Sairauspoissaolojen määrä ei enää vähene kunnissa

Tiedote 29/2017, 19.5.2017

Sairauspoissaolojen määrä laski kunta-alalla vuodesta 2008 vuoteen 2013 saakka. Sen jälkeen väheneminen on pysähtynyt. Viime vuonna kuntatyöntekijät olivat poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää, osoittavat tuoreimmat Kunta10-tutkimuksen tulokset. Eniten sairastavat palveluammateissa työskentelevät ja ruumiillista työtä tekevät, vähiten ylemmät toimihenkilöt ja esimiesasemassa olevat.

Kunta-alalla sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvun loppupuolelle saakka. Luvut olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa töistä sairauden takia. Vuodesta 2013 sairauspoissaolojen määrä on pysynyt tasaisena, suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna ‒keskimäärin 16,7 sairauspäivää työntekijää kohti.

Eniten vuonna 2016 sairastivat kodinhoitajat, lähihoitajat, koulukäyntiavustajat, siivoojat ja sairaala-apulaiset (24–31 päivää vuodessa). Vähiten sairauspoissaoloja oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, lääkäreillä ja opettajilla (6–9 päivää).

– Ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat pysyneet melko vakaina koko 2000-luvun mutta ikäryhmien väliset erot ovat tasoittuneet, kertoo johtava asiantuntija Tuula Oksanen Työterveyslaitoksesta.

– Vuonna 2000 yli 50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 21 päivää ja alle 40-vuotiaat 14 päivää. Viime vuonna näiden ikäryhmien välinen ero oli puolittunut. Yli 50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 18 päivää ja alle 40-vuotiaat 15 päivää.

Sote-henkilöstöön erityishuomio

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön lukujen tarkastelu osoittaa, että sote-alan johtajat (9 pv), lääkärit (8 pv), yli-ja osastonhoitajat (13 pv), psykologit (11 pv), fysioterapeutit (16 pv) ja sosiaalityöntekijät (13 pv) sairastavat vähemmän kuin kuntatyöntekijät keskimäärin. Sen sijaan sairaanhoitajat (20 pv), lähihoitajat (26 pv) ja kodinhoitajat (31 pv) sairastivat selvästi enemmän. Näissä ammateissa sairauspoissaolojen määrä on myös kasvanut vuodesta 2015.

– Luvut ovat sote-uudistuksen toteutumisen kannalta huolestuttavia, sanoo Oksanen.
– Varsinkin sairaanhoitajat, lähihoitajat ja kodinhoitajat tarvitsevat erityistä tukea työkyvyn ylläpitämisessä muutoksen keskellä.

– Yhtenä sote-uudistuksen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen. Sote-organisaatioilla on jatkossa täysi työ huolehtia, että tavoite saavutetaan myös oman henkilöstön osalta, muistuttaa Oksanen.

Maakunta18 –kokonaisuus Kunta10:n jatkoksi

Kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat hyödyntäneet Työterveyslaitoksen Kunta10 - ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointi –tutkimuksia johtamisessaan jo 20 vuoden ajan.

Maakunnille suunnitellaan vastaavaa työkalua ns. Maakunta18-kokonaisuutta. Siihen sisältyvät työhyvinvointikysely ja digitaalinen työkalu tulosten hyödyntämiseen. Nämä mahdollistavat työhyvinvoinnin seurannan, riskiryhmien tunnistamisen, systemaattisen työyhteisöjen kehittämisen, tietoon perustuvan työkykyjohtamisen ja maakuntien välisen vertailun.
 

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin.

Lisätiedot : johtava asiantuntija Tuula Oksanen, Työterveyslaitos, puh. 043 8201032, tuula.oksanen[at]ttl.fi

Kunta10-verkkosivut (tänne tulossa myös Oksasen esitys)

Aikaisempi Kunta10-tiedote 27.1.2017: Johtaminen kunnissa on parantunut

Liitteet

Kuva 1: Sairauspoissaolopäivät sote-ammateissa 2000–2016, Kunta10, Työterveyslaitos

Kuva 2: Sairauspoissaolopäivät kunta-ammateissa 2000–2016 (ei sote), Kunta10, Työterveyslaitos

Kuva 3: Sairauspoissaolopäivät suurimmissa ammattiryhmissä kunta-alalla 2000–2016 (ei sote), Kunta10, Työterveyslaitos

 

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 500

Avainsanat:

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Liitteet & linkit

Lainaukset

Ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat pysyneet melko vakaina koko 2000-luvun mutta ikäryhmien väliset erot ovat tasoittuneet.
johtava asiantuntija Tuula Oksanen Työterveyslaitos