Maatalousyrittäjien mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla on moninaisia sairauksia ja kuormittavia elämäntapahtumia

Tiedote 2/2015, Helsinki 15.1.2015

Työterveyslaitos ja Mela tiedottavat

Suurella osalla mielenterveysperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä maatalousyrittäjistä on työkykyä jäljellä ja halu palata työhön. Noin 40 prosenttia heistä arvioi eläkettä hakiessaan kykenevänsä tekemään työtä jossain määrin sairaudestaan huolimatta. Joka viides arvioi voivansa palata työhön täysipäiväisesti. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan yhteistyönä tekemästä tutkimuksesta.

Viime vuosina Melassa on vuosittain alkanut uusia työkyvyttömyyseläkkeitä 500–600, joista noin 15 prosenttia on perustunut mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin.

Tutkimuksessa selvitettiin mielenterveysperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden maatalousyrittäjien työkyvyttömyyteen liittyviä taustatekijöitä. Maatalousyrittäjien mielenterveysperusteinen eläkealkavuus on vähäisempää kuin muilla ammattiryhmillä ja se on vähentynyt 2000-luvulla huolimatta siitä, että maatalousyrittäjät kokevat työnsä aiempaa useammin henkisesti rasittavaksi.

– Halusimme tutkimushankkeen avulla selvittää, mitä voisimme tehdä työkyvyttömyyteen johtavien tilanteiden ennalta ehkäisemiseksi, toteaa Melan toimitusjohtaja Päivi Huotari.

Työkyvyttömyyden taustalla on kuormittavia elämäntapahtumia ja monihäiriöisyyttä

Lähes puolella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä maatalousyrittäjistä oli raportoitu aikuisuudessa kuormittavia elämäntapahtumia. Merkittävää ihmissuhdekuormitusta ja mielenterveysongelmia perhepiirissä oli joka neljännellä. Merkittävää taloudellista kuormitusta oli vajaalla viidenneksellä ja runsaalla 10 prosentilla eläinten hoitoon liittyvää kuormitusta.

Yli puolella tärkein työkyvyttömyyseläkkeen perusteena oleva sairaus oli masennustila. Psyykkisen sairauden ohella 60 prosentilla oli jokin työkykyyn vaikuttava somaattinen sairaus, tavallisimmin tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Osalla työkyvyttömyyden taustalla oli jo nuorella iällä alkanut pitkäkestoinen ja vaikea mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö.

– Moni oli vakavasta sairaudesta ja sen aiheuttamasta toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta tehnyt kotitilallaan pitkän työuran lähiomaisten tukemana – mitä ilmeisemmin osatyökykyisenä – ennen eläkkeen hakemista. Todennäköisesti osa heistä ei olisi työllistynyt palkkatyöhön kotitilansa ulkopuolelle jäljellä olevasta työkyvystään huolimatta, vaan olisi ehkä päätynyt työkyvyttömyyseläkkeelle jo vuosia aiemmin, toteaa ylilääkäri Teija Kivekäs Työterveyslaitoksesta.

Työeläkekuntoutusta on saanut vain harva

Mielenterveysperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä maatalousyrittäjistä kaksi kolmasosaa oli siirtynyt määräaikaiselle kuntoutustuelle ja kolmasosa toistaiseksi myönnetylle työkyvyttömyyseläkkeelle. Osa-aikaisia työkyvyttömyysetuuksia sekä työeläkekuntoutusta oli käytetty vähän. Lomituspalvelu oli merkittävin tukimuoto, sitä oli käyttänyt 40 prosenttia.

Työhön paluuta on mahdollista tukea työeläkekuntoutuksen – erityisesti omassa työssä tapahtuvien työkokeilujen – ja lomituspalveluiden käyttöä lisäämällä ja niiden sisältöä kehittämällä.

– Osakuntoutustuen ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden käyttöä on myös tarpeen lisätä, jotta maatalousyrittäjien työssä jatkaminen mahdollistuu, painottaa ylilääkäri Jari Rechardt Melasta.

Työterveyshuollon käyttö työkyvyn tukena on ollut vähäistä

Vajaalla puolella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä maatalousyrittäjistä oli ollut käytössään työterveyshuollon palvelut. Valtaosalla oli hoitosuhde psykiatrisessa avohoidossa, jossa työhön paluun mahdollisuuksia oli useimmiten selvitetty hoitavan lääkärin toimesta. Työterveyshuollossa työhön paluun mahdollisuuksia oli selvitetty vain joka kymmenennen kohdalla.

– Maatalousyrittäjien työkyvyn tukemiseksi tarvitaan toimivia yhteistyökäytäntöjä työterveyshuollon, muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen kesken. Tämä edellyttää työterveyshuoltopalveluiden kattavuuden lisäämistä ja työterveyshuollon koordinaatioroolin vahvistamista työkyvyn ja työhön paluun tukemisessa, korostaa Teija Kivekäs.

– Huolemme on, että liian pieni osuus maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon palvelut ovat hyvin toimiessaan ratkaisevassa asemassa ongelmien varhaisen havaitsemisen ja niihin puuttumisen kannalta, vahvistaa Päivi Huotari.

Tutkimus perustui Melan asiakirjoihin

Tutkimus tehtiin Työterveyslaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen yhteistyönä. Asiakirja-aineistoon valittiin kaikki MYEL-vakuutetut (101 henkilöä), joille oli alkanut Melassa uusi työkyvyttömyyseläke mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön päädiagnoosilla ajalla 1.3.2011–29.2.2012.

Työterveyslaitoksen tutkijat keräsivät Melan asiakirjoista tietoja mielenterveyden häiriöiden vuoksi eläkkeelle siirtyneiden maatalousyrittäjien työ- ja elämäntilanteesta ja niihin liittyneistä kuormitustekijöistä, sairaushistoriasta, lääketieteellisistä tutkimuksista, terveydenhuoltopalveluiden käytöstä, saadusta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä muista tukimuodoista.

Lisätiedot:

Ylilääkäri, dosentti Teija Kivekäs, Työterveyslaitos, 030 474 2557, teija.kivekas[at]ttl.fi

Julkaisu:

Kivekäs T, Ahola K, Joensuu M, Mattila-Holappa P, Rechardt J, Hermansson H. Maatalousyrittäjillä alkaneet mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet. Tietoa työstä -verkkojulkaisu. Työterveyslaitos: Helsinki, 2015.

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi

Lotta Englund, tiedottaja
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2948, 043 8246251
lotta.englund[at]ttl.fi

Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on vajaat 730.

Avainsanat:

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Tilaa