Lainaukset

Kysely on helppo ja systemaattinen tapa käydä läpi työterveyteen ja -hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, kuten henkistä ja fyysistä kuormitusta, erilaisia oireita, työympäristön altisteita ja elintapoja. Kysely voi auttaa yrittäjää tunnistamaan, mitkä tekijät omassa työterveydessä erityisesti vaativat kehittämistä
tutkija Birgitta Kinnunen, Työterveyslaitos
Väsymys on kaikissa liikennemuodoissa merkittävä liikenneturvallisuutta haittaava riskitekijä, jonka hallintaan on keinoja sekä henkilöllä itsellään että liikenteen ammattilaista koskien myös työvuorosuunnittelulla. Nyt julkaistun Vire-nettityökalun beta-version taustalla on biomatemaattinen laskentamalli, joka tuo ihmisen normaaliin vuorokausirytmiin perustuvan piilevän väsymyksen näkyväksi, kertoo liikennelääketieteen yksikönpäällikkö.
Jukka Terttunen, erikoislääkäri, Trafi
Johtopäätöksemme tutkimuksesta on, että koulutus on keino lisätä tietämystä vireydestä, mutta vireyden parantamiseksi on kehitettävä myös työvuorosuunnittelua. Tämän vuoksi kehitimme yhteistyössä Trafin, Tukholman yliopiston ja ruotsalaisen Portin Productionin kanssa menetelmän – verkkosovellus Viren, jonka avulla niin kuljetusyritykset kuin muutkin työpaikat voivat arvioida työvuorojen väsyttävyyttä
Mikael Sallinen, ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos
Hoito on suunniteltava ja sen tuloksia pitää arvioida yksilöllisesti. Mahdollisuuksien mukaan pitää selvittää myös työaikoihin liittyvät keinot, joilla voidaan parantaa vuorotyöntekijän unta ja vireyttä. Koska vuorotyöntekijöiden on usein vaikea osallistua säännöllisiin ryhmätapaamisiin, unettomuuden itsehoidon menetelmät yhdistettynä työterveyshuollon antamaan ohjaukseen ja tukeen toimivat todennäköisesti parhaiten.
Heli Järnefelt, erikoispsykologi, Työterveyslaitos
Jatkuva yötyö aiheutti päiväaikaista väsymystä ja nukahtamisvaikeuksia kolmivuorotyötä enemmän. Toisaalta jatkuvaa yötyötä tekevät olivat muita tyytyväisempiä työhönsä. Tämä liittyi työn itsenäisyyteen. Jatkuvaa yötyötä tehdään yleensä vapaaehtoisuuteen perustuen.
Kati Karhula, tutkija, Työterveyslaitos
Tervetuliaisluennollani pohdin johtajuuden haasteita sekä asenteen merkitystä työelämässä
tutkimusprofessori Pia Heilmann, Työterveyslaitos
Tuon luennolla myös tuliaisia Kalifornian Piilaaksosta Stanfordin yliopistosta, jossa olin vierailevana tutkijana alkuvuoden 2018. Tutkailen vierailun pohjalta, mitkä ovat keskeisiä johtajuuden teemoja juuri nyt.
tutkimusprofessori Pia Heilmaan, Työterveyslaitos
Työpaikalla ensimmäinen askel kiusaamisen karsimiseen on tunnistaa epäasiallisen kohtelun riskit ja opetella ottamaan asiat puheeksi. Ristiriitojen selvittely on esimiesten tehtävä. Jos kiusaaja on esimies, niin vastuu on esimiehen esimiehellä.
Antti Soikkanen, vanhempi konsultti, Työterveyslaitos
Olemme pystyneet osoittamaan, miten työterveyshyötyjä syntyy kattavan laatujärjestelmän tuloksena. Laatu ja vaikuttavuus kulkevat käsi kädessä, eikä vaikuttavuutta voi tulla ilman laatua. Lopullisen onnistumisen arvioi kuitenkin aina asiakas. Olemme kiitollisia saamastamme tunnuksesta, mikä rohkaisee uudistumaan toimivan järjestelmän pohjalta
toimitusjohtaja Tiina Pohjonen, Työterveys Helsinki
Vi har visat att man kan skapa arbetshälsonytta med hjälp av ett heltäckande kvalitetssystem. Kvalitet och verkningsfullhet går hand i hand, och utan kvalitet uppnås inte verkningsfullhet. I sista hand är det ändå alltid kunden som bedömer hur bra vi har lyckats. Vi är tacksamma för den erkänsla vi har fått – det uppmuntrar oss till fortsatt förnyelse inom ramen för vårt fungerande system
Tiina Pohjonen, verkställande direktör för Företagshälsan Helsingfors
Työkyvyn alenemiselle voi olla monia syitä. Usein taustalla on sairaus. Työterveysneuvottelussa ei kuitenkaan puhuta sairauksista, vaan ratkaisuista, mitä mahdollisuuksia ja keinoja on muokata työtä niin, että työntekijä voi jatkaa työssään.
Pirjo Juvonen-Posti, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos
Vaikka hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen laatujärjestelmä tuli käyttöön jo vuonna 2014, työterveyshuollon toiminnan ja työpaikkojen kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen sekä yksiköiden välisten laatuerojen kaventaminen on edelleen tarpeen. Esimerkiksi työterveyshuollon erikoislääkäreitä ja työterveyshuoltoon pätevöityneitä sosiaalialan asiantuntijoita tarvitaan lisää
ylilääkäri Timo Leino, Työterveyslaitos
Myös työterveyshuollon tietojärjestelmät kaipaavat kehittämistä. Yritysten työterveystoiminnan suunnittelua, seurantaa ja arviointia tulee parantaa ja siihen käytettyä aikaa seurata. Laadun kehittäminen kiinnostaa yrityksiä ja työterveyshuollot ovat siihen valmiita panostamaan. Tämä on tietysti erinomainen asia
ylilääkäri Timo Leino, Työterveyslaitos
Osasyynä tilanteeseen voi olla Kelan korvauskäytäntö, joka ei tällä hetkellä tue ryhmäinterventioita. Korvauskäytäntöä olisi syytä joustavoittaa siten, että myös ryhmämuotoisia interventioita voidaan toteuttaa osana työterveyshuollon korvattavaa toimintaa. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa tulee kehittää ja sen painoarvoa lisätä
ylilääkäri Timo Leino, Työterveyslaitos
Työterveysyksiköiden pitäisi lisätä työpaikkaan kohdistuvaa toimintaa ja yhteistyötä sekä mitata organisaatioasiakastyytyväisyyttä nykyistä aktiivisemmin
erityisasiantuntija Susanna Syynimaa, Työterveyslaitos
Konkreettisten työtä sujuvoittavien keinojen lisäksi tarvitaan myös johdolta tukea ja toimenpiteitä, joilla sujuvan työn esteet saadaan purettua ja kuormittumista vähennettyä.
Virpi Kalakoski, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos
Hyvinvointi ja turva kuuluu myös yrittäjälle!
Ministeri Annika Saarikko
Yrittäjyyteen kuuluvat vastuu ja riskinotto - ei loppuun palaminen!
Ministeri Mika Lintilä
Mitä paremmin yrittäjä voi, sitä paremmin firmalla menee.
Pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät
Uusien järjestelmien opettelu koetaan monilla työpaikoilla rassaavana, ja työntekijöillä on vaikeuksia hallita eri sovelluksia ja teknisiä laitteita.
johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
Haasteita toi myös esimerkiksi sähköpostien tulva. Sähköposti on yhä arkipäivää yhteydenpidossa työpaikoilla. Kiinnostavaa sen sijaan on, että sosiaalinen media ja pikaviestimet olivat laajasti käytössä vain joka kymmenennellä työpaikalla työyhteisön yhteydenpidossa.
johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
Tieto kulkee sujuvasti ja tieto on kaikkien saatavilla. Usein työ sujuu muutenkin jouhevammin ja helpommin erilaisten teknisten sovellusten avulla. On myös huomattava, että kokonaisuutena digitalisaation vaikutus omalla työpaikalla nähtiin yleensä pääsääntöisesti myönteisenä tai sekä myönteisenä että kielteisenä.
johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
Digitalisaatio tuokin uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia työsuojelutyöhön. Työpaikoilla näkyy uudenlaista kuormittumista, joka liittyy esimerkiksi työn korkeisiin kognitiivisiin vaatimuksiin. Toisaalta työsuojelutyötä helpottavat parantunut tiedonsaanti, useat uudet digitaaliset sovellukset, joita voi hyödyntää työsuojelutyössä.
asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus
Tarkastelen teknologisen kehityksen ja työn tulevaisuuteen liittyviä ennusteita sekä niiden problematiikkaa. Pohdin myös, millaista tutkimusta Suomessa on tehty digitalisaation seurauksista työhön ja millaisia tutkimustarpeita on jatkoa ajatellen nousemassa esiin
tutkimusprofessori Tuomo Alasoini, Työterveyslaitos
Yhteishankinta vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa. Sen avulla varmistetaan, että palvelut ovat laadukkaita, kohtuuhintaisia sekä vastaavat yrittäjien ja pienten yritysten tarpeita.
kehittämispäällikkö Helena Palmgren, Työterveyslaitos
Tarkastelen teknologisen kehityksen ja työn tulevaisuuteen liittyviä ennusteita sekä niiden problematiikkaa. Pohdin myös, millaista tutkimusta Suomessa on tehty digitalisaation seurauksista työhön ja millaisia tutkimustarpeita on jatkoa ajatellen nousemassa esiin
tutkimusprofessori Tuomo Alasoini, Työterveyslaitos
Palo- ja pelastusalalla lähtökohdat työntekijöiden työssä jaksamiselle ovat hyvät. Työkyvyn edistäminen lähtee liikkeelle jokaisen oman asenteen muutoksesta ja omien tietojen ja taitojen lisääntymisestä. Muutosta edistää työnantajan kannustus ja saatu tuki esimerkiksi työterveyshuollosta.
Kroppa ja nuppi kuntoon -hankkeen projektipäällikkö, vanhempi tutkija Sirpa Lusa, Työterveyslaitos
Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksessa lähiesimies, aseman palomestari, saa sairauspoissaoloseurantaraportin kuukausittain. Jos työntekijällä on lyhyen ajan sisällä ollut useampia poissaoloja, niin lähiesimies ottaa asian viipymättä puheeksi selvittääkseen onko poissaolojen taustalla jotain, jossa työpaikka voisi tukea. Työvuorossa oleva paloesimies eli työnjohdollinen esimies on varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa tärkeässä asemassa kohdatessaan työntekijät joka työvuorossa. Yhteydenotot tulevat myös muilta työntekijöiltä, työntekijältä itseltään ja fyysisen toimintakyvyn osalta testaajilta
vanhempi tutkija Anne Punakallio, Työterveyslaitos
Tutkimusten mukaan pelastajien lihaskunto on pääasiassa hyvä. Kehonhallinnan osa-alueista liikkuvuuden, koordinaation ja tasapainon harjoittaminen jäävät usein perinteistä lihaskuntoharjoittelua vähemmälle. Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta löytyneessä hyvässä käytännössä jokaisella pelastusalueen henkilökuntaan kuuluvalla on mahdollisuus käydä liikunnanohjaajan ohjamalla kehonhuoltotunnilla. Helsingin pelastuslaitoksessa jokaisessa työvuorossa palomiehistä on koulutettu liikuntavastaavia, jotka vetävät liikuntaharjoittelun vuoroissa. Säännöllinen kehonhuolto auttaa ylläpitämään fyysistä toimintakykyä läpi koko työuran.
vanhempi tutkija Anne Punakallio, Työterveyslaitos
Sairauspoissaolojen luonne on muuttunut: lyhyitä on entistä useammin ja pitkiä vähän vähemmän. Pitkien, yli kolme päivää kestävien, sairauspoissaolojen väheneminen näkyy kaikissa ikäryhmissä
johtava asiantuntija Tuula Oksanen, Työterveyslaitos
Tutkimusten mukaan pitkät poissaolot ennustavat heikentymistä tulevassa terveydessä ja työkyvyssä. Siksi niiden vähentyminen on merkittävää
johtava asiantuntija Tuula Oksanen, Työterveyslaitos
Tulokset tukevat asiantuntijoiden arvioita sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta. Tutkimustiedon puuttuessa ohjeistukset voitaisiinkin pohjata pitkälti asiantuntija-arvioihin
erikoistutkija Johanna Kausto, Työterveyslaitos
Floor is Yours! -tutkimuksessa arvioimme esittävien taiteiden turvallisuusjohtamisen ja -kulttuurin nykytilaa ja kehittämistarpeita kyselyin, haastatteluin, havainnoimalla ja ryhmäkeskusteluilla. Saatua tietoa hyödynnetään käytännönläheisesti turvallisuusjohtamisen ja riskinarviointityökalujen kehittämisessä siten, että toimialan erityispiirteet tulevat huomioiduksi.
vanhempi tutkija Pia Houni, Työterveyslaitos
Jäsenistö oli tänä vuonna ennätyksellisen kiinnostunut tasoluokituksesta, koska hakemuksia tuli ennätysmäärä, yhteensä 103 kappaletta. Luokitukset jakautuvat melko tasaisesti kaikkiin kolmeen luokkaan, mutta joukossa on edelleen runsaasti huippuja. Nolla tapaturmaa on edelleen mahdollista, tasoluokitusta hakeneista 23 pääsi tänä vuonna nollaan tapaturmaan
Nolla tapaturmaa -foorumin ohjausryhmän puheenjohtaja, turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen Sappi Finland I Oy:stä.
Työn murros on yksi suurimpia muutosajureita Suomessa tällä hetkellä. Ekosysteemin rakentaminen yhteistyössä VTT:n ja muiden toimijoiden kanssa on tärkeä keino, jolla lisätä ymmärrystä työn murroksesta ja helpottaa sen johtamista.
Antti Koivula, pääjohtaja, Työterveyslaitos
Työntekijän kokema työn vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien välinen epäsuhta nousee analyyseissa esiin vahvana mielenterveyden häiriöiden syynä.
Marianna Virtanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
Työikäisen väestön masennus, uupumus tai muut emotionaaliset ongelmat eivät ole yhden tai kahden työhön tai muuhun elämään liittyvän tekijän synnyttämiä. Ne heijastavat koko väestöön, työelämän rakenteeseen ja terveydenhuoltoon vaikuttaneita kehityskulkuja.
Ari Väänänen, ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos
Tarkastelemme työelämän murrosta inhimillisen työn näkökulmasta
yksikön johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
Kiinnostuksen kohteita ovat ihminen, ekosysteemit, osaaminen ja oppiminen, ihmisen ja teknologian vuorovaikutus sekä palvelujen murros. Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi työn uudet muodot, kuten alusta- ja jakamistalous, automatisaatio ja robotisaatio, keinoäly ja lisätty todellisuus työssä. Myös sote-alan teknologisoituminen kiinnostaa.
yksikön johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
Koska tautien hoito on parantunut ja niihin liittyvä kuolleisuus vähentynyt, sairaudet koskettavat yhä useammin myös työelämää
Jenni Ervasti, erikoistutkija, Työterveyslaitos
Juuri nämä työpaikkaosaamisen ulottuvuudet ovat niitä, joissa työpaikoilla ilmeni pulmia. Yhteisen ymmärryksen saavuttamiseen oli vielä matkaa.
Minna Toivanen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos
Haaste sote-alan esimiehille on melkoinen. Järjestelmä ja prosessit muuttuvat ja henkilöstöä rassaa epävarmuus. Tarvitaan osaavaa muutosjohtamista, jotta palikat pysyvät kasassa ja henkilöstö työkykyisenä.
Sirpa Laakso, MBA-ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos
Tarjoamme osallistujille monipuolisen muutosjohtamista tukevan paketin. Luvassa on omat osionsa myös itsensä johtamisesta, toimintaympäristön tulevaisuudesta, tiedolla johtamisesta, taloudesta ja palvelumuotoilusta.
Outi Perhiö, MBA-ohjelmapäällikkö, Laurea
Sairauspoissaolot ovat kaiken kaikkiaan vähentyneet 2010-luvulla. Tässä tutkimuksessa havaitsimme, että yli 30 päivän sairauspoissaolojen lyheneminen oli voimakkaampaa lakimuutoksen jälkeisenä aikana verrattuna sitä edeltäviin vuosiin
dosentti Svetlana Solovieva, Työterveyslaitos
Tämä on linjassa aikaisempien löydöstemme kanssa, joiden mukaan osasairauspäivärahan käyttö edistää työhön paluuta ja työssä pysymistä
tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura, Työterveyslaitos
Jotta kasvava määrä ikääntyviä työntekijöitä säilyisi työkykyisinä, pitää työpaikoilla kiinnittää aiempaa enemmän huomiota työn sopivaan kuormitukseen.
Eira Viikari-Juntura, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
Huono uni ja palautuminen sekä työajan pituus muodostavat noidankehän. Edeltävän yön huonompi unen laatu tai heikompi vireys aamulla vaikuttavat pidentävästi seuraavan päivän työaikaan. Vastaavasti pidempi työaika heikentää seuraavan yön unen laatua ja aamun vireyttä.
vanhempi tutkija Annina Ropponen, Työterveyslaitos
Meillä ei ole tutkittua tietoa siitä, miten pitkät työpäivät vaikuttavat yrittäjiin tai mitkä ovat parhaat keinot edistää yrittäjien työstä palautumista työpäivän aikana ja vapaa-ajalla.
johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
Koska lisäksi vain harva mikroyrittäjä hankkii itselleen työterveyshuollon, jossa työkykyä voitaisiin tukea ja tarkkailla, luotettavaa tutkimustietoa tarvitaan myös yrittäjien työterveyshuollon palvelujen sisältöjen uudistamiseksi ja työterveyshuollon palvelujen kattavuuden lisäämiseksi.
johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
Ennakointi ja suunnitelmallisuus ovat löytäneet paikkansa työpaikkojen työsuojelutoiminnassa. Turvallisuushavainnot ja niiden käsittely ovat nousseet merkittäväksi työsuojelun mittariksi perinteisten reagoivien mittareiden rinnalle
asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus