Kiire ja aikataulujen yhteensovittamisen vaikeus vievät voiman työsuojelulta ja kehittämiseltä

Report this content

Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos tiedottavat, tiedote 75/2015, Helsinki 21.12.2015

Työsuojeluhenkilöstö arvioi työsuojelulliseen ennaltaehkäisyyn jäävän liian vähän aikaa kiireen ja aikataulupaineiden vuoksi. Ajan hallintaan on työpaikoilla syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, jotta aikaa järjestyy myös kehittämistyölle. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.

Tiukat aikataulut ja eri osapuolten aikataulujen yhteensovittamisen haasteet ovat arkea monella työpaikalla.

- Työyhteisön kiireen ja aikapaineiden vuoksi työsuojelutehtäviin ei ehditä kunnolla paneutua, tehdään minimi, reagoidaan ongelmiin ja ennaltaehkäisyyn ei katsota jäävän riittävästi aikaa, toteaa asiantuntija Kerttuli Harjanne Työturvallisuuskeskuksesta.

Kiire ja aikataulupaineet näkyvät henkilöstön kuormittumisena ja ilmapiirin heikentymisenä, ja osa työsuojeluhenkilöstöstä toi esiin sovittelutapauksien määrän kasvaneen kiireisissä tilanteissa.

Työsuojeluhenkilöstöstä lähes neljännes (23 %) arvioi, että työsuojelutehtävien hoitamiseen on vain melko harvoin tai ei koskaan riittävästi aikaa. He kokevat kiireen ja aikataulupaineiden vaikuttavan kielteisesti erityisesti työpaikan kehittämistoimintaan, työntekijöiden hyvinvointiin sekä esimiestyöhön ja johtamiseen.

Tiukkoja aikatauluja ja niiden yhteensovittelua

Yli 70 prosenttia vastaajista raportoi, että omalla työpaikalla työt sisältävät tiukkoja aikatauluja ja yli 50 prosenttia katsoi eri osapuolten aikataulujen yhteensovittamisen olevan usein ongelmallista. Ajallisia haasteita aiheuttavat erityisesti töiden heikko suunnittelu ja organisointi, puutteet ennakoinnissa ja tiedonkulun ongelmat. Organisaation ulkopuolelta paineita syntyy esimerkiksi asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden tai muiden sidosryhmien nopeaa reagointia edellyttävistä pyynnöistä ja epärealistisista aikataulutoiveista.

- Lisäksi henkilöstön liian pieni määrä työtehtäviin nähden, yllätykset, töiden epätasainen jakautuminen ja päällekkäiset työtehtävät aiheuttavat kiirettä ja aikataulupaineita, summaa tuloksia tutkija Minna Toivanen.

Joustot ja digitaaliset ratkaisut ajanhallinnan keinoina

Useimmin työpaikat käyttävät ajan hallintaan joustoja ja liukumia, yhteistä sähköistä kalenteria, työajan seurantaa sekä aikatauluttamista ja suunnittelua.

- Ajanhallinnan keinot ovat aina tehtävä- ja tilannesidonnaisia. Etätyö koetaan perinteisesti toimivaksi yksilölliseksi ratkaisuksi, mutta yhtä aikaa yhteistyön painotus lisääntyy koko ajan työelämässä. Tärkeintä on, että aihe nostetaan työyhteisössä keskusteluun, eikä ajankäyttöön suhtauduta luonnonlakina, korostaa tutkija Olli Viljanen Työterveyslaitoksesta.

Varsin moni vastaaja arvioi, että digitalisaatio sinänsä on helpottanut työtä ja ajan hallintaa monin tavoin. Se on esimerkiksi tuonut joustomahdollisuuksia ja vähentänyt matkustamistarvetta. Samalla kehitys tuo kuitenkin työpaikoille jatkuvasti uusia ohjelmistoja ja toimintatapoja, jotka aiheuttavat lyhyellä tähtäimellä kuormitusta. Digitalisaation arvioitiin lisäävän muun muassa teknisiä ongelmia, kiireen tuntua ja työmäärä.

- Paradoksaalisesti uudet työntekoa helpottavat välineet lisäävät usein työnteon vauhtia, kertoo Viljanen, − esimerkiksi sosiaalinen media vaatii jatkuvaa läsnäoloa ja nopeaa reagointia.

Tietoa Työsuojelupaneelista

Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1–2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tuorein kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015. Kysely lähetettiin 2851:lle Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 586. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä.

Lisätietoja

Asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus, p. 040 716 5915, kerttuli.harjanne[at]ttk.fi

Tutkija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, p. 043 824 4506, minna.toivanen[at]ttl.fi

Tutkija Olli Viljanen, Työterveyslaitos, p. 043 825 9135, olli.viljanen[at]ttl.fi

Tutustu myös:

TS-paneelin nettisivut (www.ttl.fi/tyosuojelupaneeli)

Paneelin VI tarkemmat tulokset (pdf) (http://www.ttl.fi/partner/tyosuojelupaneeli/Asiakirjat/VI%20TS-paneeli%20tuloskooste%2007122015.pdf)

Työterveyslaitos:

AikaJärjestys asiantuntijatyössä –hankkeen verkkosivut (www.ttl.fi/aikajarjestys)

Vinkkejä ajanhallintaan: http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/muuttuva_tyoelama/ajallinen_epajarjestys_asiantuntijatyossa/Documents/AikaJärjestys%20työpajojen%20kooste%207.12.2015.pdf

Työturvallisuuskeskus: Hopulle loppu! (http://www.tapaturmapaiva.fi/)

Tietokortti Kiireen hallinta parantaa työturvallisuutta (http://www.ttl.fi/fi/tietokortit/Documents/tietokortti%2025_30082013.pdf)

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi

Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Rahoituksesta 50 % tulee valtion budjetista ja työsuhteita on noin 650. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä.

Avainsanat:

Multimedia

Multimedia