Lainaukset

Työn murros on yksi suurimpia muutosajureita Suomessa tällä hetkellä. Ekosysteemin rakentaminen yhteistyössä VTT:n ja muiden toimijoiden kanssa on tärkeä keino, jolla lisätä ymmärrystä työn murroksesta ja helpottaa sen johtamista.
Antti Koivula, pääjohtaja, Työterveyslaitos
Työntekijän kokema työn vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien välinen epäsuhta nousee analyyseissa esiin vahvana mielenterveyden häiriöiden syynä.
Marianna Virtanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
Työikäisen väestön masennus, uupumus tai muut emotionaaliset ongelmat eivät ole yhden tai kahden työhön tai muuhun elämään liittyvän tekijän synnyttämiä. Ne heijastavat koko väestöön, työelämän rakenteeseen ja terveydenhuoltoon vaikuttaneita kehityskulkuja.
Ari Väänänen, ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos
Tarkastelemme työelämän murrosta inhimillisen työn näkökulmasta
yksikön johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
Kiinnostuksen kohteita ovat ihminen, ekosysteemit, osaaminen ja oppiminen, ihmisen ja teknologian vuorovaikutus sekä palvelujen murros. Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi työn uudet muodot, kuten alusta- ja jakamistalous, automatisaatio ja robotisaatio, keinoäly ja lisätty todellisuus työssä. Myös sote-alan teknologisoituminen kiinnostaa.
yksikön johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
Koska tautien hoito on parantunut ja niihin liittyvä kuolleisuus vähentynyt, sairaudet koskettavat yhä useammin myös työelämää
Jenni Ervasti, erikoistutkija, Työterveyslaitos
Juuri nämä työpaikkaosaamisen ulottuvuudet ovat niitä, joissa työpaikoilla ilmeni pulmia. Yhteisen ymmärryksen saavuttamiseen oli vielä matkaa.
Minna Toivanen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos
Haaste sote-alan esimiehille on melkoinen. Järjestelmä ja prosessit muuttuvat ja henkilöstöä rassaa epävarmuus. Tarvitaan osaavaa muutosjohtamista, jotta palikat pysyvät kasassa ja henkilöstö työkykyisenä.
Sirpa Laakso, MBA-ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos
Tarjoamme osallistujille monipuolisen muutosjohtamista tukevan paketin. Luvassa on omat osionsa myös itsensä johtamisesta, toimintaympäristön tulevaisuudesta, tiedolla johtamisesta, taloudesta ja palvelumuotoilusta.
Outi Perhiö, MBA-ohjelmapäällikkö, Laurea
Sairauspoissaolot ovat kaiken kaikkiaan vähentyneet 2010-luvulla. Tässä tutkimuksessa havaitsimme, että yli 30 päivän sairauspoissaolojen lyheneminen oli voimakkaampaa lakimuutoksen jälkeisenä aikana verrattuna sitä edeltäviin vuosiin
dosentti Svetlana Solovieva, Työterveyslaitos
Tämä on linjassa aikaisempien löydöstemme kanssa, joiden mukaan osasairauspäivärahan käyttö edistää työhön paluuta ja työssä pysymistä
tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura, Työterveyslaitos
Jotta kasvava määrä ikääntyviä työntekijöitä säilyisi työkykyisinä, pitää työpaikoilla kiinnittää aiempaa enemmän huomiota työn sopivaan kuormitukseen.
Eira Viikari-Juntura, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
Huono uni ja palautuminen sekä työajan pituus muodostavat noidankehän. Edeltävän yön huonompi unen laatu tai heikompi vireys aamulla vaikuttavat pidentävästi seuraavan päivän työaikaan. Vastaavasti pidempi työaika heikentää seuraavan yön unen laatua ja aamun vireyttä.
vanhempi tutkija Annina Ropponen, Työterveyslaitos
Meillä ei ole tutkittua tietoa siitä, miten pitkät työpäivät vaikuttavat yrittäjiin tai mitkä ovat parhaat keinot edistää yrittäjien työstä palautumista työpäivän aikana ja vapaa-ajalla.
johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
Koska lisäksi vain harva mikroyrittäjä hankkii itselleen työterveyshuollon, jossa työkykyä voitaisiin tukea ja tarkkailla, luotettavaa tutkimustietoa tarvitaan myös yrittäjien työterveyshuollon palvelujen sisältöjen uudistamiseksi ja työterveyshuollon palvelujen kattavuuden lisäämiseksi.
johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
Ennakointi ja suunnitelmallisuus ovat löytäneet paikkansa työpaikkojen työsuojelutoiminnassa. Turvallisuushavainnot ja niiden käsittely ovat nousseet merkittäväksi työsuojelun mittariksi perinteisten reagoivien mittareiden rinnalle
asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus
Haluamme kannustaa työsuojelutoimijoita jatkamaan sitkeästi suunnitelmallista ja uudistavaa työsuojelutyötä työpaikoilla. Aktiivinen, edustuksellinen työsuojelutoiminta on vaikuttavan ja kaikkia koskevan työsuojelun perusta.
erityisasiantuntija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos
Esitämme, että sote-palveluiden yhteensovittaminen työterveyshuollon palveluiden kanssa lisätään lakiehdotuksen pykäliin.
Jorma Mäkitalo, johtaja, Työterveyslaitos
Hyvän perehdytyksen avulla uusi työntekijä tuntee pääsevänsä nopeasti osaksi työyhteisöä.
tutkija Mikko Nykänen, Työterveyslaitos
Kiinnostusta oman työkyvyn edistämiseen näyttää olevan, mutta valitettavasti omasta itsestä huolehtiminen usein unohtuu kiireen ja yrittäjän haasteiden pyörremyrskyssä. Yrittäjät näyttävät kyselyn tulosten perusteella hyötyvän tuesta. Kyselyvastaajista yli 60 prosenttia oli yksinyrittäjiä ja heillä on vain harvoin järjestettynä vaikkapa työterveyshuollon palveluita. Tuen saaminen jääkin muiden toimijoiden varaan ja on puutteellista.
hankkeen vastuullinen johtaja, vanhempi asiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos
On hyvä, että tämä monella työpaikalla vaiettu aihe saa päivänvalon. On tärkeää, että asiaa ei sallita työpaikalla eikä kenenkään kokemuksia pidä väheksyä. Kenenkään ei pidä pelätä työpaikalla tai sietää loukkaavaa käyttäytymistä.
johtaja Krista Pahkin, Työterveyslaitos
Komitea ehdottaa, että pitkittyvään työttömyyteen ja työkyvyttömyyteen puututaan nykyistä varhemmin ja että Kela kehittäisi mm. ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluja. Myös yhteistyötä työeläkelaitosten kanssa pitäisi tiivistää.
Pirjo Juvonen-Posti, Työterveyslaitos
Yhteishankinta vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa. Sen avulla varmistetaan, että palvelut ovat laadukkaita, kohtuuhintaisia sekä vastaavat yrittäjien ja pienten yritysten tarpeita.
kehittämispäällikkö Helena Palmgren, Työterveyslaitos
Pienyrityksistä noin puolella on työterveyshuollon palvelut. Yrittäjän oma työterveyshuolto tarkoittaa käytännössä usein vain sairaanhoitoa. Pienyrittäjät kuitenkin toivovat edullisia ja keveitä palveluja työterveyshuolloilta ja järjestöiltä sekä vertaistukea. Näistä lähtökohdista kehitimme videovälitteistä ryhmäohjausta
johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
Pienyrittäjillä on työn imua jopa niin paljon, että suuri osa tekee viikoittain työtunteja enemmän kuin terveyden kannalta on hyväksi. Univaje ja unihäiriöt ovat yleisiä. Päivittäiseen työstä palautumiseen on tarvetta panostaa. Suuri joukko pienyrittäjistä on lisäksi maksanut itselleen liian pieniä eläkevakuutusmaksuja, jolloin eläkkeelle jäämiseen ei ole varaa ja siksi työkyvyn tukeminen työuran lopussa on erityinen haaste
työterveyspsykologi Heli Hannonen, Työterveyslaitos
Videovälitteisyys luo uusia mahdollisuuksia perinteisten ryhmätapaamisten rinnalle. Se on myös kustannustehokasta, koska sekä osallistujat että vetäjät voivat osallistua omalta kotipaikkakunnaltaan ja omilta koneiltaan
johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
Tarvitaan toimivia yhteistyökäytänteitä ja toimintamalleja, jotta työterveyshuolto voi toimia työpaikan yhteistyökumppanina työntekijöiden kokonaisvaltaisessa työkyvyn tukemisessa. Näitä käytänteitä löytyy nyt uudesta kokonaisuudestamme
kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen, Työterveyslaitos
Yhteistyö työterveyshuollon sisällä sekä asiakasyrityksen ja kuntoutuksen palveluntuottajan kanssa on tule-ongelmaisen työntekijän työkyvyn tukemisen prosesseissa keskeistä.
Erikoistutkija Erja Sormunen, Työterveyslaitos
Tule-ongelmaisen työntekijän työkyvyn tukeminen vaatii selkeitä rakenteita ja yhteisiä toimintamalleja. Tähän tarvittaisiin uusia ajattelutapoja, välineitä ja foorumeita myös työhön liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi
Erikoistutkija Erja Sormunen, Työterveyslaitos
Näkemyksemme mukaan maakunta sote-järjestäjänä vastaa jatkossa myös työterveyshuollon ja sote-palveluiden yhteensovittamisesta.
Jorma Mäkitalo, johtaja, Työterveyslaitos
Työn tuunaaminen on aloitteellista toimintaa, jossa työntekijä itse pyrkii lisäämään työssään kaipaamiaan voimavaroja esimerkiksi hakemalla kehittymismahdollisuuksia, palautetta esimieheltä tai tukea työtovereilta.
Jari Hakanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
Robottileikkaamisen oppiminen on hidasta ja kirurgien pitää leikata usein, jotta taito säilyy. Koska kirurgirobotti on kallis, leikkaukset keskittyvät harvoihin sairaaloihin.
Laura Seppänen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos
– Meidän pitää ymmärtää teknologiaa, jotta osaamme ostaa ja vaatia hyviä tietojärjestelmiä
Antti Koivula, pääjohtaja, Työterveyslaitos
Digiosaamisen puute ei saa johtaa syrjäytymiseen
Antti Koivula, pääjohtaja, Työterveyslaitos
Asiantuntija- ja tietotyöhön liittyvät uudet elementit kuten joustotyöaika, liukuvan työajan laajentaminen ja työaikapankin käyttö ovat hyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta merkittäviä parannuksia nykytilaan.
tutkimusprofessori Mikko Härmä, Työterveyslaitos
Me Työterveyslaitoksessa haluamme tukea pienyrittäjiä muuttuvassa työelämässä, luoda innostavaa ja kestävää yritystoimintaa. Haluamme madaltaa yrittäjän kynnystä tarttua oman ja henkilöstönsä hyvinvoinnin parantamiseen. #SatasellaMukaan –kampanja on yksi pk-yrittäjille suunnatuista toimistamme.
Antti Koivula, Työterveyslaitoksen pääjohtaja
Kaiken kaikkiaan vuoden 2010 lakimuutokset ovat varsin hyvin onnistuneet tavoitteissaan lisätä työhön paluuta ja työhön osallistumista pitemmällä aikajänteellä
tutkimuksen johtaja, tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura, Työterveyslaitos
Yrittäjän hyvä työkyky on yrityksen kivijalka. Joskus työhön sitoutuminen voi kuitenkin olla niin voimakasta, että itsestä huolehtiminen unohtuu. Myös taloudellinen tilanne ja mahdollisuudet työstä irrottautumiseen voivat vaikuttaa mahdollisuuksiin huolehtia työkyvystä
työterveyspsykologi Heli Hannonen, Työterveyslaitos
Yrittäjillä on usein paljon tietoa siitä miten pitäisi toimia, mutta harvempi on ehkä ajatellut oman työkykynsä ja yrityksen menestyksen välistä yhteyttä. Tai sitä, mitä kaikkea muutoksen tekemisen prosessiin sisältyy, jos ryhtyy pistämään työnteon tapojaan tai muita tottumuksiaan uuteen uskoon.
