Jaa

Yhteyshenkilöt

  • Kristiina Kulha

    Viestintäpäällikkö


    PL 18 00391 Helsinki Käyntiosoite: Arinatie 3 A (Pitäjänmäki)
    030 474 2551
    040 548 6914
    http://www.ttl.fi
  • Tiina Kaksonen

    Koordinaattori, viestintä


    Aapistie 1 90220 Oulu
    050 3643158
  • Lainaukset

    Mitä varhemmin kontakti työelämään syntyy, sitä paremmat mahdollisuudet kehitysvammaisella henkilöllä on työllistyä avoimille työmarkkinoille. Sopiva vaihe tutustua työelämään olisi 14–16 -vuotiaana, kertoo dosentti Nina Nevala Työterveyslaitoksesta.
    dosentti Nina Nevala, Työterveyslaitos
    Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että työ- ja toimintakeskukset eivät edistä kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille.
    dosentti Antti Teittinen, Kehitysvammaliitto
    Työn tavoitteista riippuen kulttuurista monimuotoisuutta voidaan hyödyntää monella eri tavalla. Kulttuurien tuntemuksesta on hyötyä esimerkiksi kansainvälisille markkinoille mentäessä sekä tuotekehityksessä että markkinoinnissa.
    Barbara Bergbom, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos
    Jatkossa olisikin kiinnostavaa päästä tutkimaan, mitä asioita palavereissa käsitellään ja miten vuorovaikutteista käsittely on.
    tutkija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos
    Kertovatko positiiviset tulokset siitä, että lakisääteinen edustuksellinen työsuojelun yhteistoiminta sujuu useilla työpaikoilla hyvin, mutta yhteys johtamisjärjestelmiin on vielä hakemassa muotoaan?
    asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus
    Ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat pysyneet melko vakaina koko 2000-luvun mutta ikäryhmien väliset erot ovat tasoittuneet.
    johtava asiantuntija Tuula Oksanen Työterveyslaitos
    Ihmiset luovat uuden soten. He ovat tukipilari, joka kannattelee sotea vähintään yhtä suuresti kuin rakenteelliset, hallinnolliset ja rahoitukselliset järjestelyt. Hyvä työilmapiiri näkyy asiakaspalvelussa, muistuttaa.
    johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
    Työssä käyvien työkyky ei saa jäädä sote-uudistuksen uhriksi.
    Jorma Mäkitalo, johtaja, Työterveyslaitos
    Omaa motivaatiota kasvattaa, kun työkaveri lähtee pyörällä kotiin, vaikka vähän sataisi. Kun näkee muiden selviytyvän ja onnistuvan, herää tunne, että myös itsellä on samanlaisia kykyjä ja mahdollisuuksia
    vanhempi tutkija Sirpa Lusa, Työterveyslaitos
    Esimerkiksi jos terveys on meille tärkeä arvo, olemme valmiita ponnistelemaan enemmän terveyttä edistävien asioiden eteen
    vanhempi tutkija Sirpa Lusa, Työterveyslaitos
    Nolla-ajattelu on tahtotila, joka edellyttää aitoa sitoutumista ja käytännön tekoja työn arjessa. Se on välittämistä ja aitoa yhteistyötä. Näin toimien tuloksia tulee vääjäämättä, kuten toteutuneet huippusuoritukset jälleen kerran osoittavat.
    Nolla tapaturmaa –foorumin ohjausryhmän puheenjohtaja, turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen Sappi Finland I Oy:stä.
    Nuoret valtaavat Työterveyslaitoksen -tempauksella, joka on osa Made by Finland – Suomi 100 -kampanjaa, haluamme kertoa nuorille suomalaisen työelämän vahvuuksista. Suomalainen työelämä on kansainvälisesti vertailtuna monella tavalla sekä tehokas että laadukas ja haluamme tuoda tätä esiin myös tulevalle työntekijäsukupolvelle. Samalla toivomme nuorilta palautetta, mihin suuntaan työelämää kannattaa tulevaisuudessa edelleen kehittää
    pääjohtaja Antti Koivula, Työterveyslaitos
    Alkoholin riskikäytön lisääntyminen oli yleisempää tupakoijilla, miehillä ja niillä jotka raportoivat masennusta
