Valinnanvapaustyöryhmä ehdottaa merkittäviä muutoksia työterveyshuollon korvausperusteisiin

Tiedote 34/2016, 31.5.2016

Professori Mats Brommelsin vetämän työryhmän ehdotus valinnanvapaudesta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa julkistettiin sosiaali- ja terveysministeriössä 31.5.2016.

Ryhmä ehdottaa työterveyshuollon korvausten painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisevään toimintaan. Lisäksi työterveyshuollon sairaanhoidon korvausperusteita ehdotetaan kehitettävän niin, että sairaanhoitopalvelut tukisivat nykyistä paremmin työhön liittyvien sairauksien varhaista toteamista sekä työkyvyn ylläpitoa ja edistämistä.
Muuten työterveyshuollon rahoituksen ja järjestämisen ehdotetaan jatkuvan ennallaan. Työterveyshuolto ei kuuluisi laajan valinnanvapauden piiriin.

-    Painotus ennaltaehkäisevään toimintaan on hyvä linjaus. Myös ehdotus sairaanhoitopalvelujen korvausperusteiden kehittämisestä on mielestämme oikeansuuntainen, sanoo pääjohtaja Antti Koivula Työterveyslaitoksesta.

-    Sen sijaan työterveyshuollon jääminen irralleen muusta sotesta hankaloittaa merkittävästi tiedonkulkua työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välillä. Tehokkuus kärsii. Tarvittaisiin esimerkiksi yhteiset tietojärjestelmät ja yhteisesti sovitut käytännöt, jotta potilaan työ ja työkyky osattaisiin ottaa huomioon terveydenhuollossa kautta linjan, sanoo Koivula.

Ennaltaehkäiseviä työterveyshuollon palveluja on uudistettava

-    Työryhmän ehdotus korvausjärjestelmän kehittämisestä osuu oikeaan. Rahoitusohjaus on yksi tärkeimmistä keinoista työterveyshuollon kehittämiseksi, muistuttaa tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja Jorma Mäkitalo Työterveyslaitoksesta.

-    Korvausjärjestelmän perusteet suosivat nykyisin sairaanhoidon järjestämistä ehkäisevää toimintaa enemmän. Työterveyshuollon korvauksista yli puolet käytetään sairaanhoitopalvelujen kustannusten korvaamiseen.

Työterveyshuollon ennaltaehkäisevät palvelut koostuvat nykyisin pääosin yksilöille tehtävistä terveystarkastuksista. Työpaikalla tapahtuva yhteistyö on vähäistä, ja osittain nykyisen lainsäädännön ja korvauskäytännönkin rajoittamaa.

-    Jos korvauskäytäntöä muutetaan ennaltaehkäisevää toimintaa painottavaksi, pitäisi samalla tarkastella ennaltaehkäisevän toiminnan sisältöä, sanoo Mäkitalo.
Toiminnassa tulisi ottaa käyttöön osoitettuun vaikuttavuuteen perustuvia keinoja. Lisäksi työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa pitää kohdentaa riskiryhmille terveys- ja työkykyerojen kaventamiseksi.

Työterveyshuollon sairaanhoidon kohdentaminen on haastava tehtävä

Työryhmän ehdotus työterveyshuoltoon vapaaehtoisesti kuuluvan sairaanhoidon kohdentamisesta työhön liittyviin sairauksiin on periaatteessa selkeä, mutta käytännössä haastava tehtävä.
Oikein laajasti määriteltynä kaikki sairaudet ovat työhön liittyviä. Tavallisesti työhön liittyvillä sairauksilla kuitenkin tarkoitetaan työstä aiheutuvia sairauksia ja sairauksia, jotka vaikuttavat merkittävästi työkykyyn.

– Käytännön haaste muodostuu siitä, että mistä asiakas tietää, milloin mennä työterveyteen ja milloin valinnanvapauden piirissä olevaan perusterveydenhuoltoon. Rajanvedon tulisi olla selkeä, ja rajatapauksissa asia tulisi ratkaista potilaan hyväksi, toivoo Mäkitalo.

Eri puolilla Suomea työnantajat ja työterveyshuollot ovat jo tehneet sopimuksia tämän kaltaisesta sairaanhoidon kohdentamisesta. Työterveyslaitos kokoaa parhaillaan näitä käytäntöjä ja kokemuksia niiden soveltamisesta.

Työterveyshuolto jää muusta sotesta erilleen

Hallitus ja Brommelsin työryhmä ovat linjanneet, että työterveyshuollon järjestämiseen ja rahoitukseen ei sote-muutoksen yhteydessä tehdä muutoksia. Tämä ratkaisu jättää edelleenkin työterveyshuollon erilleen muusta terveydenhuollosta, toteaa  Mäkitalo.
Työterveyslaitoksen tutkimuksissa on havaittu, että työterveyshuollon erillisyys muusta terveydenhuollosta on merkittävä este työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon väliselle yhteistyölle. Tämä haittaa työkyvyn tukemista ja työhön paluun helpottamista. Esimerkiksi hoitoyhteenvedot eivät tule rutiininomaisesti työterveyshuoltoon eikä sairauksiin liittyvän työkyvyttömyyden ehkäisemisestä ole juurikaan alueellisesti vielä sovittu. Yhteiset tietojärjestelmät voisivat tuoda helpotusta tähän. Työterveyshuollon rooli on muulle terveydenhuollolle usein epäselvä.

Maakunnalle muodostuu sote-uudistuksessa merkittävä rooli sosiaali- ja terveydenhuollon koordinaattorina. Tähän tehtävään olisi liitettävä myös maakunnan alueella toimivien työterveyshuoltojen kanssa tehtävä yhteistyö, linjaa Jorma Mäkitalo.

Keskustelua työterveyshuollosta tarvitaan edelleen

Työterveyslaitos on laatinut kolme skenaariota työterveyshuollon roolista tulevaisuudessa. Brommelsin työryhmän ehdotukset työterveyshuollon korvausperusteiden kehittämisestä näyttävät vievän työterveyshuoltoa Skenaario 2:n eli erikoistumisen suuntaan.
Työterveyslaitoksen laatimiin skenaarioihin voi tutustua, niitä voi äänestää ja kommentoida täällä.

Lisätiedot: tutkimus- ja palvelukeskusjohtaja Jorma Mäkitalo, Työterveyslaitos, puh. 040 5156131, jorma.makitalo@ttl.fi @JormaMakitaloTwitter #tthsote @tyoterveys

Valinnanvapaustyöryhmän ehdotukset ja raportti (STM)

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi

Tiina Kaksonen, viestintäassistentti 
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

 www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Rahoituksesta 50 prosenttia tulee valtion budjetista. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä.

Avainsanat:

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560