erityisasiantuntija Eija Mäenpää-Moilanen, Työterveyslaitos
Olemme Työterveyslaitoksessa tehneet usealle riskityölle tehtäväkohtaisia malliratkaisuja ja tietokortteja, joiden avulla pienelläkin työpaikalla on helpompi päästä perille tarvittavista toimenpiteistä. Esimerkiksi KAMAT-tietokortit on suunnattu auto- ja metallialan riskienhallintaan. Lisäksi teimme yleisiä suosituksia kemikaalialtistumisen hallintaan ja kokosimme tiedon lähteitä yhteen helpommin löydettäviksi.
vanhempi asiantuntija Sanni Uuksulainen, Työterveyslaitos
Tilastoissa REACHin vaikutus ei kuitenkaan vielä näy. Esimerkiksi ammattitautien määrissä tai syöpävaarallisille aineille altistuneiden rekisteriin kirjatuissa määrissä (ASA) ei ole tapahtunut suuria muutoksia
erikoistutkija Milja Koponen, Työterveyslaitos
Etenkin pienille yrityksille on suunnattava viestintää ja tarjottava työkaluja, joilla REACH:n ja työturvallisuuslainsäädännön velvoitteet avataan
erikoistutkija Milja Koponen, Työterveyslaitos
REACH täydentää käyttöturvallisuustiedotteita riskinhallinnan osalta, mutta ohjeet ja dokumentit koetaan jatkokäyttäjäyrityksissä liian vaikeiksi ymmärtää. Hyödyntäminen vaatii asiantuntemusta, jota työpaikoilla ei aina ole
erikoistutkija Milja Koponen, Työterveyslaitos
Mitä varhemmin kontakti työelämään syntyy, sitä paremmat mahdollisuudet kehitysvammaisella henkilöllä on työllistyä avoimille työmarkkinoille. Sopiva vaihe tutustua työelämään olisi 14–16 -vuotiaana, kertoo dosentti Nina Nevala Työterveyslaitoksesta.
dosentti Nina Nevala, Työterveyslaitos
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että työ- ja toimintakeskukset eivät edistä kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille.
dosentti Antti Teittinen, Kehitysvammaliitto
Työn tavoitteista riippuen kulttuurista monimuotoisuutta voidaan hyödyntää monella eri tavalla. Kulttuurien tuntemuksesta on hyötyä esimerkiksi kansainvälisille markkinoille mentäessä sekä tuotekehityksessä että markkinoinnissa.
Barbara Bergbom, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos
Jatkossa olisikin kiinnostavaa päästä tutkimaan, mitä asioita palavereissa käsitellään ja miten vuorovaikutteista käsittely on.
tutkija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos
Kertovatko positiiviset tulokset siitä, että lakisääteinen edustuksellinen työsuojelun yhteistoiminta sujuu useilla työpaikoilla hyvin, mutta yhteys johtamisjärjestelmiin on vielä hakemassa muotoaan?
asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus
Ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat pysyneet melko vakaina koko 2000-luvun mutta ikäryhmien väliset erot ovat tasoittuneet.
johtava asiantuntija Tuula Oksanen Työterveyslaitos
Ihmiset luovat uuden soten. He ovat tukipilari, joka kannattelee sotea vähintään yhtä suuresti kuin rakenteelliset, hallinnolliset ja rahoitukselliset järjestelyt. Hyvä työilmapiiri näkyy asiakaspalvelussa, muistuttaa.
johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos