Lainaukset

Hyvinvointi ja turva kuuluu myös yrittäjälle!
Ministeri Annika Saarikko
Yrittäjyyteen kuuluvat vastuu ja riskinotto - ei loppuun palaminen!
Ministeri Mika Lintilä
Mitä paremmin yrittäjä voi, sitä paremmin firmalla menee.
Pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät
Uusien järjestelmien opettelu koetaan monilla työpaikoilla rassaavana, ja työntekijöillä on vaikeuksia hallita eri sovelluksia ja teknisiä laitteita.
johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
Haasteita toi myös esimerkiksi sähköpostien tulva. Sähköposti on yhä arkipäivää yhteydenpidossa työpaikoilla. Kiinnostavaa sen sijaan on, että sosiaalinen media ja pikaviestimet olivat laajasti käytössä vain joka kymmenennellä työpaikalla työyhteisön yhteydenpidossa.
johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
Tieto kulkee sujuvasti ja tieto on kaikkien saatavilla. Usein työ sujuu muutenkin jouhevammin ja helpommin erilaisten teknisten sovellusten avulla. On myös huomattava, että kokonaisuutena digitalisaation vaikutus omalla työpaikalla nähtiin yleensä pääsääntöisesti myönteisenä tai sekä myönteisenä että kielteisenä.
johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
Digitalisaatio tuokin uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia työsuojelutyöhön. Työpaikoilla näkyy uudenlaista kuormittumista, joka liittyy esimerkiksi työn korkeisiin kognitiivisiin vaatimuksiin. Toisaalta työsuojelutyötä helpottavat parantunut tiedonsaanti, useat uudet digitaaliset sovellukset, joita voi hyödyntää työsuojelutyössä.
asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus
Tarkastelen teknologisen kehityksen ja työn tulevaisuuteen liittyviä ennusteita sekä niiden problematiikkaa. Pohdin myös, millaista tutkimusta Suomessa on tehty digitalisaation seurauksista työhön ja millaisia tutkimustarpeita on jatkoa ajatellen nousemassa esiin
tutkimusprofessori Tuomo Alasoini, Työterveyslaitos
Yhteishankinta vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa. Sen avulla varmistetaan, että palvelut ovat laadukkaita, kohtuuhintaisia sekä vastaavat yrittäjien ja pienten yritysten tarpeita.
kehittämispäällikkö Helena Palmgren, Työterveyslaitos
Tarkastelen teknologisen kehityksen ja työn tulevaisuuteen liittyviä ennusteita sekä niiden problematiikkaa. Pohdin myös, millaista tutkimusta Suomessa on tehty digitalisaation seurauksista työhön ja millaisia tutkimustarpeita on jatkoa ajatellen nousemassa esiin
tutkimusprofessori Tuomo Alasoini, Työterveyslaitos
Palo- ja pelastusalalla lähtökohdat työntekijöiden työssä jaksamiselle ovat hyvät. Työkyvyn edistäminen lähtee liikkeelle jokaisen oman asenteen muutoksesta ja omien tietojen ja taitojen lisääntymisestä. Muutosta edistää työnantajan kannustus ja saatu tuki esimerkiksi työterveyshuollosta.
Kroppa ja nuppi kuntoon -hankkeen projektipäällikkö, vanhempi tutkija Sirpa Lusa, Työterveyslaitos
Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksessa lähiesimies, aseman palomestari, saa sairauspoissaoloseurantaraportin kuukausittain. Jos työntekijällä on lyhyen ajan sisällä ollut useampia poissaoloja, niin lähiesimies ottaa asian viipymättä puheeksi selvittääkseen onko poissaolojen taustalla jotain, jossa työpaikka voisi tukea. Työvuorossa oleva paloesimies eli työnjohdollinen esimies on varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa tärkeässä asemassa kohdatessaan työntekijät joka työvuorossa. Yhteydenotot tulevat myös muilta työntekijöiltä, työntekijältä itseltään ja fyysisen toimintakyvyn osalta testaajilta
vanhempi tutkija Anne Punakallio, Työterveyslaitos
Tutkimusten mukaan pelastajien lihaskunto on pääasiassa hyvä. Kehonhallinnan osa-alueista liikkuvuuden, koordinaation ja tasapainon harjoittaminen jäävät usein perinteistä lihaskuntoharjoittelua vähemmälle. Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta löytyneessä hyvässä käytännössä jokaisella pelastusalueen henkilökuntaan kuuluvalla on mahdollisuus käydä liikunnanohjaajan ohjamalla kehonhuoltotunnilla. Helsingin pelastuslaitoksessa jokaisessa työvuorossa palomiehistä on koulutettu liikuntavastaavia, jotka vetävät liikuntaharjoittelun vuoroissa. Säännöllinen kehonhuolto auttaa ylläpitämään fyysistä toimintakykyä läpi koko työuran.
vanhempi tutkija Anne Punakallio, Työterveyslaitos
Sairauspoissaolojen luonne on muuttunut: lyhyitä on entistä useammin ja pitkiä vähän vähemmän. Pitkien, yli kolme päivää kestävien, sairauspoissaolojen väheneminen näkyy kaikissa ikäryhmissä
johtava asiantuntija Tuula Oksanen, Työterveyslaitos
Tutkimusten mukaan pitkät poissaolot ennustavat heikentymistä tulevassa terveydessä ja työkyvyssä. Siksi niiden vähentyminen on merkittävää
johtava asiantuntija Tuula Oksanen, Työterveyslaitos
Tulokset tukevat asiantuntijoiden arvioita sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta. Tutkimustiedon puuttuessa ohjeistukset voitaisiinkin pohjata pitkälti asiantuntija-arvioihin
erikoistutkija Johanna Kausto, Työterveyslaitos
Floor is Yours! -tutkimuksessa arvioimme esittävien taiteiden turvallisuusjohtamisen ja -kulttuurin nykytilaa ja kehittämistarpeita kyselyin, haastatteluin, havainnoimalla ja ryhmäkeskusteluilla. Saatua tietoa hyödynnetään käytännönläheisesti turvallisuusjohtamisen ja riskinarviointityökalujen kehittämisessä siten, että toimialan erityispiirteet tulevat huomioiduksi.
vanhempi tutkija Pia Houni, Työterveyslaitos
Jäsenistö oli tänä vuonna ennätyksellisen kiinnostunut tasoluokituksesta, koska hakemuksia tuli ennätysmäärä, yhteensä 103 kappaletta. Luokitukset jakautuvat melko tasaisesti kaikkiin kolmeen luokkaan, mutta joukossa on edelleen runsaasti huippuja. Nolla tapaturmaa on edelleen mahdollista, tasoluokitusta hakeneista 23 pääsi tänä vuonna nollaan tapaturmaan
Nolla tapaturmaa -foorumin ohjausryhmän puheenjohtaja, turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen Sappi Finland I Oy:stä.
Työn murros on yksi suurimpia muutosajureita Suomessa tällä hetkellä. Ekosysteemin rakentaminen yhteistyössä VTT:n ja muiden toimijoiden kanssa on tärkeä keino, jolla lisätä ymmärrystä työn murroksesta ja helpottaa sen johtamista.
Antti Koivula, pääjohtaja, Työterveyslaitos
Työntekijän kokema työn vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien välinen epäsuhta nousee analyyseissa esiin vahvana mielenterveyden häiriöiden syynä.
Marianna Virtanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
Työikäisen väestön masennus, uupumus tai muut emotionaaliset ongelmat eivät ole yhden tai kahden työhön tai muuhun elämään liittyvän tekijän synnyttämiä. Ne heijastavat koko väestöön, työelämän rakenteeseen ja terveydenhuoltoon vaikuttaneita kehityskulkuja.
Ari Väänänen, ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos
Tarkastelemme työelämän murrosta inhimillisen työn näkökulmasta
yksikön johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
Kiinnostuksen kohteita ovat ihminen, ekosysteemit, osaaminen ja oppiminen, ihmisen ja teknologian vuorovaikutus sekä palvelujen murros. Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi työn uudet muodot, kuten alusta- ja jakamistalous, automatisaatio ja robotisaatio, keinoäly ja lisätty todellisuus työssä. Myös sote-alan teknologisoituminen kiinnostaa.
yksikön johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
Koska tautien hoito on parantunut ja niihin liittyvä kuolleisuus vähentynyt, sairaudet koskettavat yhä useammin myös työelämää
Jenni Ervasti, erikoistutkija, Työterveyslaitos
Juuri nämä työpaikkaosaamisen ulottuvuudet ovat niitä, joissa työpaikoilla ilmeni pulmia. Yhteisen ymmärryksen saavuttamiseen oli vielä matkaa.
Minna Toivanen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos
Haaste sote-alan esimiehille on melkoinen. Järjestelmä ja prosessit muuttuvat ja henkilöstöä rassaa epävarmuus. Tarvitaan osaavaa muutosjohtamista, jotta palikat pysyvät kasassa ja henkilöstö työkykyisenä.
Sirpa Laakso, MBA-ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos
Tarjoamme osallistujille monipuolisen muutosjohtamista tukevan paketin. Luvassa on omat osionsa myös itsensä johtamisesta, toimintaympäristön tulevaisuudesta, tiedolla johtamisesta, taloudesta ja palvelumuotoilusta.
Outi Perhiö, MBA-ohjelmapäällikkö, Laurea
Sairauspoissaolot ovat kaiken kaikkiaan vähentyneet 2010-luvulla. Tässä tutkimuksessa havaitsimme, että yli 30 päivän sairauspoissaolojen lyheneminen oli voimakkaampaa lakimuutoksen jälkeisenä aikana verrattuna sitä edeltäviin vuosiin
dosentti Svetlana Solovieva, Työterveyslaitos
Tämä on linjassa aikaisempien löydöstemme kanssa, joiden mukaan osasairauspäivärahan käyttö edistää työhön paluuta ja työssä pysymistä
tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura, Työterveyslaitos
Jotta kasvava määrä ikääntyviä työntekijöitä säilyisi työkykyisinä, pitää työpaikoilla kiinnittää aiempaa enemmän huomiota työn sopivaan kuormitukseen.
Eira Viikari-Juntura, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
Huono uni ja palautuminen sekä työajan pituus muodostavat noidankehän. Edeltävän yön huonompi unen laatu tai heikompi vireys aamulla vaikuttavat pidentävästi seuraavan päivän työaikaan. Vastaavasti pidempi työaika heikentää seuraavan yön unen laatua ja aamun vireyttä.
vanhempi tutkija Annina Ropponen, Työterveyslaitos
Meillä ei ole tutkittua tietoa siitä, miten pitkät työpäivät vaikuttavat yrittäjiin tai mitkä ovat parhaat keinot edistää yrittäjien työstä palautumista työpäivän aikana ja vapaa-ajalla.
johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
Koska lisäksi vain harva mikroyrittäjä hankkii itselleen työterveyshuollon, jossa työkykyä voitaisiin tukea ja tarkkailla, luotettavaa tutkimustietoa tarvitaan myös yrittäjien työterveyshuollon palvelujen sisältöjen uudistamiseksi ja työterveyshuollon palvelujen kattavuuden lisäämiseksi.
johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
Ennakointi ja suunnitelmallisuus ovat löytäneet paikkansa työpaikkojen työsuojelutoiminnassa. Turvallisuushavainnot ja niiden käsittely ovat nousseet merkittäväksi työsuojelun mittariksi perinteisten reagoivien mittareiden rinnalle
asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus
Haluamme kannustaa työsuojelutoimijoita jatkamaan sitkeästi suunnitelmallista ja uudistavaa työsuojelutyötä työpaikoilla. Aktiivinen, edustuksellinen työsuojelutoiminta on vaikuttavan ja kaikkia koskevan työsuojelun perusta.
erityisasiantuntija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos
Esitämme, että sote-palveluiden yhteensovittaminen työterveyshuollon palveluiden kanssa lisätään lakiehdotuksen pykäliin.
Jorma Mäkitalo, johtaja, Työterveyslaitos
Hyvän perehdytyksen avulla uusi työntekijä tuntee pääsevänsä nopeasti osaksi työyhteisöä.
tutkija Mikko Nykänen, Työterveyslaitos
Kiinnostusta oman työkyvyn edistämiseen näyttää olevan, mutta valitettavasti omasta itsestä huolehtiminen usein unohtuu kiireen ja yrittäjän haasteiden pyörremyrskyssä. Yrittäjät näyttävät kyselyn tulosten perusteella hyötyvän tuesta. Kyselyvastaajista yli 60 prosenttia oli yksinyrittäjiä ja heillä on vain harvoin järjestettynä vaikkapa työterveyshuollon palveluita. Tuen saaminen jääkin muiden toimijoiden varaan ja on puutteellista.
hankkeen vastuullinen johtaja, vanhempi asiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos
On hyvä, että tämä monella työpaikalla vaiettu aihe saa päivänvalon. On tärkeää, että asiaa ei sallita työpaikalla eikä kenenkään kokemuksia pidä väheksyä. Kenenkään ei pidä pelätä työpaikalla tai sietää loukkaavaa käyttäytymistä.
johtaja Krista Pahkin, Työterveyslaitos
Komitea ehdottaa, että pitkittyvään työttömyyteen ja työkyvyttömyyteen puututaan nykyistä varhemmin ja että Kela kehittäisi mm. ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluja. Myös yhteistyötä työeläkelaitosten kanssa pitäisi tiivistää.
Pirjo Juvonen-Posti, Työterveyslaitos
Yhteishankinta vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa. Sen avulla varmistetaan, että palvelut ovat laadukkaita, kohtuuhintaisia sekä vastaavat yrittäjien ja pienten yritysten tarpeita.
kehittämispäällikkö Helena Palmgren, Työterveyslaitos
Pienyrityksistä noin puolella on työterveyshuollon palvelut. Yrittäjän oma työterveyshuolto tarkoittaa käytännössä usein vain sairaanhoitoa. Pienyrittäjät kuitenkin toivovat edullisia ja keveitä palveluja työterveyshuolloilta ja järjestöiltä sekä vertaistukea. Näistä lähtökohdista kehitimme videovälitteistä ryhmäohjausta
johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
Pienyrittäjillä on työn imua jopa niin paljon, että suuri osa tekee viikoittain työtunteja enemmän kuin terveyden kannalta on hyväksi. Univaje ja unihäiriöt ovat yleisiä. Päivittäiseen työstä palautumiseen on tarvetta panostaa. Suuri joukko pienyrittäjistä on lisäksi maksanut itselleen liian pieniä eläkevakuutusmaksuja, jolloin eläkkeelle jäämiseen ei ole varaa ja siksi työkyvyn tukeminen työuran lopussa on erityinen haaste
työterveyspsykologi Heli Hannonen, Työterveyslaitos
Videovälitteisyys luo uusia mahdollisuuksia perinteisten ryhmätapaamisten rinnalle. Se on myös kustannustehokasta, koska sekä osallistujat että vetäjät voivat osallistua omalta kotipaikkakunnaltaan ja omilta koneiltaan
johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
Tarvitaan toimivia yhteistyökäytänteitä ja toimintamalleja, jotta työterveyshuolto voi toimia työpaikan yhteistyökumppanina työntekijöiden kokonaisvaltaisessa työkyvyn tukemisessa. Näitä käytänteitä löytyy nyt uudesta kokonaisuudestamme
kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen, Työterveyslaitos
Yhteistyö työterveyshuollon sisällä sekä asiakasyrityksen ja kuntoutuksen palveluntuottajan kanssa on tule-ongelmaisen työntekijän työkyvyn tukemisen prosesseissa keskeistä.
Erikoistutkija Erja Sormunen, Työterveyslaitos
Tule-ongelmaisen työntekijän työkyvyn tukeminen vaatii selkeitä rakenteita ja yhteisiä toimintamalleja. Tähän tarvittaisiin uusia ajattelutapoja, välineitä ja foorumeita myös työhön liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi
Erikoistutkija Erja Sormunen, Työterveyslaitos
Näkemyksemme mukaan maakunta sote-järjestäjänä vastaa jatkossa myös työterveyshuollon ja sote-palveluiden yhteensovittamisesta.
Jorma Mäkitalo, johtaja, Työterveyslaitos
Työn tuunaaminen on aloitteellista toimintaa, jossa työntekijä itse pyrkii lisäämään työssään kaipaamiaan voimavaroja esimerkiksi hakemalla kehittymismahdollisuuksia, palautetta esimieheltä tai tukea työtovereilta.
Jari Hakanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
Robottileikkaamisen oppiminen on hidasta ja kirurgien pitää leikata usein, jotta taito säilyy. Koska kirurgirobotti on kallis, leikkaukset keskittyvät harvoihin sairaaloihin.
Laura Seppänen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos