, dinkuille ja perheille

Uudelta kodiltaan Niinit halusivat ennen kaikkea helppoutta, jota esimerkiksi kauppakeskuksen palvelut tarjoavat.

“Mielestämme on ollut upeaa esimerkiksi hakea alakerran kaupasta juuri paistetut karjalanpiirakat aamiaispöytään. Tai jos tulemme kotiin loma-asunnolta myöhään illalla, kaupat ovat auki ruokatäydennystä varten vaivattomasti”, Niini kertoo.

Tärkeitä kriteerejä uuden kodin valinnassa olivat Niinille paitsi asumisen palvelut, kuten huoltoyhtiö ja isännöinti, myös hissi, joka lähtee suoraan katutasosta ilman ylimääräisiä askelmia. Eläkeikäinen pariskunta halusi näin varautua vanhuuden päiviin.

“On tärkeää, että samassa talossa on autotalli, ettei tarvitse liukastella parkkipaikalla. Sitten, kun autoa ei voi enää ajaa, on metro käytettävissä ja kauppaan voi mennä turvallisesti vaikka rollaattorin kanssa”, Niini lisää.

Asumisen kehitysjohtaja Marko Oinas YIT:ltä kertoo, että helppous onkin usein avainasemassa kaupunkiasumisessa. Asiat, joita ihmiset asumisessa arvostavat, ovat muuttuneet: iso talo haja-asutusalueella, pitkien välimatkojen päässä ei enää kiinnosta, vaan halutaan olla elämän sykkeessä lähellä palveluita ja julkista liikennettä. Tämän lisäksi kaupunkiasumisen suosiota selittävät sekä globaali kaupungistumistrendi että asuntokuntien koon pienentyminen. Vaikka pieniä kotitalouksia on yhä enemmän, ei kaupunkiasuminen Oinaan mukaan kuitenkaan ole pelkästään yksin tai kaksin asuville.

“Näemme asiakaskunnassamme, että entistä enemmän myös kaupunkimaiseen palveluun tottuneet ja sitä arvostavat lapsiperheet jäävät asumaan kantakaupunkiin sen sijaan, että he muuttaisivat keskusta-alueen ulkopuolelle”, Oinas kertoo.

Uusien kohteiden kautta perheiden on mahdollista asua kaupunkiympäristössä myös nykyaikaisissa kodeissa, jotka on suunniteltu palvelemaan perheiden tarpeita eli läheltä löytyvät esimerkiksi leikkipaikat, terveyspalvelut, koulut ja päiväkodit.

Kaupunkirakentaminen on ennustamista ja asukkaiden kuuntelemista

Oinaan mukaan kaupunkiasumisen tärkeimmät yhteiskunnalliset hyödyt ovat ilmastotavoitteellisia ja kestävän kehityksen periaatteita tavoittelevia, kuten yksityisautoilun vähentäminen. Hyötyä saadaan myös kiinteistöjen energiankulutuksen ja kaupunkiympäristön infrastruktuurin, kuten vesi- ja jätehuollon sekä liikenneväylien, siltojen ja joukkoliikenteen tehokkaammasta käytöstä. Tiivistä kaupunkiympäristöä rakentamalla saavutetaan hyötyjä haja-asutusalueisiin verrattuna: kun alueella on riittävästi ostovoimaa, on myös palveluita enemmän tarjolla.

Kaupunkiasuminen ei kuitenkaan ole kaikkia varten, vaan asumisen kirjo on laaja. Myös YIT:n toteuttama Heimo-tutkimus kertoo samaa: asumisen motiivit ovat hyvin erilaisia. Kun osa ihmisistä nauttii pientaloasumisesta, omasta rauhasta ja väljästä elinympäristöstä, osalle juuri urbaanin elämän vilske tuo nautinnon. Tärkeintä onkin löytää ja tunnistaa erilaisia kohderyhmiä ja motiiveja ja rakentaa heille sopivia koteja.

“Kaupunkisuunnittelussa korostuu myös piilevien trendien ja tarpeiden tunnistaminen – se, mitä ihmiset jatkossa arvostavat”, kertoo Oinas.

Nouseva trendi on Oinaan mukaan kestävän kehityksen ja ekologisuuden arvostaminen, mikä tulee huomioida uusissa kohteissa muun muassa jätteen käsittelystä asumisen hallittuun energiankulutukseen. Koska alueiden rakentaminen on usein pitkä prosessi, on rakentajan osattava myös ennustaa tulevaa.

“Esimerkiksi Konepajan aluetta on pian rakennettu 15 vuotta, mutta moni asia, kuten muun muassa autopaikoitusratkaisut, pihareitit ja talojen rungot, jotka vaikuttavat asuntosuunnitteluun, on pitänyt lukita jo suunnittelun alkuvaiheessa”, Oinas kertoo.

Myös asukkaiden toiveita kuunnellaan. Oinaan mukaan kaikki lähtee liikkeelle asiakasymmärryksestä. Jo tonttihankinnoissa huomioidaan, millaisia asuntoja ja mille kohderyhmälle ollaan tekemässä. Toteutettujen hankkeiden kautta pystytään kasvattamaan asiakasymmärrystä ja keräämään oppeja uusiin kohteisiin siitä, mihin suuntaan asumista voi viedä.

Joukkoliikenteen merkitys korostuu asumistoiveissa

Niinien asunto on käytännössä metroaseman yläpuolella. Hissillä ja kaksilla liukuportailla pääsee metroon sisäkautta. Nopeasta metroyhteydestä on Niinin mukaan ollut todella paljon hyötyä.

“Metro on niin nopea käyttää Helsingin keskustaan mennessä, että se on madaltanut kynnystä piipahtaa kaupungin vilinää seuraamassa. Olemme asuneet aikaisemminkin hyvien yhteyksien päässä, mutta nyt voimme jättää auton talliin keskustassa käydessä”, Niini kertoo.

Oinaan mukaan asuntomyynnin toteutumasta nähdään jo nyt, että joukkoliikenteen merkitys korostuu asumistoiveissa. Hänen mukaansa joukkoliikenne halutaan lähelle helpottamaan arkea.

“Harva haluaa käyttää aikaa työn, kodin ja harrastusten väliseen liikkumiseen,” Oinas lisää.

Helpon liikkumisen lisäksi Anja Niini mainitsee Lauttiksen parhaiksi puoliksi asumisen vaivattomuuden ja rennon tunnelman, joka syntyy, kun talossa asuu väkeä laidasta laitaan nuorista pareista lapsiperheisiin ja eläkeläispariskuntiin.

“On ollut helppo kotiutua eri-ikäisten ihmisten taloon”, Niini summaa.

*Kestävät kaupunkiympäristöt –barometri toteutettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2018. Barometrin tavoite oli selvittää, millaisia kaupunkiympäristöjä Suomessa arvostetaan ja halutaan kehittää. Kysely oli suunnattu seuraavien kahdeksan kaupungin asukkaille: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio. Aineistonkeruu toteutettiin CINT Ab:n ylläpitämällä nettipaneelilla 11.-18.10.2018. Vastaajia oli 1 003. Otos edustaa tutkittujen kaupunkien 18–75-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja kaupunkien koon suhteen. Barometrin tuloksista ja kaupunkikehittämisen teemoista keskusteltiin YIT:n 1.11.2018 jo kuudetta kertaa järjestetyssä Kestävät kaupunkiympäristöt -seminaarissa. YIT:lle kaupunkien kehittäminen on strategian ja liiketoiminnan ytimessä.


Fakta: Kuuden toimialan voimin parempia elinympäristöjä

YIT-konserni muodostuu kuudesta eri toimialasta: Asuminen Suomi ja CEE-maat, Asuminen Venäjä, Infraprojektit, Päällystys, Toimitilat ja Kiinteistöt. Laajan toimialapaletin ansiosta rakennamme niin asuntoja, toimitiloja kuin kokonaisia kauppakeskuksia, teitä ja infraprojekteja. Eri toimialoja yhdistää näkemyksellinen kaupunkikehitys, jolla haluamme erottautua. Perustehtävämme on luoda parempaa elinympäristöä ja tuoda visiomme mukaisesti enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin.

Lauttiksen hankekehityksestä ja toteuttamisesta vastasi YIT, joka uudisti Lauttasaaren vanhan ostoskeskuksen alueen eläväksi keskustakortteliksi. Lauttiksessa yhdistyvät hyvät liikenneyhteydet, monipuoliset Lauttis-kauppakeskuksen palvelut sekä viihtyisät asunnot.

Lisätietoja:
Marko Oinas
, Asumisen kehitysjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 506 7430, marko.oinas@yit.fi
Johanna Savolainen
, viestintäpäällikkö, Asuminen Suomi ja CEE -segmentti, YIT Oyj, puh. 044 305 4594, johanna.savolainen@yit.fi 

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja, toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2017 pro forma -liikevaihtomme oli yli 3,8 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi 

Avainsanat:

Yrityksestä

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2018 pro forma -liikevaihtomme oli noin 3,8 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi

Tilaa

Multimedia

Multimedia