Cochrane-katsaus: Unta parantavista ja virkeyttä ylläpitävistä lääkkeistä ei ole apua vuorotyöntekijöille

Report this content

Vuorotyötä tekevät käyttävät lääkkeitä pysyäkseen hereillä tai saadakseen kiinni unen päästä, vaikka viimeisimmän Cochrane-katsauksen mukaan lääkkeiden hyödyistä ei juurikaan ole näyttöä. Cochrane-katsausta varten löydettiin vain 15 tutkimusartikkelia, joissa oli testattu vuorotyöläisten käyttämiä käsikauppa- ja reseptilääkkeitä. Tulosten mukaan näyttää siltä, että joidenkin ihmisten kohdalla lääkkeistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Cochrane Library ja Työterveyslaitos tiedottavat

Kehittyneimmissä maissa vähintään 10 prosenttia työvoimasta tekee vuorotyötä ainakin jossain muodossa. Eurooppalaisten tilastojen mukaan jopa 75 prosentilla väestöstä on epätyypillinen työaika. Normaalin uni- ja valverytmin häiriintyminen lisää onnettomuuksien riskiä sekä vaikuttaa vuorotyötä tekevän terveyteen. Siksi on tärkeätä, että vuorotyön teettämistä vältetään aina kun se on mahdollista ja kehitetään työvuorotyyppejä, jotka mahdollistavat vuorotyöntekijöille normaalimmat uni- ja valverytmit. Lääkkeistä voi olla lyhytaikaista hyötyä sellaisissa töissä, joissa vuorotyön tekemistä ei voida välttää, kuten esimerkiksi terveydenhuolto-, poliisi- tai sotilastöissä

Katsausta varten käydyissä 15 tutkimuksessa oli mukana 718 henkilöä. Yhdeksässä tutkimuksessa käsikauppalääkkeenä myytävä melatoniinihormoni auttoi vuorotyöläisiä nukkumaan noin 24 minuuttia pidempään yöllä tai päivällä lumelääkkeeseen verrattuna. Nukahtamisnopeuteen melatoniinilla ei kuitenkaan ollut vaikutusta. Unilääkkeestä (Zoplicone) löytyi vain yksi tutkimus. Sen mukaan lääke ei auttanut vuorotyöntekijöitä nukkumaan päivällä yhtään paremmin kuin lumelääke.

Muissa tutkimuksissa keskityttiin kofeiiniin ja kahteen lääkkeeseen, modafiniiliin ja armodafiniiliin, joita on käytetty yövuoron aikaiseen uneliaisuuteen. Yhdessä tutkimuksista kofeiini vähensi uneliaisuutta yövuoron aikana, kun työntekijät ottivat nokoset ennen vuoroaan. Modafiniili ja armodafiniili lisäsivät tarkkaavaisuutta ja vähensivät uneliaisuutta. Ne kuitenkin aiheuttivat hyvin monilla koehenkilöistä myös päänsärkyä, pahoinvointia ja verenpaineen nousua. Vähäisistä hyödyistä ja lukuisista sivuvaikutuksista johtuen kumpaakaan näistä lääkkeistä ei ole hyväksytty vuorotyöntekijöille Euroopassa.

– Useille vuorotyötä tekeville olisi todella hyödyllistä, jos he voisivat ottaa pillerin, joka auttaisi heitä nukahtamaan tai pysymään hereillä oikeaan aikaan, sanoo katsauksen ensimmäinen kirjoittaja, ylilääkäri Juha Liira Työterveyslaitoksesta. Kuten katsauksesta ilmenee, näiden lääkkeiden käytöstä on vähän näyttöä ja niitä voidaan käyttää vain väliaikaisesti ja joillakin niistä voi olla hyvinkin vakavia sivuvaikutuksia.

Suurin osa katsauksen aineistosta on peräisin pienistä tieteelliseltä tasoltaan vaatimattomista tutkimuksista. Tutkimukset oli lisäksi tehty tietyillä aloilla, esimerkiksi terveydenhuollossa tai öljynporauslautalla. Sen takia niiden tulokset eivät välttämättä sovellu muihin ammatteihin.

– On merkillistä, että tutkimuksessa on näin selvä aukko, sanoo Liira. Voi olla, että lääkkeiden vaikutusten tutkimista kunnolla suunnitelluissa koeasetelmissa pidetään epäeettisenä, sillä työntekijöiden ei tulisi tarvita lääkkeitä selvitäkseen työssään. Näitä tutkimuksia ei ole tehty tai sitten emme ole löytäneet relevanttia tietoa.

Katsaus:
Liira J, Verbeek JH, Costa G, Driscoll TR, Sallinen M, Isotalo LK, Ruotsalainen JH. Pharmacological interventions for sleepiness and sleep disturbances caused by shift work. Cochrane Database of Systematic Reviews 2014, Issue 8.
Art. No.: CD009776. DOI: 10.1002/14651858.CD009776.pub2 ( julkaisun URL: http://doi.wiley.com/10.1002/14651858.CD009776.pub2)

Lisätietoja
Ylilääkäri Juha Liira, Työterveyslaitos, puh. 50 568 7920, sp. juha.liira(at)ttl.fi

Tutustu myös

Cochrane-kirjasto

Tietoa Cochrane-verkostosta

Cochrane työterveysryhmä (Cochrane Occupational Safety and Health Review Group )

Suomen Cochrane-osasto

1993 perustettu Cochrane Collaboration on kansainvälinen, riippumaton ja tuottoa tavoittelematon tutkijaverkosto, jossa on jäseniä yli 120 maasta. Verkosto tuottaa tiivistelmiä, Cochrane-katsauksia, lääketieteellisestä tutkimustiedosta. Kuhunkin katsaukseen kootaan kaikki saatavilla oleva korkealaatuinen tutkimustieto kustakin tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi kehitetystä toimenpiteestä. Cochrane-katsauksia käytetään esim. kliinisen ja terveyspoliittisen päätöksenteon apuna. Työterveys- ja työturvallisuuskatsauksilla halutaan vaikuttaa työpaikoilla ja työterveyshuollossa vallitseviin ohjeisiin ja käytäntöihin, jotta haitallisia altistuksia ja työperäisiä tai työhön liittyviä sairauksia voidaan ehkäistä ja hoitaa mahdollisimman tehokkaasti.

Cochrane Library pitää sisällään korkeatasoista tutkimustietoa terveydenhoidon vaikutuksista. Se sisältää Cochrane-tietokannan, johon on koottu Cochrane-verkoston tuottamat Cochrane-katsaukset, joihin on koottu ajantasainen ja korkeatasoinen tutkimustieto eri lääketieteen toimenpiteistä.

Cochrane Library on Wileyn julkaisema. Wiley on kustantamo, joka julkaisee mm. tieteellisiä lehtiä, kirjoja, tietokantoja useilta eri aloilta. Wiley on globaali toimija, jolla on toimipaikkoja eri puolilla maailmaa. Tutustu Wileyn toimintaan.

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on vajaat 750.

Multimedia

Multimedia