Ilmansuodatuksen puutteet aiheuttavat hengitystieoireita konepajoissa

Työterveyslaitos tiedottaa 54/2016, 7.11.2016

Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimuksessa havaittiin konepajoissa käytettäviin työstökoneisiin liitettyjen ilmansuodatuslaitteiden toiminnassa puutteita. Ongelma liittyy metallin työstössä käytettäviin työstönesteisiin, joista vapautuu työn aikana ilmaan työstönestesumua ja erilaisia kaasumaisia epäpuhtauksia. Nämä altistavat työntekijät iho- ja hengitystieoireille. Tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jonka avulla myös kaasumaisia ilman epäpuhtauksia on mahdollista hallita. Lisäksi kartoitettiin muita keinoja, joilla epäpuhtauksien pääsyä työtilan ilmaan voidaan vähentää.

Metallintyöstönesteille altistuminen aiheuttaa työntekijöille sekä iho- että hengitystieoireita. Työstönesteistä syntyville ilman epäpuhtauksille voivat altistua erityisesti koneistajat, mutta myös muut konepajoilla työskentelevät kone- ja metallialan ammattilaiset. Lastuavan metallien työstön, kuten sorvaamisen, jyrsinnän, poraamisen, sahauksen, höyläyksen tai hionnan aikana käytettävistä työstönesteistä muodostuu aerosolia, jossa on mukana sekä hiukkasmaisia että kaasumaisia terveydelle haitallisia yhdisteitä.

Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimuksessa havaittiin konepajojen työstökeskuksissa yleisesti käytettävässä kohdepoistoilman suodatuksessa puutteita. Metallintyöstökeskuksissa nykyisin yleisesti käytössä olevat suodatuslaitteistot eivät pysty puhdistamaan työstönesteestä syntyviä kaasumaisia epäpuhtauksia. Vaikka yksittäisten epäpuhtauksien haitallisiksi tunnetut pitoisuudet alitetaan, esiintyy työntekijöillä mm. nuhaa, yskää, silmäoireita, hengenahdistusta, astmaa sekä muita hengitystieoireita.

Työtilan yleisilmassa havaittiin lähinnä alkanoliamiineja ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (TVOC). Mitatuista ilman alkanoliamiinien kokonaispitoisuuksista 77 % ylitti Työterveyslaitoksen suositteleman tavoitetason 0,1 mg/m3. Kohdepoistoissa olevat HEPA-suodattimet pidättävät hyvin hiukkasmaisia epäpuhtauksia, mutta kaasumaisessa muodossa olevia epäpuhtauksia, kuten alkanoliamiineja ja VOC-yhdisteitä hiukkassuodattimet eivät pidättäneet juuri lainkaan.

Ilmanpuhtauteen voidaan vaikuttaa monella tavalla

Tutkimuksen perusteella työpaikoilla tarvitaan jokin seuraavista toimenpiteistä:

  1. Metallintyöstökeskusten suodatuslaitteistojen ilma johdetaan suoraan ulos työtilasta. Energiatehokkuuden kannalta tämä ei välttämättä ole paras ratkaisu.
  2. Lisätään merkittävästi työtilojen ilmanvaihtoa, jolloin tarkoituksena on laimentaa suodatuslaitteistojen läpi kulkevien ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia. Myös tässä ratkaisussa tuotantotilan energiankulutus lisääntyy.
  3. Parannetaan työstökeskusten suodatusta pidättämään myös kaasumaisia ilman epäpuhtauksia, jolloin saavutetaan paras energiatehokkuus. Koneiden hankinnan yhteydessä tarve sekä hiukkasmaisten että kaasumaisten epäpuhtauksien suodatukseen pitää ottaa huomioon.


Hankkeen yhteydessä kehitetty ja testattu metallintyöstön ilmanvaihto- ja ilmankäsittelyjärjestelmä osoittautui tehokkaaksi keinoksi poistaa sekä hiukkasmaisia että kaasumaisia epäpuhtauksia työstökoneelta hengitysilmaan palautettavasta ilmasta. Järjestelmä vaatii kuitenkin vielä lisäkehittämistä ja testaamista käytännön olosuhteissa työpaikoilla.

Ilman epäpuhtauksien hallinta on kokonaisuus, johon vaikuttavat myös monet muut tekijät.  Työstökeskuskohtaiset poistoilmavirrat olivat usein varsin pieniä. Liian pieni poistoilmavirta työstökoneen koteloinnista ei estä epäpuhtauksien leviämistä työtilan ilmaan. Lisäksi pieni poistoilmavirta aiheuttaa kanavien likaantumista ja edelleen mm. palovaaran. Työntekijöiden altistumisen kannalta tärkeää on myös työstönesteiden säännöllinen huolto sisältäen mm. nesteen endotoksiinipitoisuuksien mittauksen.

Työsuojelurahaston rahoittamassa ”Kohdepoistoilman suodattaminen ja palauttaminen metallin työstössä - kannattavuus ja vaikutukset työilman laatuun” – hankkeessa Työterveyslaitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Tampereen ammattikorkeakoulu tutkivat yhdessä neljän suomalaisen konepajayrityksen kanssa metallintyöstökeskusten kohdepoistoilman suodatusta. Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahaston lisäksi osallistuneet yritykset ja tutkimuslaitokset. Hankkeen tulokset esitetään tuoreessa tutkimusraportissa ”Metallintyöstön kohdepoistoilman hallinta”, joka on julkaistu Työterveyslaitoksen Tietoa työstä –julkaisusarjassa.

 

Lisätietoja:

 

Arto Säämänen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos

arto.saamanen(at)ttl.fi

puh. 043 8242370

 

Pirkko Pihlajamaa , LVI–lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu

pirkko.pihlajamaa(at)tamk.fi

puh. 040 8012695

 

Tutkimusraportti:

Metallintyöstön kohdepoistoilman hallinta. 2016. Arto Säämänen, Tomi Kanerva, Markku Linnainmaa, Ilpo Ahonen, Matti Lehtimäki, Matti Niemeläinen, Tapio Kalliohaka, Pirkko Pihlajamaa. Työterveyslaitos. Tampere: http://urn.fi/URN:ISBN 978-952-261-668-5(PDF)

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Pikafaktat

Metallintyöstönesteille altistuminen aiheuttaa työntekijöille sekä iho- että hengitystieoireita.
Tweettaa
Metallintyöstökeskuksissa nykyisin yleisesti käytössä olevat suodatuslaitteistot eivät pysty puhdistamaan työstönesteestä syntyviä kaasumaisia epäpuhtauksia.
Tweettaa
Hankkeen yhteydessä kehitetty ja testattu metallintyöstön ilmanvaihto- ja ilmankäsittelyjärjestelmä osoittautui tehokkaaksi keinoksi poistaa sekä hiukkasmaisia että kaasumaisia epäpuhtauksia työstökoneelta hengitysilmaan palautettavasta ilmasta.
Tweettaa