Merenkulun turvallisuusajatteluun uusia tuulia

Tiedote 4/2017, Embargo 17.1.2017 klo 12
Tiedote liittyy SeaSafety-hankkeen seminaariin, johon toimittajat ovat tervetulleita. (linkki kutsuun)

 

Merenkulun turvallisuus on kehittynyt viime vuosina, ja turvallisuusasioiden hoitamisen koetaan olevan hyvällä tasolla. Turvallisuusajattelun uudistamista on kuitenkin hidastanut liiallinen sääntöjen ja hierarkian korostaminen, osoittaa SeaSafety-tutkimus. Merenkulkuun tarvitaan uudenlaista, positiivista turvallisuusajattelua, jossa tunnistetaan ja ennakoidaan tapahtumia sekä ymmärretään ihmisten toimintaan ja ajatteluun vaikuttavat asiat. 
SeaSafety-hankkeessa Työterveyslaitos, varustamot ja viranomaiset ovat yhdessä testanneet uusia, ilmailualalla jo toimiviksi todettuja työkaluja.  Uudet merenkulkualalle räätälöidyt työkalut on koottu upeasti kuvitettuun oppaaseen ”Turvallisuus merellä”.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tietoon tuli vuoden 2016 aikana 41 Suomen aluevesillä tapahtunutta onnettomuutta. Onnettomuudet olivat pieniä ja turvallisuuden taso merellä on kokonaisuutena hyvä.

Merenkulun turvallisuusjohtamista ohjaa ISM-koodi (International Safety Management Code).  Se perustuu mm. katsastuksiin, tarkastuksiin ja dokumentaatioon, joiden avulla on saavutettu tietty turvallisuustaso.

- ISM-koodi on saattanut liikaa korostaa aluksen päällikön vastuuta ja määräysvaltaa vahvistaen näin merenkulun hierarkista luonnetta, sanoo erikoistutkija Anna-Maria Teperi Työterveyslaitoksesta.

- Työntekijöiden sitoutumista ja osallistumista turvallisuuskulttuurin kehittämiseen tulisi jatkossa vahvistaa, ja tällaista työtä on jo hankkeeseen osallistuneissa organisaatioissa aloitettukin.

- Riskinä on ollut, että esimerkiksi vaaratilanteita saattaa jäädä raportoimatta, kun ajatellaan, että raporteista etsitään syyllisiä ja virheitä. Näin ei tietenkään saisi olla. Poikkeamaraportteja pitäisi käsitellä rakentavasti työyhteisössä yhdessä ja miettiä, miten tilanteessa toimittiin, missä onnistuttiin ja mitkä asiat kannattaa jatkossa tehdä toisin, muistuttaa Teperi.


Verkostoitumisesta tukea kehittämiseen

Esimiehillä on tärkeä rooli toimia esimerkkinä ja tehdä poikkeamakeskusteluista avoimia oppimisen foorumeita. Esimiehet ovat avainhenkilöitä myös korjaavien toimenpiteiden käynnistämisessä ja asioiden sitkeässä eteenpäin viemisessä.

Yhtenä SeaSafety-hankkeen ehdotuksena on perustaa merenkulun toimialalle verkosto, jossa merenkulun toimijoiden vuoropuhelua voisi jatkaa. Kokemusten jakamisesta ja yhteisestä kehittämisestä olisi tukea varsinkin esimiehille.

Ilmailusta hyviä työkaluja meriliikenteeseen, ydinvoimaan ja raideliikenteeseen

Inhimillisten tekijöiden (human factors, HF) näkökulma ei ole jalkautunut merenkulun turvallisuusajatteluun yhtä hyvin kuin esimerkiksi ilmailussa ja ydinvoimassa. Raideliikenteessä sovelluksia ollaan parhaillaan viemässä eteenpäin. 

- Tutkimme ja testasimme ilmailussa käytettyjen työkalujen sopivuutta merenkulkuun, kertoo Teperi.

- Tällaisia työkaluja ovat Turvallisuusjohtamisen työkalu, Inhimillisten tekijöiden työkalu (HF tool) ja Henkisen ensiavun malli (KollegaTuki).

- Esimerkiksi HF-työkalun koettiin oleva erittäin käyttökelpoinen poikkeamatilanteiden analysoinnissa ja keskustelussa. Se toi esille henkilöstön onnistumiset ja vahvuudet ja auttoi ymmärtämään tapauksiin vaikuttaneet tekijät kokonaisvaltaisesti. Toki sen käyttö vaatii suunnittelua ja pientä harjoittelua.