    erikoistutkija, dosentti Jaana Halonen, Työterveyslaitos
    Suurten ikäluokkien ikääntyessä noin 70 000 suomalaista jää vuosittain eläkkeelle, joten kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö. Eläköitymiseen liittyy lisääntynyt vapaa-aika sekä muutoksia sosiaalisissa verkostoissa, millä voi olla joko haitallisia tai myönteisiä kansanterveydellisiä seuraamuksia.
    akatemiatutkija, dosentti Sari Stenholm, Turun yliopisto
    Vaikka työuupumuksen taustalla on puutteita työoloissa, työuupumus kehittyy aina vuorovaikutuksessa työntekijän ja työn välillä. Interventioiden yksilöpainotteisuus liittynee työkyvyn heikkenemiseen vakavan työuupumuksen yhteydessä, mistä seuraa yksilön tuen tarve
    tutkimuksen johtaja, työterveyspsykologian dosentti Kirsi Ahola, Työterveyslaitos
    Lähiesimies on keskeinen toimija työpaikalla työntekijän työhyvinvoinnin varmistamiseksi. Työpaikan toimintamalleja sekä varhaiseen että työhön paluun tukeen voidaan soveltaa myös työuupumuksen yhteydessä
    tutkimuksen johtaja, työterveyspsykologian dosentti Kirsi Ahola, Työterveyslaitos
    Työterveyshuollolta edellytetään aktiivisuutta, jopa vetovastuuta. Asiakasorganisaation pitää puolestaan sallia ja mahdollistaa työterveyshuollon aktiivinen rooli.
    erikoistutkija Merja Turpeinen, Työterveyslaitos
    Jotta kehittämishankkeiden tulokset eivät jäisi kokeiluasteelle, kannattaa yhteisen kehittämisen toimintamalli kiinnittää olemassa oleviin, henkilöstöä osallistaviin käytäntöihin. Näin kehittämisestä tulee vaivattomampaa, osa rutiinia.
    erikoistutkija Merja Turpeinen, Työterveyslaitos
    Vaativien ja aikaa vievien kohteiden rinnalla kannattaa tehdä nopeita ja helppoja muutoksia, esimerkiksi sopia uudesta palaverikäytännöstä tai paremmasta valaistuksesta.
    erikoistutkija Hilkka Ylisassi, Työterveyslaitos
    Altistumista ftalaateille havaittiin pinnoitettujen kankaiden, kaapelien ja muovituotteiden valmistuksessa. Näissä tapauksissa kyseessä olivat uudemmat, vähemmän haitalliset ftalaatit ja altistuminen oli niin matalalla tasolla, että siitä ei ole terveysvaaraa,
    erikoistutkija Simo Porras, Työterveyslaitos
    Vanhemmat ftalaatit (DBP, BBP ja DEHP) voivat vahingoittaa sikiön kivesten ja ulkoisten sukuelinten kehitystä raskauden aikana. Niillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia lisääntymiseen.
    vanhempi asiantuntija, toksikologi Tiina Santonen, Työterveyslaitos
    Tutkimuksen tulos on mielenkiintoinen, mutta yksi tutkimus ei vielä todista havaintoa toksisuuden ja oireilun välillä varmaksi eikä yksinään ratkaise sisäilmasto-ongelmia. Tarvitaan paitsi lisää tutkimusta myös koko aiheeseen liittyvän kirjallisuuden tarkastelua.
    Anne Hyvärinen, Asuinympäristö ja terveys -yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
    Jos mitataan vain ilman tai pölyn toksisuutta, voi moni tärkeä sisäilmaongelma, kuten ilmanvaihdon puutteet, jäädä havaitsematta, muistuttaa johtaja Sanna Lappalainen Työterveyslaitoksesta.
    Sanna Lappalainen, Työtilat-yksikön johtaja, Työterveyslaitos
    Vanhojen viemäriputkien sisäpuolinen pinnoitus on aiheuttanut viime vuosina enenevästi ammatti-ihotauteja
    erityisasiantuntija Katri Suuronen, Työterveyslaitos
    Tehokkaaksi ihonsuojaukseksi todettiin pitkävartinen kemikaalinsuojakäsine yhdistettynä useisiin kertakäyttökäsineisiin, joita riisuttiin vaiheittain: tällä pystyttiin myös välttämään kemikaalien leviäminen ympäristöön
    erityisasiantuntija Katri Suuronen, Työterveyslaitos
    Ehkäisevä sosiaali- ja terveydenhuolto ja kuntoutus ovat osa-alueita, joissa Suomella on vielä paljon tehtävää. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sosiaaliturvan pitäisi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi ja kestävästi. Syrjäytyminen voi siirtyä sukupolvelta toiselle tai se alkaa usein jo lapsuudessa. Asiakaslähtöistä, ihmisen omia voimavaroja vahvistavaa työotetta tarvitaan kaikissa palveluissa.
    Elli Aaltonen, pääjohtaja, Kela
    Nuorten aikuisten mielenterveyden tukeminen edellyttää katseen kohdistamista lapsuuteen ja varhaisnuoruuteen
    Miika Vuori, erikoistutkija, Kela
    Kuntoutustoimenpiteiden jakautumisella alueellisesti on suuria eroja, ja ne ovat suurimmillaan kuntoutuspsykoterapian kohdalla Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä
    Marko Merikukka, tilastotutkija, THL
    Nuorten työkyvyttömien aikuisten tukemisessa kohti työelämää erityisinä haasteina ovat kuntoutustarjonnan sirpalemaisuus ja koordinoinnin vaikeudet
    Pauliina Mattila-Holappa, tutkija, Työterveyslaitos
    Tutkimustuloksemme antavat lisänäyttöä sille, että unihäiriöitä voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota työtehtävien vaativuuteen ja hallittavuuteen sekä oikeudenmukaiseen kohteluun työpaikalla
    erikoistutkija, dosentti Jaana Halonen, Työterveyslaitos
    Esimiesten koulutus, erityisesti työntekijöiden tasapuolisen ja reilun kohtelun osalta, sekä töiden uudelleen organisointi voivat olla keinoja, joilla työstressiä voidaan vähentää ja edistää johtamisen oikeudenmukaisuutta työpaikoilla
    akatemiatutkija, dosentti Tea Lallukka, Työterveyslaitos
    Erityisesti haluamme selvittää, miten asiantuntijatyötä tekevät palautuvat ja huolehtivat hyvinvoinnistaan.
    vanhempi tutkija Annina Ropponen, Työterveyslaitos
    Tutkimus on ensimmäisiä, jossa hyödynnetään mobiiliteknologiaa ajankäyttötietojen keruussa. Hankkeessa käytetään Suomen Ekonomien kehittämää Aikani-sovellusta.
    vanhempi tutkija Annina Ropponen, Työterveyslaitos
    Tampereella tuloksia hyödynnetään systemaattisesti niin johdossa kuin työyhteisöissäkin, Pormestarin toimeksiannosta jokaisen esimiehen tulee käydä yksikkönsä Kunta10-tutkimuksen tulokset läpi ja valita yhdessä henkilöstön kanssa kyselyn tulosten perusteella kaksi työyhteisön kehittämiskohdetta sekä yksi vahvuus. Näistä johdetaan edelleen johtamisen tavoitteita. Tulokset huomioidaan myös työterveysyhteistyön kohdentamisessa.
    kertoo Tampereen kaupungin henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen
    Johtotähti-sivusto ja sitä tukeva pdf-julkaisu tarjoavat johtajille, esimiehille ja työntekijöille käytännönläheisiä vinkkejä ja ideoita siihen, miten työntekijälähtöisyyttä voi edistää työpaikoilla.
    tutkija Tiina Taipale, Työterveyslaitos
    Johtotähdessä esitettyjen työntekijälähtöisten toimintamallien taustalla on ajatus siitä, että hyvä johtaminen tukee ihmisten työssä onnistumista ja oppimista. Sitoutuminen syntyy siitä, miten ihmisiä kohdellaan. Työntekijälähtöisen ja ketterän yrityskulttuurin työpaikoilla arvot ja käytännöt henkivät sitoutumista työntekijöihin.
    tutkija Tiina Taipale
    Rekrytointitilanteessa kannattaa tuoda avoimesti esille, millaisesta yrityksestä on kyse. Kannattaa myös antaa työkavereiden sanoa sanansa valintaan. Näin luottamus voi syntyä heti työsuhteen ensi metreillä.
    erikoistutkija Minna Janhonen, Työterveyslaitos
    Työntekijöiden sitoutumista ja osallistumista turvallisuuskulttuurin kehittämiseen tulisi jatkossa vahvistaa, ja tällaista työtä on jo hankkeeseen osallistuneissa organisaatioissa aloitettukin.
    erikoistutkija Anna-Maria Teperi, Työterveyslaitos
    ISM-koodi on saattanut liikaa korostaa aluksen päällikön vastuuta ja määräysvaltaa vahvistaen näin merenkulun hierarkista luonnetta.
    erikoistutkija Anna-Maria Teperi Työterveyslaitos
    Turvallisuus on Finnairille aina ensimmäinen prioriteetti kaikessa toiminnassamme. Yhdessä tehty tutkimus antaa meille tärkeää tieteellisesti todettua tietoa lähi- ja kaukoliikenteen eri vuorokaudenaikoihin liittyvistä rasittavuustekijöistä, ja sen avulla voimme vahvistaa jo olemassa olevia väsymyksen hallintaan liittyviä käytäntöjämme entisestään.
    lentotoiminnan johtaja Jari Paajanen, Finnair
    Yölennot ovat päivälentoja rasittavampia, vaikka lentäjä olisi nukkunut lentoa edeltävänä yönä varsin hyvin. Tämä johtuu siitä, että vireyden vuorokausirymi on alimmillaan yöllä. Päivävuoroa tekevä jaksaa paremmin, vaikka olisi nukkunut edellisenä yönä tavallista vähemmän.
    vanhempi tutkija Mikael Sallinen, Työterveyslaitos
    Työuravalmennuksen myönteiset vaikutukset sairauspoissaoloihin voivat selittyä kahdella tavalla. Parantunut työuran hallinta voi vähentää suoraan masennusoireita ja lisätä työssä jatkamisen motivaatiota. Tai työuran parempi hallinta voi tukea henkilön selviytymistä ja jaksamista työssä, vaikka tällä olisikin iän tuomia vaivoja kuten selkäkipua tms.
    johtaja Salla Toppinen-Tanner, Työterveyslaitos
    Kun työntekijät vertaisryhmissä saavat toisiltaan uusia työkaluja työuransa hallintaan ja keinoja uraesteiden ja vaikeuksien hallintaan, vahvistuu heidän valmistautuneisuus uran hallintaan mikä kasvattaa omaa sisäistä motivaatiota työuraan liittyviin tavoitteisiin. Näillä muutoksilla on myös aiemmissa tutkimuksissa todettu myönteisiä pitkäaikaisia vaikutuksia niin työuraan kuin hyvinvointiinkin, erityisesti masennusoireiden vähenemiseen.
    tutkimusprofessori Jukka Vuori, Työterveyslaitos
    Esimerkiksi ohjelmistopalvelutyössä yksittäinen olosuhde, josta seurasi usein keskeytyksiä, oli tehtävien suuri määrä. Näillä usein keskeytyksiä kohdanneilla oli kaksinkertainen määrä koettua stressiä ja huonoa palautumista verrattuna koko aineiston keskimääräiseen arvioon.
    erikoistutkija Tiina Kalliomäki-Levanto
    Tulokset tuovat esiin työn viikoittaista vaihtelua, mitä kerran vuodessa tehtävät yksittäiset kyselyt eivät tavoita
    erikoistutkija Tiina Kalliomäki-Levanto
    Epoksihartsi on voimakkaasti herkistävä eli allergiaa aiheuttava kemikaali. Epoksihartsia käsiteltäessä tulee käyttää oikeanlaisia kemikaalisuojakäsineitä. Tämän lisäksi vaatteet on suojattava roiskeilta ja pintojen likaantuminen on estettävä
    Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Helene Stockmann-Juvala
    Turvallisilla työskentelytavoilla ja oikeilla torjuntateknisillä toimenpiteillä työskentely 3D-tulostimien parissa on kuitenkin turvallista.
    Työterveyslaitoksen erikoistutkija Anna-Kaisa Viitanen
    Puuttuminen kiusaamiseen on monelle esimiehelle vaikeaa, mutta se on taito, jonka voi oppia. Valmennukseemme osallistuneet esimiehet kokivat saaneensa työkaluja kiusaamisen puheeksi ottamiseen ja konfliktin selvittämiseen.
    johtava asiantuntija Maarit Vartia Työterveyslaitoksesta
    Jokainen työyhteisön jäsen on vastuussa omasta käyttäytymisestään, mutta johdolla ja esimiehillä on tärkeä rooli häirinnän tai kiusaamisen ehkäisyssä, korostaa hankkeen ohjausryhmän jäsen.
    työelämän kehittämisen asiantuntija Merja Rusanen Kuntatyönantajista
    Myös rakentavan palautteen ja arvostuksen puute sekä epäselvät tehtävänkuvat ja tavoitteet olivat läsnä monella työpaikalla
    tutkija Minna Toivanen
    Valitse ajanjakso -
    Hakusi ei tuottanut tuloksia
    Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
    Takaisin alkuun