Epoksiallergian voi torjua huolellisella ihon suojaamisella

Epoksiyhdisteet ovat yleisimpiä työperäisen allergisen kosketusihottuman aiheuttajia. Teollisuuden aloista epoksi-ihottumia esiintyy eniten rakennusteollisuudessa. Turvalliset työtavat ja ihon huolellinen suojaaminen ovatkin rakennuspinnoitustyössä ensiarvoisen tärkeitä ja vaativat hyvää ohjeistusta työpaikalla. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen julkaisemasta ”Epoksiyhdisteiden aiheuttamat ammatti-ihotaudit ja niiden ehkäisy rakennusalalla” –tutkimusraportista.

Epoksiyhdisteet ovat voimakkaasti ihoa herkistäviä kemikaaleja, joita käytetään muun muassa kaksikomponenttisissa maaleissa ja liimoissa. Rakennusalalla epoksituotteita käytetään esimerkiksi lattioiden pinnoituksessa sekä betonin ja laatoitusten korjaus- ja saumaustöissä.

– Vanhojen viemäriputkien sisäpuolinen pinnoitus on aiheuttanut viime vuosina enenevästi ammatti-ihotauteja, erityisasiantuntija Katri Suuronen Työterveyslaitoksesta kertoo.

Epoksiyhdisteiden aiheuttamat allergiset kosketusihottumat ovat usein niin vaikeaoireisia, ettei työntekijä voi enää käsitellä epoksituotteita vaan hänen on vaihdettava alaa.

Tutkimuksessa selvitettiin allergisoivia aineita, riskiammatteja ja suojautumistapoja

Epoksiyhdisteiden aiheuttamat ammatti-ihotaudit ja niiden ehkäisy rakennusalalla -tutkimushankkeessa selvitettiin epoksiallergiaa aiheuttavia aineita ja riskiammatteja sekä keinoja suojautua epoksikemikaaleilta. Tutkimuksen aineistona käytettiin Työterveyslaitoksen potilasaineistoja ja mittaus- ja havainnointituloksia rakennuspinnoitustyöpaikoilla.  Lisäksi hankkeessa koottiin tietoa epoksikemikaaleille soveltuvista suojakäsineistä, tehtiin laboratoriossa suojakäsinemateriaalien läpäisevyyskokeita sekä kokeiltiin, miten kovettumattoman epoksin voi pestä pois iholta. Hanke toteutettiin vuosina 2013-2016.

Ihon suojaamiseksi tarvitaan kemikaalinsuojakäsineet yhdistettynä useisiin kertakäyttökäsineisiin

Työterveyslaitoksen potilaista kaikilla oli käsi-ihottumaa ja yli puolella lisäksi kasvo-ihottumaa. Tutkimuksessa laadittiin uudet diagnostiset ohjeet epoksiyhdisteitä käsittelevien potilaiden ihotestaukseen. Työpaikkakäynneillä todettiin, että epoksiyhdisteitä levisi levityskohteesta työvaatetukselle, työkaluihin ja työkohteiden pinnoille, mikä lisää tahattomien ihokosketusten riskiä.

Työssä käytettiin yleisesti nahka-tekstiilikäsineitä, jotka läpäisevät helposti pinnoitekemikaaleja ja lisäävät siten altistumista.

– Tehokkaaksi ihonsuojaukseksi todettiin pitkävartinen kemikaalinsuojakäsine yhdistettynä useisiin kertakäyttökäsineisiin, joita riisuttiin vaiheittain: tällä pystyttiin myös välttämään kemikaalien leviäminen ympäristöön, Suuronen kertoo.

Hengityksensuojaimen käyttö ei ole aina välttämätöntä epoksipinnoitustyössä, mutta etenkin kasvomaskilla ja suodattimilla varustetut puhallinsuojaimet koettiin miellyttäviksi käyttää. Ne suojaavat samalla kasvot ja silmät kemikaaliroiskeilta.

Työterveyslaitoksen julkaisemat ohjeet auttavat tekemään epoksityötä turvallisesti

Tutkimuksen pohjalta julkaistiin vuonna 2015 ”Epoksikansio – kemikaaliturvallisuus rakennuspinnoitustyössä” -opas. Kansio sisältää yksinkertaisia ohjeita mm. riskinarvioinnista, ihon suojaamisesta, työntekijöiden perehdyttämisestä ja terveysseurannasta. Epoksikansio julkaistaan kevään 2017 aikana myös ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi Työterveyslaitos on julkaissut malliratkaisuja suojautumisesta ja turvallisista työtavoista viemärinsaneerauksessa ja muussa rakennuspinnoitustyössä. Ohjeiden avulla on mahdollista tehdä epoksityötä turvallisesti, ihoaltistumista välttäen. Työterveyslaitos toivoo, että epoksiyhdisteiden aiheuttama ihottumariski tunnistetaan rakennusalalla, ja että Epoksikansio ja malliratkaisut otetaan aktiiviseen käyttöön kaikilla pinnoitustyöpaikoilla ja alan oppilaitoksissa.

 

Lisätiedot:

Erityisasiantuntija Katri Suuronen, Työterveyslaitos, p. 030 474 2576, katri.suuronen[at]ttl.fi

TTL® Suojainasiantuntija, Erikoistyöhygieenikko Erja Mäkelä, Työterveyslaitos, p. 030 474 2595, erja.makela[at]ttl.fi

 

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Lainaukset

Vanhojen viemäriputkien sisäpuolinen pinnoitus on aiheuttanut viime vuosina enenevästi ammatti-ihotauteja
erityisasiantuntija Katri Suuronen, Työterveyslaitos
Tehokkaaksi ihonsuojaukseksi todettiin pitkävartinen kemikaalinsuojakäsine yhdistettynä useisiin kertakäyttökäsineisiin, joita riisuttiin vaiheittain: tällä pystyttiin myös välttämään kemikaalien leviäminen ympäristöön
erityisasiantuntija Katri Suuronen, Työterveyslaitos