Sosiaalityön kuormittavuuteen täytyy puuttua
Työterveyslaitos tiedottaa 53/2016 25.10.2016
Sosiaalityöntekijöillä on jopa kaksinkertainen riski päätyä työkyvyttömäksi mielenterveyden ongelmien vuoksi verrattuna muihin kunta-alalla työskenteleviin. Vaikka sosiaalityölle ominaiset kuormitustekijät tunnetaan, niihin ei ole osattu riittävästi puuttua ja sosiaalityöntekijöillä sairauspoissaolot ovat jatkuvasti muita kuntatyöntekijöitä korkeammalla tasolla. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, johon osallistui yli 120 000 sosiaalityöntekijää, psykologia, erityisopettajaa ja lastentarhanopettajaa Suomessa ja Ruotsissa 2005–2012.
Sosiaalityöntekijöillä sairauspoissaolot johtuvat mielenterveyden ongelmista useammin kuin muilla ammattiryhmillä. Verrattuna psykologeihin, erityisopettajiin ja lastentarhanopettajiin sosiaalityöntekijöillä on noin 1.5–2-kertainen riski joutua mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömäksi. Tämä havaittiin sekä Suomessa että Ruotsissa.
– Sosiaalityöntekijöistä 21 prosentilla oli ollut 6–7 vuoden seurannan aikana vähintään yksi yli 14 päivän pituinen mielenterveysongelmasta johtuva työkyvyttömyysjakso. Muilla ammattiryhmillä osuus vaihteli 14–16 prosentin välillä, kertoo erikoistutkija, professori Paula Salo Työterveyslaitoksesta.
Sosiaalityöntekijöiden työkyvyttömyysriski on ollut koholla jo pitkään. Ero muihin ammattiryhmiin on havaittavissa koko tutkimusjakson ajan 2005–2012. Tällä tutkimuksella on haluttu pureutua syvemmälle sairauspoissaolojen syihin ja löytää ratkaisukeinoja tilanteeseen.
Resurssipula, kiire, suuri vastuu ja asiakkaiden moniongelmaisuus kuormittavat
Sosiaalityölle tyypillisiä kuormitustekijöitä on tunnistettu useita ja ne liittyvät muun muassa työolosuhteisiin, työn piirteisiin, työyhteisön ja organisaation toimintatapoihin ja työssä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Suomalaisia sosiaalityöntekijöitä kuormittavat erityisesti resurssipula, kiireinen työtahti, asiakasvastuu ja asiakkaiden moniongelmaisuus. Sosiaalityön vaativuuden vuoksi työssä jaksamista tukevien voimavarojen merkitys korostuu.
– Vaikka tarvetta sosiaalityön resurssien lisäämiseen on, voivat esimies ja työyhteisö myös itse kehittää työtä. Kehittämistyölle pitää kuitenkin muistaa varata aikaa, painottaa Salo.
Tutkimushankkeen yhteydessä järjestetyissä työpajoissa sosiaalityön tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat työn määrä, työn organisointi ja esimiestyö. Avoin ja kehittämistä tukeva ilmapiiri työyhteisössä muodostuu usein pienistä asioista, kuten aktiivisesta yhdessä tekemisestä, keskustelusta, läsnäolosta ja työasioissa tukemisesta.
– Sosiaalityöntekijöiden hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen on tärkeää kiinnittää huomiota paitsi työhyvinvoinnin vuoksi myös sosiaalipalvelujen laadun varmistamiseksi. Sosiaalityöntekijät vaikuttavat voimakkaasti asiakkaidensa elämään ja vaikuttamalla työntekijöiden hyvinvointiin voidaan vaikuttaa myös asiakkaiden hyvinvointiin, Salo muistuttaa.
Työterveyslaitos selvitti sosiaalityöntekijöiden työolojen kuormittavuutta ja työkyvyttömyyttä vuosina 2005–2012. Tutkimukseen kuului yhteensä 4800 suomalaista ja 119 000 ruotsalaista sosiaalityöntekijää, psykologia, erityisopettajaa ja lastentarhanopettajaa. Tutkimusaineisto käsitti rekisteritiedot sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä.
Tutkimus on osa Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimusta, joka on Suomen laajin kunta-alan henkilöstön työtä ja terveyttä sekä niissä tapahtuvia muutoksia selvittävä seurantatutkimus. Sosiaalityöntekijöiden hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen kohdistunut tutkimushanke toteutettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen, Turun ja Itä-Suomen yliopistojen sekä ruotsalaisen Karolinska Instituten kanssa. Tutkimushanketta rahoitti Työsuojelurahasto.
Lisätiedot:
Professori Paula Salo, Työterveyslaitos ja Turun yliopisto, puh. 029 450 3029, paula.salo[at]ttl.fi
Professori Juha Hämäläinen, Yhteiskuntatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, puh. 029 445 5075, juha.hamalainen[at]uef.fi,
Tutkija Otso Rantonen, optran[at]utu.fi
Tutkimusraportti: Sosiaalityöntekijöiden hyvinvointi. Työterveyslaitos 2016
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi