Vartijat voivat edistää vankien kuntoutumista aktivoivalla lähityöllä

Työterveyslaitos ja Rikosseuraamuslaitos tiedottavat 22.9.2016, tiedote 49/2016

Vartijan työ vankiloissa muuttuu. Työhön kuuluu yhä enemmän kuntouttavaa lähityötä, jonka tavoitteena on muun muassa saada vangit liikkeelle selleistään osallistumaan toimintaan. Hyvässä vankeinhoidon lähityössä yhdistyvät ongelmia ennaltaehkäisevä valvonta ja kuntouttava, aktivoiva vuorovaikutus. Lähityön tarkoitus on ohjata vankeja kohti rikoksetonta elämää ja tukea yhteiskuntaan integroitumista. Vartijoilta kuntouttava lähityö vaatii uudenlaista osaamista ja otetta työhön. Työterveyslaitos selvitti valvontahenkilöstön lähityökäytäntöjä ja ohjasi kehittämistyötä suljetuissa vankiloissa.

Suljetuissa vankiloissa valvontahenkilöstön suora vuorovaikutus vankien kanssa eli lähityö voi tähdätä turvallisuuden takaamiseen, päiväjärjestyksen ylläpitoon ja vangin saattamiseen yhteiskuntakelpoiseksi kansalaiseksi.

– Valvontahenkilöstön työ on muutoksessa muun rikosseuraamusalan työn rinnalla. Tulevaisuudessa aktivoivan lähityön merkitys korostuu, ja sen edistämiseksi tarvitaan työntekijälähtöistä kehittämistä, erikoistutkija Hilkka Ylisassi Työterveyslaitoksesta kertoo.

Toimivat lähityökäytännöt -hankkeessa selvitettiin, millä tavoin vankiloiden lähityötä olisi mahdollista kehittää. Lähityön pitäisi palvella paremmin koko vankeusajan Rikosseuraamuslaitoksen tavoitetta tukea vankien ohjaamista rikoksettomaan elämään ja selviämistä yhteiskunnassa. Tärkeä osa hanketta olivat lähityöpajat, joissa työntekijät itse arvioivat lähityötään ja tuottivat siihen uusia ideoita. Tulevaisuudessa kuntouttavan lähityön merkitys vartijan työssä valvontatehtävän rinnalla korostuu.  Haasteita lähityössä aiheuttavat erityisesti vaativat vangit, niukkenevat resurssit sekä haasteet osaamisessa ja yhteistyössä eri henkilöstöryhmien välillä.

Kehittämiskokeiluja vankien aktivoimiseksi

Hankkeessa toteutettiin kuusi työntekijöiden ideoimaa kehittämiskokeilua. Niissä aktivoitiin selleihinsä vetäytyviä vankeja eri tavoin, koottiin hyvien lähityökäytäntöjen työkalupakkia, perehdytettiin uusia vankeja osastolle uudella tavalla, kehitettiin vankia koskevan tiedon kirjaamiskäytäntöjä ja parannettiin tiedon hallintaa vankien osastolla liikkumisesta ja sijainnista.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että valvontahenkilöstön työssä valvonnan ja kuntouttavan otteen välillä on ajoittain yhteensovittamisen ongelmia. Ongelmat korostuvat haastavissa tilanteissa. Toimintatavat ovat saattaneet vaihdella vartijakohtaisesti. Rajanveto valvontahenkilöstölle ja kuntoutushenkilöstölle kuuluvien tehtävien välillä on ollut epäselvää.

– Vartija joutuu päivittäisessä toiminnassaan puntaroimaan teoissaan, kallistuuko hän esimerkiksi rutiinien sujuvuuden ja turvallisuuden vai yksittäisen vangin kannalta kuntouttavan vuorovaikutteisen teon puolelle, Ylisassi kuvaa.

Työntekijät raportoivat myös tilanteista, joissa aktivoivan lähityön ansiosta hankala tilanne saatiin käännettyä onnistumiseksi.

– Esimerkiksi selliinsä pitkäksi aikaa jumittautunut vanki lähti vartijan määrätietoisen ja aloitteellisen toiminnan ansiosta liikkeelle ensin jokapäiväisiin toimiin kuten hakemaan itse iltapalansa osaston jääkaapista ja lopulta osallistumaan toimintaryhmään, Ylisassi kertoo.

Aktivointia työntekijöiden omasta halusta vai määrättynä?

Työntekijät tekevät aktivointia käytännössä usein omasta halustaan, vaikka määräykset eivät suoraan siihen velvoita.

– Säännöillä ja määräyksillä voidaan luoda edellytyksiä ja suuntaa aktivoinnille ja kuntoutukselle, mutta käytännössä kentällä työntekijät tarvitsevat perusteluja ja oikeutuksen kuntouttavalle, aktivoivalle lähityölle, Ylisassi muistuttaa.

Tutkimuksen aikana lähityötä kehitettiin innolla, mutta kehittämistä myös vastustettiin. Sitä vierastettiin vartijan rooliin sopimattomana tai itselle epämieluisana, ja sen pelättiin tuovat lisätöitä.

─ Erityisen tärkeää on kannustaa työntekijöitä tarttumaan oman työnsä kehittämiseen, jotta heidän kokemuksensa ja ideansa tulisivat käyttöön palvelemaan vankien kuntoutumista. Vaikuttaminen muuttuvaan työhön tukee samalla työntekijöiden motivaatiota työhönsä, Ylisassi muistuttaa.

Ylisassin mukaan vankilahenkilökunta tarvitsee foorumeita aktivoivaa lähityötä koskevien kokemusten jakamiseksi ja lähityön edelleen kehittämiseksi.  Onnistumisia syntyy, kun työntekijät voivat itse osallistua työnsä kehittämiseen.

Tutkimuksen tuloksia on jo hyödynnetty käynnissä olevassa Rikosseuraamuslaitoksen vetämässä Lähityöhanke 2016−2017 -hankkeessa.

Toimivat lähityökäytännöt ‒ Kehittämistutkimus vankiloiden valvonta- ja ohjaushenkilöstön vuorovaikutuksellisesta lähityöstä -hanke toteutettiin Työterveyslaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyönä vuosina 2013-2015. Hankkeeseen osallistui alkuvaiheen selvityksessä kahdeksan vankilaa ja lähityöpajaprosessiin pilottivankiloina Sukevan, Vaasan ja Vantaan vankilat. Hanketta rahoittivat oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto ja Työterveyslaitos.

Lisätiedot:

Erikoistutkija Hilkka Ylisassi, Työterveyslaitos, p. 030 474 6201, hilkka.ylisassi(at)ttl.fi

Ylitarkastaja Marko Oresmaa, Rikosseuraamuslaitos, p. 029 56 88455, marko.oresmaa (at)om.fi

Ylitarkastaja Päivi Hannula, Rikosseuraamuslaitos, p. 029 56 88479, paivi.hannula(at)om.fi

 

Ylisassi, H., Seppänen, L., Uusitalo, H., Kalavainen S. & Piispanen, P. (2016). Aktivoiva lähityö. Vankiloiden valvonta- ja ohjaushenkilöstö vuorovaikutuksellista lähityötä kehittämässä. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 2/2016. Luettavissa Rikosseuraamuslaitoksen verkkosivuilta.

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Pikafaktat

Hyvässä vankeinhoidon lähityössä yhdistyvät ongelmia ennaltaehkäisevä valvonta ja kuntouttava, aktivoiva vuorovaikutus
Tweettaa

Lainaukset

Valvontahenkilöstön työ on muutoksessa muun rikosseuraamusalan työn rinnalla. Tulevaisuudessa aktivoivan lähityön merkitys korostuu, ja sen edistämiseksi tarvitaan työntekijälähtöistä kehittämistä
erikoistutkija Hilkka Ylisassi
Vartija joutuu päivittäisessä toiminnassaan puntaroimaan teoissaan, kallistuuko hän esimerkiksi rutiinien sujuvuuden ja turvallisuuden vai yksittäisen vangin kannalta kuntouttavan vuorovaikutteisen teon puolelle
erikoistutkija Hilkka Ylisassi