Opas ”Turvallisesti merellä” arjen turvallisuuskäytäntöjen kehittämiseen

Työkaluista tehdyt käytännönläheiset versiot on koottu oppaaseenTurvallisesti merellä - Me turvallisuuden tekijöinä”. Opas on tarkoitettu kaikille merenkulkijoille ja mm. varustamoiden turvallisuusvastaaville ja oppilaitoksille. Oppaassa tehdään inhimillisten tekijöiden ja turvallisuuskulttuurin termejä tutuiksi ja oman työpaikan käyttöön sovellettaviksi.

Opas on ladattavissa osoitteesta www.ttl.fi/seasafety.

Merenkulun turvallisuuskulttuurin arviointi ja kehittäminen – parempaa turvallisuutta inhimillisten tekijöiden hallinnalla (SeaSafety) -tutkimukseen osallistuivat TallinkSilja, Bore, Strömma Finland, Liikennevirasto, meriliikenteen ohjauskeskukset (VTS), Trafi, työsuojelutarkastuksista vastaavat aluehallintovirastot sekä sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto sekä Matkustajalaivayhdistys. Hanketta johti Työterveyslaitos.

Meriliikenteen nykyisiä turvallisuusjohtamisen käytäntöjä ja turvallisuuskulttuuria arvioitiin kyselyiden, yksilö- ja ryhmähaastatteluiden sekä dokumenttianalyysin avulla. Hankkeessa järjestettiin myös neljä työpajaa, joiden tavoitteena oli meriliikenteen systeemitason turvallisuusajattelun kehittyminen ja turvallisuuskulttuurin parantaminen. Työpajoissa testattiin ilmailussa käytettyjä ja merenkulkualalle sopivaksi muokattuja työkaluja. Hankkeen tulokset on koottu loppuraporttiin ja työkalut oppaaseen ”Turvallisuus merellä”.  Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

Lisätietoja projektipäällikkö, erikoistutkija Anna-Maria Teperi, Työterveyslaitos, puh. 043 8257 454, anna-maria.teperi(at)ttl.fi, Twitterissä @AnnaMariaTeperi
 

Projektisivusto: www.ttl.fi/seasafety

Opas: Turvallisesti merellä- Me turvallisuuden tekijöinä. Anna-Maria Teperi ja Vuokko Puro. Työterveyslaitos 2017.  www.julkari.fi

Tutkimusraportti:  Merenkulun turvallisuuskulttuurin arviointi ja kehittäminen – parempaa turvallisuutta inhimillisten tekijöiden hallinnalla. Työterveyslaitos 2017.

Trafin tiedote 5.1.2017 - Merenkulku 2016
 

LIITE: Taulukko Perinteisen ja uuden turvallisuusajattelun eroja (Hollnagel 2014; Reason 2008)
 

SAFETY I - perinteinen tapa toteuttaa ja kehittää turvallisuutta SAFETY 2 - uusi tapa toteuttaa ja kehittää turvallisuutta
  • Turvallisuus = ei-toivottujen tapahtumien riski on mahdollisimman alhainen
  • Reaktiivinen tapa toimia: turvallisuutta kehitetään eliminoimalla riskejä, epäonnistumisia, virheitä ja näiden syitä
  • Huomio turvallisuutta heikentävissä tekijöissä, siinä ’mikä menee vikaan’
  • Ihmiset nähdään virhelähteinä, vaaratekijöinä tai riskeinä
  • Turvallisuus = mahdollisimman moni asia sujuu ja onnistuu, tunnistetaan ja ennakoidaan tapahtumia
  • Ennakoiva tapa toimia: tunnistetaan ja ennakoidaan tapahtumia
  • Huomio onnistumisissa ja turvallisuutta ylläpitävissä tekijöissä
  • Hyväksytään, että ihmisten toiminnassa ja suorituskyvyssä on vaihtelua. Yritetään ymmärtää näihin vaikuttavia olosuhteita Esim. luodaan uusia toimintatapoja, vältetään virhetilanteita, lievennetään seurauksia, kompensoidaan puuttuvia resursseja ja varmistetaan työn sujuminen oikein
  • Ihmiset nähdään voimavaroina (’pelastajina’), jotka tuovat järjestelmiin joustavuutta, kimmoisuutta ja sietokykyä jatkuvasti muuttuvissa työtilanteissa

 

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Lainaukset

Työntekijöiden sitoutumista ja osallistumista turvallisuuskulttuurin kehittämiseen tulisi jatkossa vahvistaa, ja tällaista työtä on jo hankkeeseen osallistuneissa organisaatioissa aloitettukin.
erikoistutkija Anna-Maria Teperi, Työterveyslaitos
ISM-koodi on saattanut liikaa korostaa aluksen päällikön vastuuta ja määräysvaltaa vahvistaen näin merenkulun hierarkista luonnetta.
erikoistutkija Anna-Maria Teperi Työterveyslaitos