Lainaukset

Käytännössä lyhyiden sairauspoissaolojen riski oli sitä suurempi, mitä useampi lyhyt vuoroväli lääkärillä oli.
Erikoistutkija Kati Karhula
Vaikka altistumistasot kasvihuoneiden pölyille olivat matalia, niihin on suhtauduttava vakavasti. Allergeenien mittaaminen on haastavaa, ja pienikin pitoisuus voi olla terveydelle haitallista.
Katri Suuronen
Oli yllätys, että keikkatyötä välittäviä digitaalisia alustoja on Suomessa näin paljon. Lisäksi iso osa yrityksistä poikkeaa siitä mielikuvasta, mikä alustatyöllä on julkisessa keskustelussa.
Jere Immonen
Runsas iltavuorojen määrä saattaa olla haastavaa työn ja muun elämän yhteen sovittamisen kannalta. Esimerkiksi harrastukset ovat työntekijöiden palautumiselle tärkeitä, mutta ne tapahtuvat usein ilta-aikaan.
Annina Ropponen
Kun tavoitteena on uudistaa toimintaa ja sopeutua koronapandemian jälkeiseen aikaan, tarvitaan nimenomaan osaamisen arvostusta ja yhdessä kehittämistä.
Sara Lindström
Näyttää siltä, että esimerkiksi työn kehittävyys on universaalisti tärkeä voimavara, joka ei ole riippuvainen ammatista.
Jari Hakanen
Suosittelen lämpimästi, että koko organisaatio osallistetaan mukaan suunnitteluun. Kuuntelemalla aidosti työntekijöitä voidaan päästä lopputulokseen, joka joustaa erilaisten työskentelyolosuhteiden ja elämäntilanteiden mukaan.
Inka Korhonen
Testiin on koottu parhaat palat kaikesta siitä tutkimustiedosta, mitä meille on Työterveyslaitoksessa kertynyt työhyvinvoinnista ja työkyvyn tukemisesta. Mielenterveys on työelämässä voimavara, jonka vahvistamiseen tarvitaan meitä kaikkia.
Anniina Virtanen
Vastuullisuus ja varovaisuus työntekijöiden tietojen käsittelyssä on tärkeä ja hieno asia. Tarvitaan ohjeita, jotta varovaisuus ei kokonaan estä datan hyödyntämistä yritystoiminnan kehittämisessä ja tieteellisessä tutkimuksessa.
Maria Tiikkaja, Työterveyslaitos
Tutkimustulos on painava viesti suomalaiselle työelämälle siitä, että työpaikoilla kannattaa panostaa ennakoivasti työhyvinvointiin. On tärkeää, ettei toimenpiteitä tehdä vain silloin, kun asiat menevät huonosti.
Jari Hakanen
Puualalla on Suomessa merkittävä rooli, joten meidän on tärkeää pitää huolta alan työntekijöistä.
Tuula Liukkonen
Myös terveydenhuollossa kaivataan uusia keinoja erityisesti vaikeasti oireilevien työkyvyn ja kuntoutumisen tueksi. Tarvitaan helposti henkilöiden arjessa toteutettavaa kuntoutusta, ja etäkuntoutus vastaa tähän haasteeseen
apulaisylilääkäri Aki Vuokko, Työterveyslaitos
Myös terveydenhuollossa kaivataan uusia keinoja erityisesti vaikeasti oireilevien työkyvyn ja kuntoutumisen tueksi. Tarvitaan helposti henkilöiden arjessa toteutettavaa kuntoutusta, ja etäkuntoutus vastaa tähän haasteeseen
apulaisylilääkäri Aki Vuokko, Työterveyslaitos
Kartoituksemme mukaan työterveyshuollossa kaivataan erityisesti tietoa työpaikan olosuhteista, eri toimijoiden roolien selkiyttämistä, strukturoituja apuvälineitä oireilevan henkilön tilanteen ja kuormitustekijöiden kartoittamiseen sekä terveydellisten merkitysten arviointiin. Haastavimpia ovat tilanteet, joissa oireilu pitkittyy, vaikka rakennus on jo korjattu.
