Jaa

Yhteyshenkilöt

  • Kristiina Kulha

    Viestintäpäällikkö


    PL 18 00391 Helsinki Käyntiosoite: Arinatie 3 A (Pitäjänmäki)
    030 474 2551
    040 548 6914
    http://www.ttl.fi
  • Tiina Kaksonen

    Koordinaattori, viestintä


    Aapistie 1 90220 Oulu
    050 3643158
  • Lainaukset

    Istumisen tauottaminen tehosti työntekijöiden kokemaa työstä palautumista, lisäsi heidän tarmokkuuttaan, vähensi tuki- ja liikuntaelinten rasittuneisuutta ja kipuoireita sekä koettua väsymystä ja muistamattomuutta.
    Anne Punakallio, tutkija, Työterveyslaitos
    Todellisuudessa muutos on todennäköisesti vähemmän dramaattinen. Suomessa on kansainvälisesti verraten vähemmän sentyyppisiä töitä, jotka on helppo automatisoida,
    Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
    Meidän on nähtävä työn murros mahdollisuutena tehdä hyvinvointivaltiosta parempi. Suotuisat työelämän olosuhteet luomalla houkuttelemme tuottavan työn hakeutumaan hyvinvoiviin yhteiskuntiin kuten Suomeen.
    Antti Koivula, pääjohtaja, Työteveyslaitos
    Työtä tulisi kehittää tavalla, jossa hyödynnetään optimaalisella tavalla ihmisen ja kehittyvien koneiden parhaat ominaisuudet. Koneen osalta näitä ovat väsymättömyys, toistokyky ja laskentateho, ihmisen osalta taas luovuus ja sosiaalinen älykkyys.
    Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
    Tulevan eduskunnan ja hallituksen pitäisikin edelleen kannustaa työpaikkoja perhemyönteisyyden lisäämiseen ja konkreettisin toimiin ryhtymiseen. Keinot ovat jo olemassa, ne pitää vain ottaa käyttöön. Olemme tuottaneet maksuttoman koulutusmateriaalin, jota kaikki työpaikat voivat hyödyntää omia perhemyönteisiä toimintatapoja kehittäessään.
    Salla Toppinen-Tanner, ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos
    Mahdollisuudet hyödyntää esimerkiksi työaikajoustoja kuitenkin vaihtelevat muun muassa toimialan ja ammattiaseman mukaan. Oleellista on tunnistaa ne työt, työaikamuodot ja elämäntilanteet, joissa perheystävälliset käytännöt ovat erityisen tärkeitä.
    Salla Toppinen-Tanner, ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos
    Kannatamme julkisella tutkimusrahoituksella tuotettujen julkaisujen avoimuutta, koska se edistää tutkimustiedon leviämistä, hyödyntämistä ja vaikuttavuutta. FinELib-konsortion neuvottelut kansainvälisten tiedekustantajien kanssa ovat tässä keskeisessä asemassa.
    Antti Koivula, Tulanetin puheenjohtaja, Työterveyslaitoksen pääjohtaja
    Tavoitteemme on, että kahdella kolmesta Suomen työpaikoista on vuonna 2025 suunnitelma, miten työpaikalla yhteistoimin edistetään terveyttä
    johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
    Terveyden edistämisen lähtökohtana työpai­koilla ovat ammatin vaatimukset ja vaikutukset, jolloin itsestä huolehtiminen on osa ammattitaitoa
    johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
    Työpaikkoja on mahdollista hyödyntää nykyistä paljon tehokkaammin ennaltaehkäisevässä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ennaltaehkäisevällä työllä työkyvyn edistämisessä voidaan saavuttaa myös merkittäviä taloudellisia hyötyjä verrattuna tilanteeseen, jossa hoidetaan ja ehkäistään sairauksia.
    johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
    Terveyden edistämisen suosituksilla on laaja yhteiskunnallinen tuki ja useat työelämävaikuttajat ja yhteistyötahot ovat sitoutuneet niiden levittämiseen ja asian puolesta puhumiseen.
    erikoistutkija Eveliina Korkiakangas, Työterveyslaitos
    Uudenlaista yhteistyötä vaaditaan erityisesti työikäisten työkykyyn liittyvissä asioissa sekä ammattitautien ja työperäisten sairauksien varhaisessa tunnistamisessa. Myös työikäisten sujuva ja hoitovastuiltaan tarkoituksenmukainen sairaanhoito ja terveyden edistämisen suunnittelu hyötyvät työterveyshuollon osaamisesta. Edellä mainittuja kokonaisuuksia tukeva tieto pitäisi olla työterveyshuollon ja muiden sote-palveluiden yhteiskäytössä.
    kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen, Työterveyslaitos
    Asiakaskeskeisellä ajattelulla on saatu aikaan alkuun pirstaleisesta toimijoiden kokonaisuudesta yhtenäisempi, työikäisen palvelutarpeisiin vastaava kokonaisuus. Työ on vielä alussa, mutta suunta on oikea.
    kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen, Työterveyslaitos
    Julkisella sektorilla muutospaineet ovat voineet vähentää halukkuutta olla pois töistä. Voi myös olla, että yksityistymiskehityksen myötä sote-alan yksityisestä ja julkisesta sektorista on tullut keskenään samankaltaisempia joko työympäristön tai sektoreille valikoituvien henkilöiden suhteen.
    Taina Leinonen, erikoistutkija, Työterveyslaitos
    Kysely on helppo ja systemaattinen tapa käydä läpi työterveyteen ja -hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, kuten henkistä ja fyysistä kuormitusta, erilaisia oireita, työympäristön altisteita ja elintapoja. Kysely voi auttaa yrittäjää tunnistamaan, mitkä tekijät omassa työterveydessä erityisesti vaativat kehittämistä
    tutkija Birgitta Kinnunen, Työterveyslaitos
    Väsymys on kaikissa liikennemuodoissa merkittävä liikenneturvallisuutta haittaava riskitekijä, jonka hallintaan on keinoja sekä henkilöllä itsellään että liikenteen ammattilaista koskien myös työvuorosuunnittelulla. Nyt julkaistun Vire-nettityökalun beta-version taustalla on biomatemaattinen laskentamalli, joka tuo ihmisen normaaliin vuorokausirytmiin perustuvan piilevän väsymyksen näkyväksi, kertoo liikennelääketieteen yksikönpäällikkö.
    Jukka Terttunen, erikoislääkäri, Trafi
    Johtopäätöksemme tutkimuksesta on, että koulutus on keino lisätä tietämystä vireydestä, mutta vireyden parantamiseksi on kehitettävä myös työvuorosuunnittelua. Tämän vuoksi kehitimme yhteistyössä Trafin, Tukholman yliopiston ja ruotsalaisen Portin Productionin kanssa menetelmän – verkkosovellus Viren, jonka avulla niin kuljetusyritykset kuin muutkin työpaikat voivat arvioida työvuorojen väsyttävyyttä
    Mikael Sallinen, ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos
    Hoito on suunniteltava ja sen tuloksia pitää arvioida yksilöllisesti. Mahdollisuuksien mukaan pitää selvittää myös työaikoihin liittyvät keinot, joilla voidaan parantaa vuorotyöntekijän unta ja vireyttä. Koska vuorotyöntekijöiden on usein vaikea osallistua säännöllisiin ryhmätapaamisiin, unettomuuden itsehoidon menetelmät yhdistettynä työterveyshuollon antamaan ohjaukseen ja tukeen toimivat todennäköisesti parhaiten.
    Heli Järnefelt, erikoispsykologi, Työterveyslaitos
    Jatkuva yötyö aiheutti päiväaikaista väsymystä ja nukahtamisvaikeuksia kolmivuorotyötä enemmän. Toisaalta jatkuvaa yötyötä tekevät olivat muita tyytyväisempiä työhönsä. Tämä liittyi työn itsenäisyyteen. Jatkuvaa yötyötä tehdään yleensä vapaaehtoisuuteen perustuen.
    Kati Karhula, tutkija, Työterveyslaitos
    Tervetuliaisluennollani pohdin johtajuuden haasteita sekä asenteen merkitystä työelämässä
    tutkimusprofessori Pia Heilmann, Työterveyslaitos
    Tuon luennolla myös tuliaisia Kalifornian Piilaaksosta Stanfordin yliopistosta, jossa olin vierailevana tutkijana alkuvuoden 2018. Tutkailen vierailun pohjalta, mitkä ovat keskeisiä johtajuuden teemoja juuri nyt.
    tutkimusprofessori Pia Heilmaan, Työterveyslaitos
    Työpaikalla ensimmäinen askel kiusaamisen karsimiseen on tunnistaa epäasiallisen kohtelun riskit ja opetella ottamaan asiat puheeksi. Ristiriitojen selvittely on esimiesten tehtävä. Jos kiusaaja on esimies, niin vastuu on esimiehen esimiehellä.
    Antti Soikkanen, vanhempi konsultti, Työterveyslaitos
    Olemme pystyneet osoittamaan, miten työterveyshyötyjä syntyy kattavan laatujärjestelmän tuloksena. Laatu ja vaikuttavuus kulkevat käsi kädessä, eikä vaikuttavuutta voi tulla ilman laatua. Lopullisen onnistumisen arvioi kuitenkin aina asiakas. Olemme kiitollisia saamastamme tunnuksesta, mikä rohkaisee uudistumaan toimivan järjestelmän pohjalta
    toimitusjohtaja Tiina Pohjonen, Työterveys Helsinki
    Vi har visat att man kan skapa arbetshälsonytta med hjälp av ett heltäckande kvalitetssystem. Kvalitet och verkningsfullhet går hand i hand, och utan kvalitet uppnås inte verkningsfullhet. I sista hand är det ändå alltid kunden som bedömer hur bra vi har lyckats. Vi är tacksamma för den erkänsla vi har fått – det uppmuntrar oss till fortsatt förnyelse inom ramen för vårt fungerande system
    Tiina Pohjonen, verkställande direktör för Företagshälsan Helsingfors
    Työkyvyn alenemiselle voi olla monia syitä. Usein taustalla on sairaus. Työterveysneuvottelussa ei kuitenkaan puhuta sairauksista, vaan ratkaisuista, mitä mahdollisuuksia ja keinoja on muokata työtä niin, että työntekijä voi jatkaa työssään.
    Pirjo Juvonen-Posti, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos
    Vaikka hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen laatujärjestelmä tuli käyttöön jo vuonna 2014, työterveyshuollon toiminnan ja työpaikkojen kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen sekä yksiköiden välisten laatuerojen kaventaminen on edelleen tarpeen. Esimerkiksi työterveyshuollon erikoislääkäreitä ja työterveyshuoltoon pätevöityneitä sosiaalialan asiantuntijoita tarvitaan lisää
    ylilääkäri Timo Leino, Työterveyslaitos
    Myös työterveyshuollon tietojärjestelmät kaipaavat kehittämistä. Yritysten työterveystoiminnan suunnittelua, seurantaa ja arviointia tulee parantaa ja siihen käytettyä aikaa seurata. Laadun kehittäminen kiinnostaa yrityksiä ja työterveyshuollot ovat siihen valmiita panostamaan. Tämä on tietysti erinomainen asia
    ylilääkäri Timo Leino, Työterveyslaitos
    Osasyynä tilanteeseen voi olla Kelan korvauskäytäntö, joka ei tällä hetkellä tue ryhmäinterventioita. Korvauskäytäntöä olisi syytä joustavoittaa siten, että myös ryhmämuotoisia interventioita voidaan toteuttaa osana työterveyshuollon korvattavaa toimintaa. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa tulee kehittää ja sen painoarvoa lisätä
    ylilääkäri Timo Leino, Työterveyslaitos
    Työterveysyksiköiden pitäisi lisätä työpaikkaan kohdistuvaa toimintaa ja yhteistyötä sekä mitata organisaatioasiakastyytyväisyyttä nykyistä aktiivisemmin
    erityisasiantuntija Susanna Syynimaa, Työterveyslaitos
    Konkreettisten työtä sujuvoittavien keinojen lisäksi tarvitaan myös johdolta tukea ja toimenpiteitä, joilla sujuvan työn esteet saadaan purettua ja kuormittumista vähennettyä.
    Virpi Kalakoski, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos
    Hyvinvointi ja turva kuuluu myös yrittäjälle!
    Ministeri Annika Saarikko
    Yrittäjyyteen kuuluvat vastuu ja riskinotto - ei loppuun palaminen!
    Ministeri Mika Lintilä
    Mitä paremmin yrittäjä voi, sitä paremmin firmalla menee.
    Pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät
    Uusien järjestelmien opettelu koetaan monilla työpaikoilla rassaavana, ja työntekijöillä on vaikeuksia hallita eri sovelluksia ja teknisiä laitteita.
    johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
    Haasteita toi myös esimerkiksi sähköpostien tulva. Sähköposti on yhä arkipäivää yhteydenpidossa työpaikoilla. Kiinnostavaa sen sijaan on, että sosiaalinen media ja pikaviestimet olivat laajasti käytössä vain joka kymmenennellä työpaikalla työyhteisön yhteydenpidossa.
    johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
    Tieto kulkee sujuvasti ja tieto on kaikkien saatavilla. Usein työ sujuu muutenkin jouhevammin ja helpommin erilaisten teknisten sovellusten avulla. On myös huomattava, että kokonaisuutena digitalisaation vaikutus omalla työpaikalla nähtiin yleensä pääsääntöisesti myönteisenä tai sekä myönteisenä että kielteisenä.
    johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
    Digitalisaatio tuokin uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia työsuojelutyöhön. Työpaikoilla näkyy uudenlaista kuormittumista, joka liittyy esimerkiksi työn korkeisiin kognitiivisiin vaatimuksiin. Toisaalta työsuojelutyötä helpottavat parantunut tiedonsaanti, useat uudet digitaaliset sovellukset, joita voi hyödyntää työsuojelutyössä.
    asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus
    Tarkastelen teknologisen kehityksen ja työn tulevaisuuteen liittyviä ennusteita sekä niiden problematiikkaa. Pohdin myös, millaista tutkimusta Suomessa on tehty digitalisaation seurauksista työhön ja millaisia tutkimustarpeita on jatkoa ajatellen nousemassa esiin
    tutkimusprofessori Tuomo Alasoini, Työterveyslaitos
    Yhteishankinta vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa. Sen avulla varmistetaan, että palvelut ovat laadukkaita, kohtuuhintaisia sekä vastaavat yrittäjien ja pienten yritysten tarpeita.
    kehittämispäällikkö Helena Palmgren, Työterveyslaitos
    Tarkastelen teknologisen kehityksen ja työn tulevaisuuteen liittyviä ennusteita sekä niiden problematiikkaa. Pohdin myös, millaista tutkimusta Suomessa on tehty digitalisaation seurauksista työhön ja millaisia tutkimustarpeita on jatkoa ajatellen nousemassa esiin
    tutkimusprofessori Tuomo Alasoini, Työterveyslaitos
    Palo- ja pelastusalalla lähtökohdat työntekijöiden työssä jaksamiselle ovat hyvät. Työkyvyn edistäminen lähtee liikkeelle jokaisen oman asenteen muutoksesta ja omien tietojen ja taitojen lisääntymisestä. Muutosta edistää työnantajan kannustus ja saatu tuki esimerkiksi työterveyshuollosta.
    Kroppa ja nuppi kuntoon -hankkeen projektipäällikkö, vanhempi tutkija Sirpa Lusa, Työterveyslaitos
    Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksessa lähiesimies, aseman palomestari, saa sairauspoissaoloseurantaraportin kuukausittain. Jos työntekijällä on lyhyen ajan sisällä ollut useampia poissaoloja, niin lähiesimies ottaa asian viipymättä puheeksi selvittääkseen onko poissaolojen taustalla jotain, jossa työpaikka voisi tukea. Työvuorossa oleva paloesimies eli työnjohdollinen esimies on varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa tärkeässä asemassa kohdatessaan työntekijät joka työvuorossa. Yhteydenotot tulevat myös muilta työntekijöiltä, työntekijältä itseltään ja fyysisen toimintakyvyn osalta testaajilta
    vanhempi tutkija Anne Punakallio, Työterveyslaitos
    Tutkimusten mukaan pelastajien lihaskunto on pääasiassa hyvä. Kehonhallinnan osa-alueista liikkuvuuden, koordinaation ja tasapainon harjoittaminen jäävät usein perinteistä lihaskuntoharjoittelua vähemmälle. Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta löytyneessä hyvässä käytännössä jokaisella pelastusalueen henkilökuntaan kuuluvalla on mahdollisuus käydä liikunnanohjaajan ohjamalla kehonhuoltotunnilla. Helsingin pelastuslaitoksessa jokaisessa työvuorossa palomiehistä on koulutettu liikuntavastaavia, jotka vetävät liikuntaharjoittelun vuoroissa. Säännöllinen kehonhuolto auttaa ylläpitämään fyysistä toimintakykyä läpi koko työuran.
    vanhempi tutkija Anne Punakallio, Työterveyslaitos
    Sairauspoissaolojen luonne on muuttunut: lyhyitä on entistä useammin ja pitkiä vähän vähemmän. Pitkien, yli kolme päivää kestävien, sairauspoissaolojen väheneminen näkyy kaikissa ikäryhmissä
    johtava asiantuntija Tuula Oksanen, Työterveyslaitos
    Tutkimusten mukaan pitkät poissaolot ennustavat heikentymistä tulevassa terveydessä ja työkyvyssä. Siksi niiden vähentyminen on merkittävää
    johtava asiantuntija Tuula Oksanen, Työterveyslaitos
    Tulokset tukevat asiantuntijoiden arvioita sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta. Tutkimustiedon puuttuessa ohjeistukset voitaisiinkin pohjata pitkälti asiantuntija-arvioihin
    erikoistutkija Johanna Kausto, Työterveyslaitos
    Floor is Yours! -tutkimuksessa arvioimme esittävien taiteiden turvallisuusjohtamisen ja -kulttuurin nykytilaa ja kehittämistarpeita kyselyin, haastatteluin, havainnoimalla ja ryhmäkeskusteluilla. Saatua tietoa hyödynnetään käytännönläheisesti turvallisuusjohtamisen ja riskinarviointityökalujen kehittämisessä siten, että toimialan erityispiirteet tulevat huomioiduksi.
    vanhempi tutkija Pia Houni, Työterveyslaitos
    Jäsenistö oli tänä vuonna ennätyksellisen kiinnostunut tasoluokituksesta, koska hakemuksia tuli ennätysmäärä, yhteensä 103 kappaletta. Luokitukset jakautuvat melko tasaisesti kaikkiin kolmeen luokkaan, mutta joukossa on edelleen runsaasti huippuja. Nolla tapaturmaa on edelleen mahdollista, tasoluokitusta hakeneista 23 pääsi tänä vuonna nollaan tapaturmaan
    Nolla tapaturmaa -foorumin ohjausryhmän puheenjohtaja, turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen Sappi Finland I Oy:stä.
    Työn murros on yksi suurimpia muutosajureita Suomessa tällä hetkellä. Ekosysteemin rakentaminen yhteistyössä VTT:n ja muiden toimijoiden kanssa on tärkeä keino, jolla lisätä ymmärrystä työn murroksesta ja helpottaa sen johtamista.
    Antti Koivula, pääjohtaja, Työterveyslaitos
    Työntekijän kokema työn vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien välinen epäsuhta nousee analyyseissa esiin vahvana mielenterveyden häiriöiden syynä.
    Marianna Virtanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
    Valitse ajanjakso -
    Hakusi ei tuottanut tuloksia
    Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
    Takaisin alkuun