Asiantuntijan aika on palasina maailmalla

Tiedote 26/2016, 25.4.2016

Asiantuntijan työ on ajallisesti pirstaloitunutta. Työ koostuu useista erillisistä palasista kuten kokouksista, puheluista, sähköpostiin vastaamisista, työmatkoista, keskusteluista, lukemisesta ja kirjoittamisesta. Työtä tehdään tässä hetkessä, vuorovaikutuksessa muiden kanssa, jolloin syventyminen tai ennakoiva, pitkäjänteisyyttä vaativa työ vaikeutuu. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen AikaJärjestys-tutkimuksesta, josta on vast’ikään julkaistu artikkeli Työelämän tutkimus -lehdessä.

Asiantuntijan ”itsenäinen” työ on muuttanut luonnettaan yhteiskunnan muutoksen myötä. Tarvitaan sosiaalisia, oppimisen ja verkostoissa toimimisen taitoja. Tehokas toiminta sähköisillä viestintävälineille on arvossaan. Aikaa uutta luovaan ajattelutyöhön ei tahdo löytyä, kertoo tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.

Päivä laitetaan nopeesti takaraivossa uuteen järjestykseen”, kun äkilliset nopeat jutut sotkivat priorisoinnin ja tärkeitä asioita joutui heittämään sivuun. Sähköposti ja muut sähköiset kanavat vapauttavat, mutta myös tiivistävät ja pilkkovat asiantuntijoiden työaikaa. Oman kalenterin hallinta on ”kovaa duunii”.

Työn arjessa oma asiantuntijuus ja sen kehittyminen näyttäytyivät haastavana:
”Mutta se linja, että pitää opetella tekemään vähemmän ja huonommin,... se ei ole omasta mielestä enää asiantuntijatyötä, on niin vaikeeta tehdä asiantuntijatyötä, jos ei ole enää asiantuntija, kun ei ole lukenut yhtään kirjaa kolmeen vuoteen. Tai ei kirjaa, vaan artikkelia.” (nainen, julkinen sektori)

Asiantuntijan aikataulut riippuvat muista

Työn aikatauluttaminen on perinteisesti asiantuntijoilla ollut omassa hallinnassa. Työt ovat kuitenkin nykyään kietoutuneet muiden aikatauluihin, asiakkaiden tarpeisiin tai muuttuvaan työympäristöön.

Työpaikoilla on myös yhteisiä aikatauluja, työn tekemisen tapoja ja normeja, jotka ohjaavat työn ajallista rakentumista. Toisella työpaikalla asiakaspalvelua tehdään on line, toisella työpaikalla tahti on verkkaisempi.

Myös yhteiskunnallamme on oma sykkeensä, johon on sopeuduttava. Suomessa heinäkuussa saa vielä pysähtyä, ellei työtä rytmitä EU, joka lepää vasta elokuussa. Kansainvälisissä yrityksissä työtä tahdittaa yhteistyökumppani maapallon toisella puolen.

Tehdastyössä koneen tahti loi työlle rytmin, kun taas asiantuntijatyössä toimintaa rytmittävät yhä useammin sidokset ja suhteet. Mitä enemmän eri aikatauluja täytyy huomioida, sitä pienemmäksi käyvät vapausasteet oman aikataulun rakentamisessa.

    Asiantuntijoilla onkin monenlaisia keinoja parempaan ajankäytön hallintaansa. AikaJärjestys-hankkeen työpajoissa ratkaisuja haettiin esimerkiksi some-paastosta, etätyöstä, töiden fiksummasta priorisoinnista, muistilistoista ja ”löysän” ajan ja syventymisajan varaamisesta kalenteriin, kertoo Toivanen.

Ajanhallinta ei ole vain yksilön asia: tarvitaan myös työpaikkatason ratkaisuja

Vaikka työn aikatauluttaminen onkin olennainen osa asiantuntijan työtä ja osaamista, on organisaatiolla ja esimiehellä usein merkittävä rooli asiantuntijan ajallisten olosuhteiden muotoilijana.

– Monella työpaikalla on käytössä vuosikellot, jotka rytmittävät suunnittelua. Lisäksi tarvitaan projektitason aikataulut, kertoo erikoistutkija Merja Turpeinen Työterveyslaitoksesta.
– Näillä voidaan luoda synkronoituja yhteisiä aikarakenteita ja ajanhallinnan pelisääntöjä, jotka luovat vakautta asiantuntijatyölle.
Esimiehen tehtävä on antaa toiminnalle kirkas suunta ja pitää huolta siitä, etteivät esimerkiksi ylityöt muutu vaivihkaa vallitsevaksi käytännöksi.

AikaJärjestys asiantuntijatyössä -hankkeessa tutkitaan asiantuntijoiden ajanhallintaa ja työn aikatauluttamista sekä etsitään ratkaisuja ajallisiin haasteisiin. Työelämän tutkimus -lehdessä on julkaistu artikkeli hankkeen asiantuntijahaastattelujen pohjalta (n=26). Haastateltavat rekrytoitiin hankkeessa mukana olevien työmarkkinajärjestöjen kautta (Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut, Specia, Viestinnän keskusliitto). Lisäksi hankkeessa on kerätty laaja kyselyaineisto (n= 1897) ja toteutettu Työsuojelupaneeli (n=586) 2015. Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto. Hanke jatkuu vuoden 2016 loppuun.

Asiantuntijatyö voidaan määritellä itsenäiseksi, korkeaa koulutustasoa ja laajaa tietopohjaa edellyttäväksi toiminnaksi, jonka ytimen muodostavat tieteen soveltaminen käytännön ongelmiin. Asiantuntijatyö on tietotyötä, jossa ongelmia tunnistetaan ja ratkaistaan tietotekniikkaa hyödyntäen. Tyypillisiä asiantuntijatöitä ovat esimerkiksi suunnittelija, projektipäällikkö, erityisasiantuntija ja tutkija.

Artikkeli: Toivanen, M, Viljanen, O. & Turpeinen, M. (2016). Aikamatriiseja asiantuntijatyössä. Työelämän tutkimus, 1, 14(1), 77─94.

Työpiste-verkkolehden juttu 25.4.2016: Priorisoi työtehtäväsi, mutta älä poimi rusinoita pullasta

Vinkkejä ajanhallintaan. AikaJärjestys asiantuntija -työpajoissa koottuja ratkaisuja, kommentteja ja pohdintoja. (linkki, pdf)

Lisätietoja:

tutkija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, p. 043 824 4506, minna.toivanen[at]ttl.fi
erikoistutkija Merja Turpeinen, Työterveyslaitos, p. 030 474 2669, merja.turpeinen[at]ttl.fi
AikaJärjestys asiantuntijatyössä –hankkeen verkkosivut (www.ttl.fi/aikajarjestys)

Tieteellistä Työelämän tutkimus- lehteä julkaisee Työelämän tutkimusyhdistys ry.
Päätoimittaja Mia Tammelin, Jyväskylän Yliopisto, puh. 040 805 3292,
mia.tammelin(at)jyu.fi
www.tyoelamantutkimus.fi

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi

Tiina Kaksonen, viestintäassistentti 
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Rahoituksesta 50 prosenttia tulee valtion budjetista. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä.

Avainsanat:

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560