Aki Vuokko, apulaisylilääkäri, Työterveyslaitos
VOC-yhdisteiden alhaisen pitoisuustason ja terveysriskien epätodennäköisyyden perusteella arvioimme, että toimistotyyppisillä työpaikoilla sisäilmaongelmien taustalla on vain harvoin syytä epäillä VOC-yhdisteitä.
vanhempi asiantuntija Kaisa Wallenius, Työterveyslaitos
Päättäjien ja vaikuttajien tehtävä on saada yhteiskunta ja suomalainen elämä sopeutumaan ja kukoistamaan muutoksen aallossa. Vaikka kaikki esittelemämme tulevaisuusskenaariot ovat olleet ainakin jossain määrin tiedossa jo aiemmin, niiden yhteisvaikutukset voivat olla yllättäviä. Raportilla haluamme kiinnittää huomiota työelämän perustavanlaatuiseen muutostarpeeseen, jotta yhteiskuntamme voi hyvin myös tulevaisuudessa.
pääjohtaja Antti Koivula, Työterveyslaitos
Näyttää siltä, että olemme saavuttamassa pisteen, jossa lähtökohtaisesti hyvät asiat, kuten itsensä kehittämisen mahdollisuudet tai mahdollisuus eri elämänalueiden yhdistämiseen, voivat ylenpalttisina kääntyä kuormitustekijöiksi. Aikapula vaivaa, elämänalueet kolisevat yhteen, kokonaisuuden hallinta vaikeutuu ja paine psyykelle kasvaa.
tutkimusprofessori Ari Väänänen, Työterveyslaitos
Olemme asettaneet ohjelmalle kunnianhimoiset tavoitteet. Ne voidaan saavuttaa, jos ohjelmatyötä tehdään sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Aluepiloteissa ideana on lujittaa ja hyödyntää alueen omaa osaamista. Samalla alueen omat vahvuudet ja erityispiirteet voidaan ottaa laajasti huomioon.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen
Olemme halunneet tehdä esihenkilöille ja henkilöstölle selkeät ja helppolukuiset sivut sisäilmasta työpaikan näkökulmasta. Materiaalissa on avattu sisäilmahaasteisiin liittyvää prosessia ja toimijoiden rooleja videoiden ja kuvien avulla.
erikoislääkäri Elina Tulenheimo-Eklund Työterveyslaitos
Työskentely kuumissa oloissa on erityisen haastavaa henkilöillä, jotka kärsivät esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeista
Erikoistutkija Sirkka Rissanen, Työterveyslaitos
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa – Tanskaa lukuun ottamatta – ei näytä tapahtuneen samankaltaista ammattirakenteen polarisoitumista korkean ja matalan osaamisen ammatteihin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tähän lienevät vaikuttaneet pohjoismaiset koulutus- ja työmarkkinajärjestelmät.
Tuomo Alaoini, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
Koska vain osa osallistujista hyötyi kuntoutuksesta, tarvitaan lisää tietoa siitä, mikä vaikuttaa kuntoutuksen soveltuvuuteen erilaisissa tilanteissa. Tutkimuksen perusteella on selvää, että pitkittyneitä ja hankalia oireita kokevat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, jolle auttavat samat ratkaisut.
psykologi Sanna Selinheimo, Työterveyslaitos
Vaikuttaa siltä, että kun jo noin 10 vuotta sitten julkaistiin pitoisuustasoja ja asetettiin viitearvoja teollisille mineraalikuiduille, niin tietoisuus mineraalikuitujen lähteistä ja niiden vaikutuksista sisäilman laatuun on lisääntynyt. Mittauksien seurauksena on todennäköisesti ryhdytty myös toimenpiteisiin aiempaa useammin.
johtava asiantuntija Tapani Tuomi, Työterveyslaitos
Näillä muutoksilla voi olla vaikutuksia koko alan houkuttelevuuteen. Esimerkiksi Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen aineiston perusteella henkilöstön halukkuus suositella omaa työnantajaa ystävilleen on tasaisesti vähentynyt vuodesta 2015 lähtien kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä.
Professori Mika Kivimäki, Työterveyslaitos
Mitä kuuluu? -palvelun hankkineilla ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimukseen osallistuvilla organisaatioilla on käytössään työkalu, jonka avulla he saavat tutkittua tietoa työkykyyn ja terveyteen omassa organisaatiossaan vaikuttavista pulmista. Osallistuvat organisaatiot ovat tarttuneet hyvinvointihaasteisiin hyvin. He ovat tehneet tavoitteellista kehittämistä ja jakaneet myös hyviä toimintatapoja yhteisesti.
Johtava asiantuntija, dosentti Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
Sote-alan työhyvinvointiongelmien ratkaisemiseen on tartuttava yhdessä.
Pääjohtaja Antti Koivula, Työterveyslaitos
Mielenterveyssyistä menetämme jopa 17 miljoonaa työpäivää vuositasolla, eikä tässä luvussa vielä edes ole mukana työpaikoille piiloon jäävä menetys, joka ilmenee esimerkiksi lyhyinä, alle yhdeksän päivän mittaisina poissaoloina, heikentyneenä työkykynä, matalana työtehona, huonona työilmapiirinä ja osaamisen rapistumisena.
pääjohtaja Antti Koivula, Työterveyslaitos
Hyvinvoinnin edistäminen työssä on sekä epäkohtiin puuttumista että potentiaalien ja vahvuuksien tunnistamista, vahvistamista ja hyödyntämistä.
tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos
Työpaikalle työn imua tuntevat työntekijät tarkoittavat lisää tuottavuutta, vähemmän työtapaturmia, innovatiivisuutta, proaktiivisuutta, sitoutumista ja lojaalisuutta sekä aktiivista sopeutumista muutoksiin ja myönteisiä muutosodotuksia.
tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos
Mielenterveyttä tukee johtaminen, jossa palkitaan suhteessa ponnisteluun, tuetaan työn hallinnan tunnetta ja kohdellaan työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.
erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa, Työterveyslaitos
Sote-alalle räätälöity Mitä kuuluu -palvelu on esimerkki laadukkaasta, tutkimusperusteisesta työhyvinvointikyselystä ja palauteportaalista. Kysely kartoittaa erityisesti työn psykososiaalista kuormitusta. Palauteportaali auttaa työyksikköä tunnistamaan tärkeimmät kehittämisen kohteet ja räätälöimään toimintaa.
johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
Olemme määrätietoisesti kehittäneet työterveyshuollon prosesseja Terveystalon laatujärjestelmän mukaisesti. Meillä työskentelee erittäin päteviä ammattilaisia ja koulutamme jatkuvasti uusia osaajia esimerkiksi työterveyshoitajien trainee-ohjelman kautta. Asiakastyytyväisyys on erinomaisella mallilla ja pyrimme parantamaan sitä edelleen muun muassa asiakaspalautteen avulla. Meillä on edistykselliset digi- ja etäpalvelut, jotka tukevat johtamista datan avulla ja tekevät asioinnista nopeaa ja joustavaa. Panostamme myös entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan, kuten fysioterapiaan ja mielen hyvinvoinnin palveluihin.
Henri Mäenalanen, aluejohtaja, Terveystalo Tampere
Nyt toteutetun katsauksen aineistona hyödynnettiin ensimmäistä kertaa dokumentteihin perustuvaa palveluprosessien itsearviointia.
Ylilääkäri Timo Leino, Työterveyslaitos
Mittarin valinta olikin yksi tämän hankkeen kompastuskivistä. Mittarin ja tavoitteen pitäisi olla samansuuntaisia. Myös organisaatioiden lähtötilanteeseen pitäisi tutustua kunnolla.
Irmeli Pehkonen, ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos
Kun työllisyysastetta pusketaan ylös, lähtevät työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspoissaolot kasvuun, ellei osaamisen ja työkyvyn tuki ole kunnossa
Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula
Osaamisen ennakointi ja johtaminen työntekijöitä osallistavalla tavalla on iso haaste sekä työpaikkojen henkilöstöjohdolle että työmarkkinakentälle.
Johtava tutkija Eveliina Saari, Työterveyslaitos
Yrityksillä ei ole varaa jättää osatyökykyisten osaamista ja työpanosta käyttämättä
Johtaja, ylilääkäri Eva Helaskoski, Työterveyslaitos
Alustoja kannattaa käyttää määrätietoisesti myös keinoina edistää pääsyä työmarkkinoille, parantaa työelämän laatua ja lisätä organisaatioiden ja verkostojen kykyä innovointiin ja vaativaan ongelmanratkaisuun
Johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
Työterveysneuvottelut sujuvat pääosin hyvin. Yhteisissä neuvotteluissa työntekijän työhön paluu suunnitellaan asteittain niin, että se tukee hänen työhön osallistumistaan. Tässä vaiheessa työntekijä saa toimeentulonsa yleensä osasairauspäivärahasta.
vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti, Työterveyslaitos
Aikaisemmista tutkimuksista tiedämme myös, että työssä ja organisaatiossa olevat voimavarat kuten kehittävä, monipuolinen työ, riittävä itsenäisyys, palaute, hyvä johtaminen ja työpaikan ilmapiiri ovat olennaisimpia työn imun synnyttäjiä, Tässä tutkimuksessa selvitimme niiden sijaan erilaisten taustatekijöiden kuten iän, ammatin, sukupuolen ja työsuhteen laadun merkitystä työn imun kokemukseen eli mitkä taustatekijät vaikuttavat työn imun syntymiseen eniten.
Jari Hakanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
Perinteisesti organisaatiot reagoivat työhyvinvoinnin kannalta olemassa oleviin epäkohtiin, kun tavoitteena pitäisi yhtä lailla olla proaktiivisuus henkilöstön työn imun edistämiseksi ja sitä kautta paremman työtoiminnan varmistamiseksi.   
Jari Hakanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos  
Vaikuttaa siltä, että työsuojelun toimintakenttä työpaikalla on laaja ja moniulotteinen, mutta työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut ovat vihkiytyneitä tehtäväänsä ja valmiita kehittämään osaamistaan tarpeen mukaan.
erityisasiantuntija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos
Avovastauksissa tuli hyvin esille, että työsuojelutoimijoilla on paljon tehtävää. Harva pystyy käyttämään riittävästi aikaa tehtävän kunnolliseen hoitamiseen ja panostamaan osaamisen kehittämiseen. Myös työsuojelutiedon ja -osaamiseen siirtymiseen työsuojelutehtävissä aloittaville olisi syytä työpaikoilla panostaa.
asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus
Tuloksemme viittaavat siihen, että vuorotyö lisää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kaupunkien keski-ikäisillä sote-työntekijöillä. Suurissa sairaaloissa on mahdollisesti helpompaa siirtyä pois vuorotyöstä kuin kaupunkien pienemmissä terveydenhuollon yksiköissä. Näin sairaaloissa voidaan ehkäistä vuorotyön haittoja.
tutkimusprofessori Mikko Härmä, Työterveyslaitos
Nykyisellään toksisuustestien käyttäminen ei ole järkevää eikä suositeltavaa sisäilman haitallisuuden arviointiin.
toksikologi, dosentti Kati Huttunen, Itä-Suomen yliopisto
On tärkeää tiedostaa, ettei ole olemassa yhtä sisäilmasairautta tai -oiretta, jota edes teoriassa voitaisiin mallintaa yhdellä testillä.
lääkäri, johtava asiantuntija Tiina Santonen, Työterveyslaitos
Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön lisäävät työhyvinvointia, mikä on hyvä muistaa, kun sote-kuvioihin palataan vaalien jälkeen. Henkilöstön hyvinvointi heijastuu myös asiakaspalveluun ja koko organisaation toimintaan.
johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
Tutkimuksessamme havaitsimme, että ryhmävalmennuksesta oli eniten hyötyä niille, joiden työkyky oli heikoin. He saivat tukea ja valmiuksia paremmin pärjääviltä, jotka toimivat ikään kuin roolimalleina.
ohjelmapäällikkö Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitos
Parasta tässä mallissa on, että ihmiset voivat havahtua osaamisensa päivittämiseen ennen kuin ovat kriisissä. Silloin heillä on voimia tehdä asialle jotain, toisin kuin työttömyyden ollessa jo päällä.
lehtori Niina Jallinoja, Haaga Helia AMK
Spirometria on kuulunut aiemmin terveystarkastuksiin. Näyttö spirometrian hyödyllisyydestä terveystarkastuksissa on kuitenkin vähäinen, minkä vuoksi spirometriaa suositellaan vain osalle altistuneista.
keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström, Työterveyslaitos